Edelleen törmää ravintokeskustelussa näkemyksiin, että hiilarit on pahasta. Tai rasvat on pahasta. Tai proteiinit. Tai alkoholi. Tai kovat rasvat, tai pehmeät.

Entä jos ne kaikki voivat olla hyviä tai huonoja? Entä jos määrän sijaan merkitseekin laatu? Entä jos laadun myötä määrät asettuisivat itsestään suurinpiirtein kohdilleen? Entä jos täysin ravinnetyhjät eli keholle vieraat versiot aiheuttaisivat häiriöitä koko aineenvaihduntaan, ja entä jos ravinteikkaiden versioiden kanssa keho osaisi toimia ihan yhtä luonnollisesti kuin seksikin toimii ilman seksimallia, tai lapset osaavat tutustua toisiinsa ilon ja naurun merkeissä ilman vanhempien ohjeitakin? Mitä jos luonto on tehnyt jo kaiken varsin toimivaksi – ja vain teollisuusihminen tehnyt siitä jotenkin vaikeaa? Jättiteollisuus voittaa aina kun ihmisille tulee lisää ongelmia ratkottavaksi pillereillä ja muilla julkisesti tuetuilla ”ratkaisuilla”. Ja sama ongelmista elantonsa saava jättiteollisuus rahoittaa lähes kaiken tieteen, viralliset asiantuntijat sekä massaviestinnän. Siksi siellä on niin vähän ratkaisuja jotka toimisivat, ja niin paljon huomion johtamista pois olennaisesta.

 

Karppaajien mielestä hedelmät ovat pahoja, koska niissä on fruktoosia. Virallisten mielestä avocadot ovat vaarallisia, koska niissä on rasvaa. Jonkun mielestä varmaan lihakin on vaarallista, koska siinä on proteiinia. Uusimman tutkimuksen mukaan elämäkin on vaarallista, koska siinä voi tulla kokemuksia ja pahimmassa tapauksessa jopa sisältöä vastaan. Mitä, jos ruoka ei olisikaan vaarallista? Mitä, jos ruoka olisikin tehty syötäväksi, ehkä jopa ihan pikkusen nautittavaksi?

 

Miksi välimeren ruokavalio on parempaa? Jos suomalainen väsynyt tutkija esittelisi energiselle espanjattarelle tutkimusten mukaista välimeren dieettiä, välimeren asukas katsoisi epäuskoisena, maistaisi irvistäen ja puhkeaisi nauramaan, ”mitä tämä on?? Ei meillä tällaista syödä”. Hajuton, väritön ja mauton ”virallisterveellinen” keskuskeittiöhöttö jäisi lautaselle, ellei joku suomalainen virkailija tulisi syömään sitä. Vaikka valittaisiin kaikki samat ainekset lautaselle kuin välimerellä, mutta maukkaiden sijaan markettiversiot, ei lopulta voitettaisi juuri mitään. Ravinnetyhjä lisäainehöttö on ravinnetyhjää lisäainehöttöä, riippumatta tuleeko se itämereltä vai välimereltä.

Mitä, jos ruoassa olennaista onkin se, mitä tulee niiden hiilareiden, rasvojen, proteiinien ja alkoholin mukana? Ja mitä, jos mikään niistä ei olisikaan paha? Mitä jos fruktoosiakin voi olla okei saada jonkin verran päivittäin – kun samalla saa hirmu kasan entsyymejä, neljännen vaiheen supernestettä, ja ennen kaikkea flavonoideja, polyfenoleita, antioksidantteja, vitamiineja ja muita fytoravinteita eli suomeksi maku- ja väriaineita.

Kokaiinia tuskin kukaan kehuu terveelliseksi. Mutta kokapensaan lehti sellaisenaan on huippukamaa. Valkosokeri on epäterveellistä, joten monet suomalaiset kirjanoppineet tuomitsevat biodynaamisen hitaasti hyvässä maaperässä kasvaneesta maatiais-sokeriruo’osta puristetun tuoremehunkin samaan kastiin. Onko kokonainen laadukas raaka-aine sama asia kuin siitä eristetty tyhjä kalori? Onko todella?

Parempi kysymys olisi, miten joku voi olla niin sekaisin että kehtaa väittää sellaista? Siihenkin on selvä vastaus: koulu ja akatemia. Tieteellinen metodi, joka katsoo vain yksittäisiä ainesosia ja leimaa ne terveelliseksi tai epäterveelliseksi – ja sitten kaikki sitä hiilaria tai rasvaa tai yhtään mitään sisältävä on sitten epäterveellistä. Avocado on epäterveellistä, koska siinä on rasvaa. Niin, mutta on siinä tuhansia muitakin juttuja…?

Vaikka olisit karppaaja, anna mennä jos tekee mieli jotain herkullista hedelmää – etenkin jos sen saa tuoreena luumupuusta tai omenatarhasta. Voin luvata, ettet pysty ylisyömään hedelmiä vaikka yrittäisit, koska luonto huolehtii että ruokahalu sammuu siinä vaiheessa kun keho on saanut tarpeeksi – ja jos silti yrität väkisin ylisyödä, seurauksena on se, ettet pysty viikkoon edes vilkaisemaan kyseistä hedelmää. Jos haluat takuuvarman laihutuskeinon, vaihda leivät hedelmiin (tai jopa luomuhedelmiin, parhaassa tapauksessa lähellä kasvaneisiin ja satokauden mukaisiin) ja syö niin paljon kuin mieli tekee ja vaikka juuri sitä hedelmää mikä sinä päivänä houkuttelee, ihan kuin olisi karkkipäivä koskavaan. Ja ihmettele mitä tapahtuu. Voin luvata että hedelmästä tulee parempi olo ja ’hieman’ erilainen vaikutus kuin pussillisesta sokeria – vaikka moni karppaaja sanoisi niiden olevan ”samaa sokeria” =D Voin myös luvata, että irtokarkit ja monet piilosokerin lähteetkin jäävät vastaavasti vähemmälle, niin ettei kokonaissokerinsaantisi juurikaan nouse tai saattaa jopa laskea, mutta ravintoaineiden saanti nousee sitäkin enemmän, nesteytyksestä puhumattakaan. Kuitujakin saat kaloria kohden enemmän kuin leivästä, ja ne ovat vieläpä vatsalle parempia kuituja. Toki leipäkin voi olla hyvää, muttei marketissa.

Vaikka välttelisit keinorasvoja kuten margariinia, kokeile silti rohkeasti avocadoa. Ja vaikka lukisit uuden tutkimuksen lihan haittavaikutuksista, ei sillä huonolaatuisten lisäaine-tehotuotantoeinesten tai karsinogeenisesti käristetyn antibioottilihan tutkimuksella ole mitään tekemistä hellävaraisesti valmistetun ja voimakkailla tuoreyrteillä maustetun niittylihan kanssa.

AINA, kun saadaan tutkimustulos, jonka mukaan jokin ruoka-aine tai ruoka-aineryhmä on epäterveellinen, arvaa onko tutkimus tehty laadukkailla vai teollisilla versioilla?

Ja vastaavasti aina kun saadaan tulos jonka mukaan rasva tai hiilari tai hedelmä tai liha onkin terveellistä, arvaa minkälaatuisilla tuotteilla se tutkimus on tehty?

Tämän enempää ravitsemuksesta ei tarvitse ymmärtää, koska kirjaimellisesti tässä on kaikki olennainen. Loppu on puhtaasti makuasiaa, eli sitä parasta. Jos kuitenkin haluat ymmärtää vielä enemmän, kannattaa mitata itse eikä luottaa asiantuntijoiden maksettuihin lausuntoihin. Fogelholmiakin rahoittaa CocaCola, laihdutusfirma, ja lisäksi vaimon palkan maksaa Fazer. Meillä on ainoastaan jäävejä asiantuntijoita, koska suurteollisuus rahoittaa koko sirkuksen. Siksi pienikin annos perus järkeä toimii tällä alalla paremmin kuin kaikki kehnolaatuista teollisuuskamaa kauppaavien jättifirmojen tilaama tiede yhteensä:

13 Kommenttia

  1. Et kai tosissasi niputa HCA-mittausta ja verinäytteen tutkimista samaan kategoriaan. Ensimmäinen kun on pelkkää taikauskoa, ja antaa täysin satunnaisia tuloksia, sillä ei ole olemassa mitään fyysiseen maailmaan perustuvaa mekanismia, jolla tuollaisella magnetismimittauksella voi saada mitään tietoa niistä asioista, joita se väittää mittaavansa.

    Veren koostumusanalyysi on ainoa todistetusti luotettava tapa.

    1. Ne ovat ainoita, mihin meikäläisellä on rehellisesti tunnustaen ollut varaa – ja sama koskee monia muitakin. Jopa Cityterveyden hinnoilla saa todella kattaviin testeihin menemään tonnin – ja sitten seuraavalla kontrollikäynnillä taas toinen tonni – jos siis ihan oikeasti kiinnostaa tietää lähellekään kaikkea sitä mitä HCA-tyyppiset laitteet väittävät pystyvänsä ainakin jossain määrin arvioimaan.

      Ihan totta tuo, että veren koostumusanalyysi on ainoa todistetusti luotettava tapa – ja hinta tosiaan sen mukainen.

      Lisäksi toivoisin, että Suomessa saisi myös tietoa solujen sisäisistä tasoista. Osa lisäravinteista saattaa päästä vereen saakka, muttei nostakaan solujen sisäisiä tasoja toivotusti.

      Tämä mittaaminen on aihe, johon haluan perehtyä kunnolla ja muodostaa siitä tarkemmat mielipiteet ja kattavammat kokonaiskuvat. Melkein kolme vuotta sitten jo sytyin aiheeseen, mutta oma testailu jäänyt näiden edullisten, helppojen, nopeiden ja non-invasiivisten metodien varaan.

  2. Naulan kantaan Olli osuit. Näin sen Annamarikin olisi sanonut. Minua vähän tökkii tuo karppaaminen sanana. Kirjoituksessasi sanoi: vaikka olisitkin karppaaja jne. Sen sijaan voisi ehkä kysyä, miksi rajoitat hiilihydraatteja? Ihan yksinkertaisesti siksi, että on pakko. Ei ole varaa pelleillä esidiabeteksen kanssa. Kun työterveyshuolto aikanaan nappasi minut kiinni korkeista sokeriarvoista, niin samalla se ohjasi minut virallisen, erittäin tunnetun ravitsemusterapeutin puheille. Jos hänen ohjeillaan olisin mennyt, niin todennäköisesti tällä hetkellä sairastaisi kakkostyyppiä ja olisin lääkityksellä. Onneksi löysin Antti Heikkilän kirjat ja elämä kohti valoa alkoi. Lisätueksi sain loistavan Annamarin, mistä olen ikuisesti kiitollinen. Kun sain kirjoituksesta esiin itselleni oleellisen, niin löysin juuri ne faktat, joiden mukaan yritän ruokavalioni rakentaa.
    Urtekramin luomujauhot ovat olleet pelastus kun on mieli tehnyt leipää, mutta ei joka päivä, ei ehkä joka viikkokaan. Luomutuotteiden määrä kaupoissa on minusta selvästi noussut. Hienoa, sillä ei aina jaksa tilailla tavaraa ruokapiirien kautta. Kirjoituksesi avulla totesin olleeni jossain vaiheessa aikamoinen fanaatikko, nyt sallivampi linja on tullut tilalle. Ehkäpä sen myötä on helpompi vaikuttaa ihmisiin. Tai sitten ei, kaikki eivät tietoa haluakaan. Jätetään heidät rauhaan.

    vaikuttaa ihmisiin

    1. No joo, hyvää pointtia!

      Niinhän se on, että kuten Tommi totesi Facebookissa, jos pienikään määrä gluteiinia ei sovi, voi laadukkainkin kolme päivää nostatettu spelttileipä olla jotain muuta kuin hyvä juttu. Tai jos ihan todella todella tarvitsee välttää hiilareita, sitten good luck. Tässä haluan ohjeistaa sitä 90 prosenttia meistä, jotka syövät piilosokereita, cokiksia, kaikenlaisia elintarvikkeita ja laitosruokia mihin kaikkiin on lisätty sitä kaikkein pahinta valkosokeria kaikissa tunnetuissa teollisuusmuodoissaan – ja jos edes osa siitä irtokarkista korvaantuisi ihan oikeilla hedelmillä, ei mitään diabeteksenalkuja pääsisi ehkä alunperinkään tulemaan. Etenkin siksi että minkä tahansa teollisen vaihtaminen edes vähän luonnollisempaan lähes automaattisesti alkaa viemään myös muuta syömistä ravitsevampaan suuntaan, jo siis ihan ajattelemattakin, ihan saman mekanismin kautta mikä saa meidät myös lisääntymään jopa ilman seksivalistusta.

      Diabeteskin on ennenkaikkea krooninen kivennäis-, hivenaine- ja entsyymipuutostila. Lähtisin lähestymään tätäkin ongelmaa ennenkaikkea tankkaamalla paljon niitä polyfenoleita ja flavonoideja joilla on tutkitusti vaikka mitä diabetesta ehkäiseviä ja parantavia ominaisuuksia. Ja ne tunnistaa väristä, mausta ja aromista, eli kaikesta siitä mikä suomisafkasta puuttuu käytännössä kokonaan ja siksi täällä on melkein maailman eniten diabetestä ja monia muitakin laimeanmakeasta laitosruoasta johtuvia pitkäaikaissairauksia. Laimea ja makea eivät ole ainoat maut, paitsi THL:n lautasella.

    2. Oo la la, Antti Heikkilä ja Annamari! Siinä semmonen tehotiimi, että hyvässä hoidossa olet.

      Mikä U-jauho? Speltti, vehnä, vai gluteeniton?

      Joo, todellakin on ollut hieno nähdä, miten kaiken laadukkaan suosio on noussut jo ainakin kymmenen vuotta putkeen, ja tällä vuosikymmenellä erityisen selvästi. Tällä hetkellä kaikkein eniten ilahduttaa Satokausikalenteri-Samulin toiminta (”miks kaikki Samulit on niin kuumia?”)

      Itse koen sen nykyään niin, että jos yritän ylläpitää tiettyä dieettiä, se vain ja ainoastaan erottaa minua ihmisistä ja elämästä. Jos taas haluan nauttia mitä tahansa mutta huippulaadusta innostuneena, minulla on ihanaa jaettavaa ihan kaikkien kanssa ja missä tahansa tilanteissa. Laatu sopii jokaiseen makuun, tilanteeseen, suhteeseen ja elämäntapaan. Ja se on lopulta se mikä ravinnossa merkkaa. Kun polyfenolit on kohdillaan, kaikki muukin automaattisesti on aika jees. Niiden herkimpien yhdisteiden tuotanto vaatii luonnolta ja kasvin genetiikalta ja maaperältä eniten, eli niitä ei ihan perusvehnään tule, ja toisaalta ne hajoavat ensimmäisenä jos safkaa viedään elintarvikekemistien käsittelyyn. Joten jos ruoassa on flavonoidit kohdillaan, silloin laatu on automaattisesti muiltakin osin aika priimaa. Huonosta maaperästä kun et saa kovin maukasta ja värikästä, ja toisaalta jos ruoka säilötään ja valmistetaan niin että maku ja aromi maksimoituu ja värikin säilyy tuoreen kirkkaana, silloin automaattisesti myös niitä rasvoja, sokereita, proteiineja ja vitamiineja on tullut koheltua riittävän hellävaraisesti.

  3. Paluuviite: Mikä tekee talvesta paremman? | Olli Posti
  4. ”Jonkun mielestä varmaan lihakin on vaarallista, koska siinä on proteiinia” Tarkoittiko tämä, että kirjoittaja mitätöi lihan terveyshaitat? Viittaatko nimenoomaan (liian) proteiininsaantiin?

    Liha lisää, kolesterolin, tyydyttyneiden rasvahappojen ja eläinproteiinin vaikutuksien seurauksena, poikkeuksetta kroonisten sairauksien sekä syöpien esiintymistä.

    Ihmisten ja tutkijoiden olisi syytä ottaa edes vähän selvää eläinperäisten tuotteiden terveysvaikutuksista ja paremmista vaihtoehdoista.

    P.S. Hyvä teksti, osuvia huomiota
    Kiitos!

    1. Uskon että lihassakin laatu ja yhteensopivuus vaikuttaa. On hyvää ja huonoa lihaa, ja toisille sopii eri määrät. Ja tottakai raaka-aineen laadun lisäksi ruoanvalmistus ja jopa nauttimisfiilis vaikuttaa valtavasti lopputuloksiin.

  5. Paluuviite: S-ryhmän Ruokamanifesti – SuSun kommentit – Supermarket Survival
  6. Onko mielestäsi olemassa jotain ruokia, missä luomu vs ”normaali”-laadulla ei ole niin suurta eroa? Olen itse ”hurahtanut” luomun suosimiseen ”normaaliversion” sijasta, mutta joidenkin Luomu-merkittyjen tuotteiden hinta saattaa olla yli kaksinkertainen ”normaaliin” verrattuna. Osaatko sanoa olisiko ehkä jotain tuotteita, missä sillä Luomu-merkinnällä ei ole niin suurta väliä? Tiedän, että suoraan tilalta saa varmasti hankittua todella hyvälaatuista ruokaa ilman Luomu-merkintöjä, mutta entäs jostain perus Prismasta?

    1. Mustikassa kotimainen lienee ihan yhtä hyvä kuin luomu ruotsalainen. Puolukka, villimarjat (kotimaa, Viro)

      Satokaudet muuttavat yhtälöä merkittävästi: https://satokausi.fi/satokausikalenteri

      Riista.

      Grass-fed niittyliha

      Villiruoka

      Pientilat

      Puutarhat

      Avokadot

      Pientilojen kananmunat

      Pastöroimattomat maitotuotteet (Gruyere, Appenzeller ja muut korkeilta alppiniityiltä tulevat)

      Juustoportin maitotuotteet ehkä

      Supermarket survival -kirjassa tästä tarkemmin.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *