Miltä ravintosuositukset näyttäisivät ilman jättiteollisuuden hyvävelikerhoa?

Brasilian esimerkki:

”Modern nutrition science emerged with the isolation of nutrients present in foods, and the study of the effects of these individual nutrients on the incidence of specific diseases. These studies were crucial for the formulation of policies and programmes designed to prevent specific nutritional deficiencies.

However, the effect of individual nutrients was increasingly proving to be an inadequate explanation of the relationship between diet and health. Several studies show, for example, that protection against heart disease and certain types of cancer gained by consumption of substantial amounts of fruits or vegetables is not repeated with interventions based on medicines or supplements that contain such individual nutrients found in those foods. These studies indicate that the beneficial effect is from the food itself, and from the combinations of nutrients and other chemical compounds that are part of the food’s matrix, more so than from individual nutrients.”

Tuo on siis ihan oikeaa tekstiä jonkun ihan oikean maan ravintosuosituksista!! Siellä liputetaan pienviljelijän puolesta, ekologisestikin kestävän ruokasysteemin hyväksi. Sanotaan suoraan ja selvästi, että ruoka on enemmän kuin spektroskooppia varten poltettujen osiensa summa, ja niin alkuperällä kuin nauttimishetkelläkin on merkitys – sekä kaikella siinä välissä:

”Long established sustainable food systems that favour family farming, traditional effective farming techniques and soil management, intensive use of labour, intercropping of various foods combined with the rearing of animals, minimal food processing done by farmers and by local industries, and supply systems based on small traders and municipal and local markets, are losing strength. They are being displaced by industrialised food systems. These include monocultures, very large farms that produce one or a few crops as raw materials for the manufacture of ultra-processed foods or for the feed used in the intensive production of animals. These industrial systems demand more and more land, intensive technology and mechanisation, heavy consumption of water and fuel, and use of chemical fertilisers, genetically modified seeds, pesticides, and antibiotics, and distance transportation. Such systems also have huge distribution networks that determine prices in ways that are unfair to producers and also to consumers.

In such ways, these Guidelines consider the means by which food is produced, distributed, and sold, favouring those which are socially and environmentally sustainable.

 

Ei tuokaan tietenkään mikään täydellinen opaskartta ole, ja siinäkin on jopa karkeitakin lapsuksia kuten iänikuinen suolasta ja jopa aidoista rasvoista varoittelu, tai mauttoman veden juontisuositus – mutta kuitenkin inspiroiva esimerkki siitä että intentio voi olla aidon ruoan suuntainen eikä pullomargariininen kuten Fazer-Fogelholm-klaanin tuotoksissa.

Suosittelen vahvasti katsomaan Armanin ravintojakson; olen katsonut sen jo ties kuinka monesti, ja joka kerta ilahdun ja löydän ohjelmasta uusia pikku helmiä:

Yksi kohokohdista on Peter Flanderin toteamus, ettei lääkefirma tule sinulle kertomaan että kannattaisi vähentää lääkkeitä. Vastaavasti ruokateollisuuden välikädet eivät tule kertomaan että sinun kannattaisi vähentää välikäsiä ja hankkia ruoka tuoreempana, mielellään koko teollisuuskoneiston ulkopuolelta. Asia on hoksattava itse, koska kukaan ei tienaa euroakaan siitä että tulisi mainostamaan sinulle jotain mikä lähinnä vain vähentäisi rahan liikettä, tuhoten fiat-euroissa mitattavaa BKT-taloutta. Niin elämässä kuin liiketoiminnassakin laadun nostaminen on aina turhan säätämisen vähentämistä. Tällä hetkellä meillä on systeemi, jossa suurin osa saa elantonsa turhasta säätämisestä, asioiden edestakaisinliikuttelusta – ja koittaa pitää kynsin hampain kiinni haitallisen työn oikeutuksesta, koska se tuntuu taloudellisesti turvalliselle. Kuitenkin paljon hauskempaa on tehdä jotain hyödyllistä, joka luo maailmaan parempaa laatua, aidompaa iloa, rakkautta, yhteyttä, ymmärrystä ja yhteisöä. Yhä kauniimpaa vapautta aina vaan edullisemmin ja jouhevammin, vähemmällä vaivalla tai kulutuksella. Ei yhdenkään ihmisen kannata enää uhrata terveyttään ”talouden rattaissa”, jonka funktio on lähinnä tuhota työntekijöiden terveyden lisäksi kulttuuria, yhteisöä, miljöötä ja maaperää.

Ei meidän tarvitse parantaa meidän ruokavalintoja – riittää kun lakataan niin vahvasti tukemasta kaikkea mikä ruokavaliotamme huonontaa. ”It’s not an additive process, it’s a substractive one”, kuten Tim Ferriss sanoisi. Ruokakulttuuri voisi oikein hyvin ilman kemikaalitukiaisia, kemikaalisuosituksia, jättifirmojen yritystukia jotka verotetaan ensin pientuottajan pussista, ja ekokauppojen pikkutarkkaa viestintävalvontaa joka tietenkin rahoitetaan heiltä itseltään kerätyillä tarkastus- ja veromaksuilla. Jättifirmathan ovat nettoveronsaajia nykysysteemissä; Macdonalds ja Mehiläinen elävät pienen kotijuustolan ja ekokauppiaan maksamilla veroilla. Ei niin tehoton byrokratiatoiminta ikinä pärjäisi markkinoilla; ainoastaan sosialismissa, jossa valtio suojelee isoja koneistoja ketterämmältä kilpailulta.

Brasilian ruokasuositus jatkaa:

 

Make natural or minimally processed foods the basis of your diet. Natural or minimally processed foods, in great variety, mainly of plant origin, are the basis for diets that are nutritious, delicious, appropriate, and supportive of socially and environmentally sustainable food systems.

Natural or minimally processed foods, in great variety, mainly of plant origin, are the basis for diets that are nutritious, delicious, appropriate, and supportive of socially and environmentally sustainable food systems.”

– eli että rakenna ruokavaliosi mahdollisimman prosessoimattomista aidoista aineksista. Panosta valikoiman laatuun ja laajuuteen, nauti raaka-aineiden rikkaudesta (eikä ainoastaan E-koodien moninaisuudesta 😉 Ja samalla pelastat maailmaa. Kyllä, siinä kirjaimellisesti sanotaan niin, tuossa vikassa lauseessa. Realistinen idealismi.

 

”Foods of plant or animal origin derived from food systems that promote a sustainable use of the natural resources are called organic and agro-ecological based foods. These food systems produce foods free of contaminants, protect biodiversity, contribute to a fairer distribution of productive lands and the creation of work, and respect and improve knowledge and traditional forms of production. The more the people seek for organic and agro-ecological based foods, the greater will be the support received by agro-ecologic family farmers, and the more socially and environmentally sustainable food systems will become.”

– että laadukkaan ruoan tuotanto voi itseasiassa jopa työllistää ihmisiä! 🙂 Ja että meistä kuluttajista on kiinni, tuetaanko tuhoavaa viljelytapaa vai rakentavaa; jättifarmeja vai ihmisenkokoisia pientiloja.

 

”Avoid ultra-processed foods.

Because of their ingredients, ultra-processed foods—such as packaged snacks, soft drinks, and instant noodles—are nutritionally unbalanced. As a result of their formulation and presentation, they tend to be consumed in excess, and displace natural or minimally processed foods. Their means of production, distribution, marketing, and consumption damage culture, social life, and the environment.

The manufacturing of ultra-processed foods, generally done by large industries, involves several stages of processing techniques and many ingredients, including salt, sugar, oils and fats, and several substances for exclusive industrial use.”

– Suoraa puhetta siitä miten ultra-prosessoitu ”ruoka” valmistetaan, ja miksi sitä ei kannata käyttää. Suomessa prosessointiteollisuus kuuluu samaan hyvävelikerhoon virallisten ravintopäättäjien. Fogelholmin vaimo on töissä Fazerilla jne.

 

”A practical way of distinguishing ultra-processed foods from processed foods is to consult the list of ingredients, which by law, should provide labels on packaged foods that possess more than one ingredient. A high number of ingredients (usually five or more) and the presence of ingredients whose names are not familiar and are not used in culinary preparations (hydrogenated vegetable fat, interesterified oils, fructose syrup, protein isolates, bulking agents, thickeners, emulsifiers, colorants, flavour enhancers, and several other types of additives) identify ultra- processed foods.”

– heh, Suomessa samaan aikaan viralliset asiantuntijat kilpaa puolustelevat lisäaineita.

 

Arvostettu ravintolaopas Viisi Tähteä sanoo suorat sanat Suomen ruokasuosituksista:

”Suomen virallinen ruokakulttuurimantra on terveellinen ja funktionaalinen ruoka – järkiruoka, joka pohjaa ravitsemustieteeseen, joka taasen tutkii ihmiselle terveellisiä tai haitallisia ruoka-aineita. Tieteellisen tutkimuksen periaatteen mukaisesti kokonaisuus voidaan hajottaa erikseen tutkittaviin osiin. Yleensä tutkittavana on yksi mitattavissa oleva muuttuja. Tiede tutkii sitä, minkä se sillä hetkellä tuntee.”

”Nutritionismin ideologian mukaan ruoan raaka-aineet nähdään välittäjäjärjestelmänä. Kala, liha, maitotuotteet, rasvat ja öljyt, kasvikset ja mm. viljat kuljettavat meihin rasvoja, proteiineja, kivennäisaineita ja mm. vitamiineja – siis niitä aineosia, jotka tiede toistaiseksi tunnistaa.

Nutritionismi esiintyy rationaalisena ratkaisuna, koska se pohjaa tutkimukseen ja mitattaviin määreisiin.”

”Ruoka on ainoa kulttuurin osa-alue, jonka ydinsanoma perustuu pelotteluun. Nutritionismin oppien mukaan tarvitsemme jatkuvasti ulkopuolelta ohjeita terveytemme ylläpitämiseksi. Elintarviketieteilijä, ravitsemusviranomainen, ja ravitsemusterapeutti syövät pöydässäsi! Kuitenkin ohjeet ovat keskenään ristiriitaisia – eilisen suositus on tänään vaarallista. Hämmentyyhän sitä vähemmästäkin.”

”Ruoka on kuitenkin kemiallisten komponenttien ja fysikaalisen dynamiikan yhteisvaikutusten, ruoan ja kehon monimutkainen summa, jonka edessä reduktionistinen tiede on rajoittuneisuutensa vanki. Jo yksittäinen vihannes tai lasillinen maitoa – ateriakokonaisuudesta puhumattakaan – ovat aivan liian monimutkaisia tutkittavia tieteen yksinkertaistavalle, rajoittavalle metodiikalle.”

”Myös tuoteselosteissa vilisevien E-koodattujen lisäaineiden keskinäinen yhteis- eli cocktailvaikutus on tuntematonta aluetta siitä huolimatta, että elintarviketurvallisuusviraston Eviran edustajat puhuvat säännöllisesti julkisuudessa tutkimuksiin perustuvista yksittäisten lisäaineiden turvarajoista.”

”Vallitsevaan ravintosuositukseen liittyvä kiusallisin kysymys nutritionismin ideologeille on se, miksi ylipaino-ongelma, sydän- ja verisuonitaudit, syöpä, luukato ja esimerkiksi kakkosluokan diabetes ovat räjähtäneet silmille samaan aikaan, kun kevyt- ja terveystuotteet ovat vallanneet alaa. Tätä voitaneen kutsua ravintosuositustemme Suomalaiseksi paradoksiksi.”

Viisi Tähteä: Suomen ravitsemussuositukset suosivat ideologisesti teollista ruokaa

 

 

Loppuun muutama ruutukaappaus brassisuosituksista – joita lukiessa tulee epätodellinen olo, että voiko valtio ihan oikeasti toimia ihmisten suojelijana eikä ainoastaan suurteollisuuden äänitorvena? Näköjään voi. Ehkä jokupäivä myös Suomessa:

 

Brassi hedelmat
Koskahan Evirakin alkaa suositella Suomen luonnon antimia, sen sijaan että estäisi pienyrittäjiä myymästä niitä? 🙂

 

"Vältä teollisesti prosessoitua ruokaa" – milloinhan joku suurteollisuuden sponsoroima SuomiProffa uskaltaa sanoa tällaista :)
”Vältä teollisesti prosessoitua ruokaa” – milloinhan joku suurteollisuuden sponsoroima SuomiProffa uskaltaa sanoa tällaista 🙂

 

Kunnon kauppaopastusta! Ei jättikauppaketjun, vaan ihmisen, luonnon ja koko tuotantoketjun eduksi. Miten valtio voi toimia näin?? :) Ei teoreettisen akateemista epäolennaista pastanjauhantaa, vaan suoraa puhetta siitä että mistä sinä konkreettisesti saat parempaa edullisimmin – elättämällä vähempiä teollisia välikäsiä (jotka Suomessa sponssaa proffia ja päättäjiä)..
Kunnon kauppaopastusta! Ei jättikauppaketjun, vaan ihmisen, luonnon, yhteisön ja koko tuotantoketjun eduksi. Kuinka valtio voi toimia näin?? 🙂 Ei teoreettisen akateemista epäolennaista pastanjauhantaa, vaan suoraa puhetta siitä miten sinä konkreettisesti saat parempaa edullisimmin – elättämällä vähempiä teollisia välikäsiä (jotka Suomessa sponssaa proffia ja päättäjiä). Todellista katuruokaa; ei sen tarvitse olla niin reguloitua eli kallista, hankalaa ja rajoittunutta, vaan se voi olla vapaata, edullista, tuoretta ja monipuolista.

 

Suoraa puhetta, kuinka voit toimia kokonaan markkinoiden ulkopuolella ja saada vielä parempaa ilmaiseksi. Tässä siis VALTIO suosittelee toimenpidettä, joka suoraan vähentää rahatalouden valtaa ja pienentää BKT-numeroita. Eihän valtio voi tehdä niin?? :) Valtion valtahan perustuu siihen että saadaan yhä isompi osa ihmisten toiminnasta kontrollin ja verotuksen piiriin.
Suoraa puhetta, kuinka voit toimia kokonaan markkinoiden ulkopuolella ja saada vielä parempaa ilmaiseksi. Tässä siis VALTIO suosittelee toimenpidettä, joka suoraan vähentää rahatalouden valtaa ja pienentää BKT-numeroita. Eihän valtio voi tehdä niin?? 🙂 Valtion valtahan perustuu siihen että saadaan yhä isompi osa ihmisten toiminnasta kontrollin alle ja verotuksen piiriin.

 

Nyt lähtee aivan lapasesta! Valtio, eli keskusvaltakoneisto, kehottaa kansalaisia hoitamaan asiat paremmin paikallisella tasolla?? Eikä ainoastaan saattamaan kuntia yhä pahempaan pulaan ja sitä kautta keskuskontrolliin? Eteläamerikkalaiset on ihan sekasin... Koskahan saadaan joku Ron Finley päättämään Suomenkin ruokasuosituksista: https://www.youtube.com/watch?v=EzZzZ_qpZ4w :)
Nyt lähtee aivan lapasesta! Valtio, eli keskusvaltakoneisto, kehottaa kansalaisia hoitamaan asiat paremmin paikallisella tasolla?? Eikä ainoastaan saattamaan kuntia yhä pahempaan ahdinkoon ja sitä kautta keskuskontrolliin? Eteläamerikkalaiset on ihan sekasin… Koskahan saadaan Ron Finley päättämään Suomenkin ruokasuosituksista: https://www.youtube.com/watch?v=EzZzZ_qpZ4w 🙂

 

 

Kuin Satokausikalenterista, vielä pidemmälle vietynä.
Kuin Satokausikalenterista, vielä pidemmälle vietynä.

Suomen versio lähiruuasta:

... vai voisiko sittenkin tuoreudella olla merkitystä? Voiko aromilla eli aromaattisilla yhdistelillä ja vaikkapa polyfenoleilla olla merkitystä?
… vai voisiko sittenkin tuoreudella olla merkitystä? Voiko aromilla eli aromaattisilla yhdistelillä ja vaikkapa polyfenoleilla olla merkitystä? Entä, jos ”lähiruoan” merkitys onkin tukea pientiloja, joissa biodiversiteetin ja hyvinvoivan maaperän takia ei tarvitakaan niin paljoa petrokemiaa – eikä liioin luomusertifikaatteja, kun luottamus voi liikkua suoraan ihmisten välillä eikä siihen tarvita viranomaisvälikättä ”luomaan luottamusta” eli käytännössä vaan etäännyttämään toimijoita toisistaan ja lähettämään perässä ison laskun & kasan kotiläksyjä.

 

 

Edelleen, ihan uskomatonta että valtio voi olla kansalaisten puolella eikä pitämässä kansainvälisen jättiteollisuuden, massamainostajien ja markettiketjujen puolia.
Edelleen, ihan uskomatonta että valtio voi olla kansalaisten puolella eikä pitämässä kansainvälisen jättiteollisuuden, massamainostajien ja markettiketjujen puolia.

 

 

Valtio, joka puhuu totta. Vaikka iso raha toisin toivoisikin. Mikä noita brasseja vaivaa, vähän liikaa salsatanssia ja rantaelämää ehkä?
Valtio, joka puhuu totta. Vaikka iso raha toisin toivoisikin. Mikä noita brasseja vaivaa, vähän liikaa salsatanssia ja rantaelämää ehkä?

 

"Varo ruokamarkkinointia". Suomessa ruokamarkkinointi pyörittää pyöriä, massamediasta julkiseen valistukseen. Sillä Suomessahan ei ole korruptiota, ja etelänmaissa on ;)
”Varo ruokamarkkinointia”. Suomessa ruokamarkkinointi pyörittää pyöriä, massamediasta julkiseen valistukseen. Sillä Suomessahan ei ole korruptiota; etelänmaissa on 😉

 

Onneksi Suomessa on sitäkin suoraselkäisempiä sankareita, kuten Armanin ohjelmassa nähtiin, jotka kertovat mitä sydämessään tuntevat eikä ainoastaan mikä on korrektia politikointia tai turvallista valtapeliä.

”To say the things he truly feels

and not the words of one who kneels”

– Frank Sinatra, My Way.

Mikäli pidit lukemastasi, jaathan sen muillekkin.
Share on Facebook307Share on Google+0Tweet about this on Twitter

8 kommenttia artikkeliin ”Miltä ravintosuositukset näyttäisivät ilman jättiteollisuuden hyvävelikerhoa?”

  1. Oot kiva Olli. Kiitos, että teet parhaasi jotta nämä asiat muuttuisivat Suomessa.

    1. Thanks – ja tää on kyllä tosi kivaa! 🙂

      Onnellisimmillani olen vastaillessani kysymyksiin, neuvoessani ruokaostoksissa – ja opettaessani Laatu-oivalluksia joskus myös herkullisten kontrastien kautta; avaamalla silmiä osoittamalla hurjan eron normiajattelussa verrattuna siihen miten hyvin asiat voidaan jo tehdä kun ne tehdään ihmisten ja hyvinvoinnin hyväksi eikä vanhanmaailman jättiteollisuuden sanelemana:

      http://samisundvik.com/2013/09/13/viralliset-ravitsemussuositukset-nain-elintarviketeollisuus-meita-ohjaa/

  2. Millä tavoin näkemyksesi eroaa suomalaisista ravitsemussuosituksista?
    Koetko, että ohjeellinen minimimäärä 500 g juureksia, vihanneksia, marjoja ja hedelmiä päivässä on liian paljon? Viikottainen punaisen lihan ja lihajalosteiden ohjeellinen maksimimäärä 500 g on liian vähän? Ohjeellinen minimimäärä 25-35 g kuitua on liian paljon? Vai pistätkö shown pystyyn vain viljojen ja rasvan suositusten takia?

    Pekonia tulee syödä ja suosia, koska Tomi Kokkokin syö sitä?
    http://yle.fi/uutiset/professori_arvioi_personal_trainerin_ruokalistan_outoa_ettei_naita_kyseenalaisteta_enempaa/7884864
    Jos Kokko tuolla ruokavaliolla juoksee yli 50 vuotiaana maratonin alle 3 tuntiin, alan itsekin syödä pekonia. Kaikkia ei sixpäkki ja lihakset hämää kun niidenkin saamiseen on kaikenmoisia kiellettyjä aineita kaurapuuron ja liikunnan lisäksi tänäpänä. Mihinkään voi enää luottaa.

    Mitä pahaa on ravinteikkaissa täysjyväviljoissa? Gluteenittomiakin viljoja löytyy mm. kvinoa ja tattari, jos kokee gluteenin ongelmaksi itselleen. Tietty voi turvautua kaveripiirissä oleviin ravintolisämyyjiin ja ostaa sieltä puuttuvat ainekset, mitä viljoista saisi paremmassa muodossa ja turvallisemmin. Paleohihhulit olisivat kuolleet nälkään sotien aikana btw kun muutenkin ruuasta oli pula.

    Ja mitä rasvan suositukseen tulee, on vahva näyttö, että tyydyttyneet rasvat ovat terveydelle haitallisempia kuin tyydyttymättömät. Voi on pahempi kuin kookosrasva. Kookosrasva on pahempi kuin muut kasvirasvat. Eli kuinka shaissea lopulta tyydyttyneen rasvan lähteet (voi+kookosrasva) lopulta ovat, jos kauhistuttavat E-koodatut tuotteet päihittävät ne? Transrasvat eivät kuulu ravintosuosituksiin, vaan niitä ohjataan saamaan mahdollisimman vähän, eli 0%. Parempi maku ei takaa tuotteen terveellisyyttä, se on vain makuasia.

    Maito ei ole pakollinen tuote ravitsemussuosituksissa, vaan kehotus/ehdotus turvaamaan kalsiumin ja D vitamiinin saantia. Ei Evira tehnyt maidosta vähärasvaista, vaan yritykset, jotka näkivät siinä rahareiän. Samoin kun sokerilimuista tuli sokeroimattomia (mutta muulla tavoin makeutettuja), koska yritykset haistoivat tulon lähteen. Oletko sinä haistanut tulon lähteen lokaamalla ravitsemussuositukset ja samalla jouduttanut omaa bisnestä laillistettujen ravitsemusterapeuttien kustannuksella?

    Pitäisikö sinunkin sukulaiskytkökset ja yrityksesi selvittää ja osoitella sormella, jos joku sattuisikin olemaan siinä bisneksessä mukana, johon näytät puheillasi vihreää valoa? Sanomaltasi menisi pohja alta, koska pelaat 100% heidän pussiinsa räväkkäimpien mielipiteiden mukaan.

    ”heh, Suomessa samaan aikaan viralliset asiantuntijat kilpaa puolustelevat lisäaineita.”
    Ja eräät hyväveli -verkostossa olevat hemmot kaverin lisäravinnebisnestä. Kuinka paljon löytyy näyttöjä lisäravinteiden absoluuttisesta turvallisuudesta ja pitkäaikaisvaikutuksesta?

    Luomun suosiminen on jokaisen oma asia, kaikilla ei siihen ole varaa. Luomu ei ole sama asia kuin terveys. Eikä luomuttomuus ole sama asia kuin epäterveys. Rahastakaa vain ihmisten tyhmyydellä ja ostakaa luomua niillä rahoilla.

    Minkälainen olisi sinun kirjoittamasi ravitsemussuositus ja mihin intuitioon/tutkimukseen nojaisit sitä tehdessäsi? Ottaisitko vastuun, jos joku sinun ravintoneuvoillasi sairastuu pysyvästi?

    1. Hyviä kysymyksiä!

      Käydään kohta kohdalta:

      Täällä esimerkkikeskustelu, miten eroaa virallisista:
      https://www.facebook.com/jahde/posts/10157097005005529?comment_id=10157097454230529&comment_tracking=%7B%22tn%22%3A%22R9%22%7D

      Eli:
      – vapaus
      – laatu
      – monipuolisuus, rikkaus, runsaus
      – maku ja väri – ei lisäaineista, vaan laadukkaista raaka-aineista
      – vähemmät välikädet

      Suositukseni ovat lähempänä Brassisuosituksia kuin suomalaisia:
      http://olliposti.fi/milta-ravintosuositukset-nayttaisivat-ilman-jattiteollisuuden-hyvavelikerhoa/

      Täällä olen jo vastannut seuraavaan kysymykseesi:
      https://www.facebook.com/lifted.fi/posts/1015306978525195?comment_id=1016411195081440&comment_tracking=%7B%22tn%22%3A%22R0%22%7D
      Ja tässä toinen vastaus:
      http://viisitahtea.com/suomen-ravitsemussuositukset-suosivat-ideologisesti-teollista-ruokaa/

      Eli että koko suositukset puhuvat täysin vääristä asioista. Ei määrillä ole niinkään merkitystä vaan laadulla. Sama pointti tuli hyvin esille Armanin ravintojaksossa: https://www.youtube.com/watch?v=VkKv5f4bfN4

    2. Vikaan kysymykseen:

      – jos joku alkaa syödä laadukkaammin, ja siitä koituu ongelmia, otan tästä täyden vastuun 🙂

      Jos haluat minun arvokkaimmat ravinto-ohjeeni ilmaiseksi, löydät ne täältä:

      http://biohakkerit.fi/files/2014/05/nutrix.pdf

      – Tosin agavea en enää suosittele, vaan aidompia makeuttajia: http://olliposti.fi/sokeri-hyvis-vai-pahis/

      – Blendauksen lisäksi fiilistelen nykyään vihermehustusta: http://vihermehut.fi/

      – Luomun lisäksi suosin nykyään Satokausia, lähiruokaa ja pientiloihin panostamista. http://www.satokausikalenteri.fi/

      Tuo ”Lisäämisen, Korvaamisen ja Laadun Parantamisen periaate” on edelleen aivan täyttä rautaa. Ettei tarvitse oikeastaan muuttaa mitään; nauttii vaan kuten ennenkin mutta vielä enemmän, paremmin ja vapautuneemmin. Keho onkin ystävä, ja nyt siltä voidaan poistaa vikatkin esteet ja kontrollit (tai mikä itselle sopii).

  3. Tämä kannattaa myös tarkastaa:

    http://sundqvist.blogspot.fi/2010/03/kirjoittajavieras-olli-posti.html

    ”Tolosen ja Heikkilän kirjoista sain oman herätykseni kuusi vuotta sitten. Sittemmin olen perehtynyt entistä syvällisemmin ravinnon laatuun.

    Luettuani kaiken mahdollisen Antilta ja Matilta sekä muilta kotimaisilta edelläkävijöiltä, aloin etsiä vastaavia pioneereja maailmalta.

    Puolisen vuosikymmentä metsästin tiedon terävintä kärkeä yrittäen kuumeisesti karistaa viimeisetkin MS-taudin oireet. Törmäsin mm. sellaisiin nimiin kuin Joseph Mercola, Mike Adams, Jon Barron, David Wolfe ja David Favor.

    Mitä enemmän tutkin ja opiskelin, sen selvemmäksi tuli, että terveys onkin tosi helppoa ja simppeliä, ja että kyse on ennen kaikkea ravinnon laadusta.

    Laatua voi olla aluksi vaikea ymmärtää, jos asiaa lähestyy länsimaisen ravintotieteen näkökulmasta.

    Nykytieteen metodologia on pitkälti reduktionismiin perustuvaa, ja pyrkii objektiiviseen totuuteen. Tutkimuksen kohde pyritään hajottamaan osiin, jotta voidaan tutkia kutakin osaa mahdollisimman tarkasti.

    Osiin hajotettu tieteellinen totuus ei kuitenkaan käytännössä auttanut minua lopulta kovinkaan pitkälle. Moni purkki saattaa näyttää ravinnetaulukon perusteella ihan hyvältä, muttei se kerro raaka-aineen laadusta vielä yhtään mitään.

    Jouduin jälleen kerran kokemaan sen tuskallisen henkisen prosessin, jota kutsutaan paradigman vaihdokseksi.”

  4. Kiitos tästä.

    Olipa virkistävän erilainen tuo brassien vt suositus. Etteivät nyt vain joutuisi Big Foodin hyökkäyksen kohteeksi ja syytetyiksi ”vapaan kilpailun” rajoitamisesta.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *