Mikä tekee talvesta paremman?

Onnekkaimpia ovat he, joille talvi tarkoittaa talviurheilua. Muutkin voivat vaeltaa illan tullen järvenjäälle hengittelemään, ja ihmetellä miten maagiselle tuntuu tähtitaivaan alla, välimatkan päässä infrastruktuurista. Samat jäät ja rannat, metsät ja kukkulatkin, ovat aika upeita myös päivällä; talvella usein jopa kesääkin kauniimpia.

Mutta jo ennen lumien tuloa voi elo olla upeaa, jopa räntäisimmänkin synkkyyden keskellä. Jo 2006 huomasin, etten enää menettänytkään rusketustani talven tullessa, alettuani syömään antioksidanttipitoista eli tuoreempaa ja värikkäämpää ravintoa – ja lisäksi ihmeaine astaxantiinia. Toinen mitä huomasin, oli ettei iho enää kuivunut tai muutenkaan kärsinyt talvesta, kun aloin nauttia rasvani käristämättömänä, eli mahdollisimman hellästi käsiteltynä, ja aloin välttää pilaantuneita rasvoja kuten uppopaistettuja ranskalaisia ja muuta einesteollista. Lisäksi otin kalaöljyä, koska omegat tekevät erityisen hyvää iholle – kuten myös D-vitamiini, laadukas E-vitamiinikompleksi, ja laadusta riippuen myös myös toco-niminen lisä. Jo aiemmin olin matkoillani huomannut, että kaikilla esiteollisesti safkaavilla oli meidän mittareilla jopa täydellistäkin parempi iho, ja vasta macdonaldsit toivat mukanaan iho-ongelmat. Huono iho ei johdu Roaccutanin puutteesta, vaan vatsaongelmista. Ja vatsaongelmat eivät johdu Imodiumin puutteesta, vaan miltei sulamattomaan muotoon käsitellystä laitossafkasta.

Iholle voi lisäksi laittaa suihkun jälkeen Afrikan ihmeitä, eli sheaa (karitevoi), jojobaa tai argan-öljyä. Ekololla on ihan mahtavia valmissekoituksia esim. sheasta, kaakaovoista ja tyrniöljystä. Voimakas Bulletproof-kaakaovoi on ihanaa rakkaushierontaan, vesihauteessa sulatettuna. Toistaiseksi ylistävimmän tuomion perheemme nais- ja lapsiosastolta on saanut Tamera-merkkinen ihovoide, joka on tehty pelkästään syötävän hyvistä ainesosista. BioAroma vaikuttaa lupaavalle myös, vaikka vielä testaamatta.

Ilma

Vaikka ulkona olisi kuinka kehno keli, sisällä on sitäkin ihanampaa pomppia Christofferin trampoliinilla (ei mikään maksettu mainos, Christoffer on vaan niin ihana ja sen tuotteet myös), ja vähemmälläkin tuuletuksella saa sisäilman pysymään huomattavasti raikkaampana ionisaattori-puhdistajalla. Tosihifistelijän katse kohdistuu tässä vaiheessa viherseinään, mutta itse suosin mahdollisimman minimalistisia ratkaisuja ainakin vielä toistaiseksi, jotta kaikki säilyy kevyenä jolloin voi keskittää energiat vaikkapa näihin blogauksiin ja liikkua ketterämmin asiantuntijoiden perässä. Joskus meillä on tapana rakentaa omat vankilamme ja sitten ihmetellä kun muilla on kivaa; siksi aina kun on hankkimassa elämäänsä jotain, on hyvä miettiä vapauttaako tämä lopulta enemmän kuin sitoo.

Netissä törmää välillä väitteisiin, ettei tuo linkkaamani ionisaattori olisi kovinkaan hyvä ilmanpuhdistin; itse ollaan koettu se kätevimmäksi kaikista mitä olen testaillut ja käyttänyt alkaen 2010. Jos sinäkin huomaat yhtä selvän eron sisäilman laadussa jo noin pienellä ja edullisella ionisaattori-puhdistuslaitteella, voit kokeilla sitten myös isompaa samalta firmalta tai joltain muulta. Oma kokemukseni sanoo, että olennaisin ominaisuus ilmanparantimessa on se ionisointi: sähkölaitteet varastavat sisäilmasta elektroneja, ja siksi esimerkiksi sähkösauna saa useimpien olon ennen pitkää väsyneeksi. Eniten extra elektroneja taas on elävän tulen lähellä, meren rannalla, raikkaassa metsässä sateen jälkeen, ja vesiputouksella. Ionisointipäillä varustetut ilmanpuhdistimet pyrkivät palauttamaan sisäilman ionitasapainoa korvaamalla puuttuvia elektroneja, ja ainakin tässä talossa me kaikki koemme huomattavan eron siinä, kun sisäilma tuntuu astetta ulkoilmamaisemmalle, raikkaammalle, piristävämmälle. Kyse ei ole pelkästään jollain yhdellä mittarilla mitattavasta puhtaudesta, vaan etenkin siitä tunteesta, että antaako ilma virtaa kuin puusaunassa nautiskelu, vai viekö se sitä kuin sähkösaunassa väsähtäminen. Jos sinäkin koet selvän eron sähkö- ja puusaunan välillä, tai sähköhellalla vs. avotulella/kaasulla valmistetussa ruoassa, tai sähkökahvissa vs. nuotiokahvissa, suosittelen kokeilemaan saatko ns. ”ionisoidusta” sisäilmasta jotain samaa efektiä.

Joskus ollaan automatkoillakin käytetty pikku ionisaattoria raikastamaan auton sisäilmaa. Kyseinen laite tuottaa hieman myös otsonia, mutta niin vähän etten olisi huolissani. Otsonia käytetään joissain terveysterapioissakin; vasta isompina määrinä se on haitallinen, kuten muutkin happihoidot. Ionisointihärpäkkeitä löytyy nykyään jopa läppäriin ja mukana kannettavaksi esim. lentokoneissa.

Netissä väitetään joskus virheellisesti, että kaikki ionisaattorit tuottaisivat edelleen merkittävissä määrin otsonia. Välillä törmää myös käsityksiin, että ionisoinnin ainoa tehtävä olisi huoneilman puhdistaminen, kun todellisuudessa tärkein tehtävä on palauttaa sähkölaitteiden ’väsyttämän’ huoneilman ionitasapaino ainakin pikkusen lähemmäs merenrantaa, metsää ja vesiputousta. Oxygenum-sivustolla löytyy suomenkielinen artikkeli ionisoinnin merkityksestä. Samalla sivustolla myös asiallinen vertailu ionisointilaitteista ja niiden vaikutuksista. Itse olen tykännyt monien kaverienkin suosimasta SA-vitosesta koska se on pieni, kätevä, helppo, siirreltävä, aika edullinen – ja siinä on samassa sekä filtterit että ionisointi – ei siis tarvitse ostaa erikseen isokokoista filtteriä puhdistamaan, ja lisäksi erillistä ionisaattoria raikastamaan, vaikka niinkin saatan tulevaisuudessa tehdä. Toki yhteen asiaan erikoistuneista laitteista saa usein paremmin tehoja, jos rahaa on ja tilaa riittää.

Himottavimpana ionisaattorina pidän edelleen Elanraa, vaikken ole sitä vielä edes testannut; harva Suomessa on. Laadullisesti vielä sitäkin parempia ioneita tuottaa viherseinät, joista korkeinta High Endia taitaa edustaa Naturventionin Naava tällä hetkellä. Vielä kun vaihtavat materiaalitkin myrkyttömiin, se on siinä. Suurin osa nykypäivän sisäilmaongelmista johtuu formaldehydiä ja muita teollisuusmyrkkyjä vuotavista keinomateriaaleista, sekä toki myös suurteollisuuden ja heidän luomansa lainsäädännön sanelemasta kehnosta rakennustavasta, joka tuottaa heille lisää rakennettavaa ja rahakasta korjattavaa yhä nopeammalla tahdilla; harmia ainoastaan ihmisille ja asukkaille jotka eivät ole mukana lakeja säätämässä.

Pikainen haastattelukierros paljastaa, että tyytyväisiä ollaan kaveripiirissä oltu ainakin FA6-laitteeseen (sama firma kuin suosittelemani pienempi SA5), sekä viherseiniin, viherkasviviidakoihin ja suolalamppuihin. Airstatic SA-vitosesta eräs käyttäjä totesi ”Kivan pieni, mutta ei mikään hifein”. Marilta (nimi muutettu) tuli kommentti ”Raikaswebin laite toimi tosi hyvin. Tuunasin sen sivustolta löytyvillä ohjeilla vielä tehokkaammaksi.” Ja W. kommentoi ”Mulla on kotona airstatic 5. Hinta laatu suhteeltaan ollu hyvä peli. Muutaman kerran oon suodattimen ja lampun vaihtanu”.

Ihan kuin terveydessäkin, tärkeämpää on katsoa kokonaisuuden toimivuutta kuin vain yhtä yksittäistä testitulosta. Kolesteroliarvo ei kerro koko totuutta terveydestä, ja samoin myöskään ilmanpuhdistajien ”paremmuutta” ei kerro pelkkä yksittäinen mittaustulos, vaan mikä on on sinulle riittävän pieni, riittävän kivannäköinen, riittävän hiljainen, riittävän harmiton ja ehkä edullinenkin, tarpeeksi helppo tilata tai hankkia ja huoltaa, ja silti parantaa ilmaa tuntuvasti. Jollekin se voi olla kymmenen tunnelmallista suolalamppua, toiselle viherseinä, kolmannelle Elanra + tuuletus ja ulkoilu, neljännelle joku Nikken. Jollekin paras ratkaisu voi olla se kaikkein minimalistisin: ”Meillä ei ole sisäilmaongelmaa ja tuuletamme myös talvella, joten et voi käyttää vastaustani perusteluna käyttää jotain laitteita, kasveja, lamppuja tms.” <– Tuossa ollaan asian ytimessä, eli kaikkein parashan ongelmat on ”ratkoa” jo ennen kuin niitä tulee, eli mitä vähemmän tarvetta lompakkoa, huonetilaa ja hermoja kuormittaville ”ratkaisuille”, sitä parempi. Niinhän maailman tulisi toimia; niin se yhä harvemmin toimii kiitos valtion ja muiden jättifirmojen omaa tarpeellisuuttaan ruokkivan yhteistyön jota sitten suojellaan laeilla jotka estävät kilpailua ja joissain tapauksissa jopa pakottavat ihmiset maksamaan suurteollisuuden vakio”ratkaisusta” kun parempi laatu on vaan yksinkertaisesti kielletty. Silloin kun maailma toimii koneiston hyväksi ihmistä ja elämää vastaan, kannattaa tiedostaa ongelmat ja etsiä mahdollisimman kevyet, kivat ja vapauttavat ratkaisut – siltä osin kuin laki edelleen sallii.

Hirsitaloon muuttaminen ei keskustassa ole realistista, ja lopulta eniten merkitsee sen ilman laatu jossa eniten oleskelee ja työskentelee, josta käsin on tarkoitus toimia. Parempaa maailmaa rakentaessa meidän on hyvä optimoida oma toimintakyky jo nyt, niin voidaan edetä nopeammin.

Vesi

Kirjoitin sisäilmasta aika paljon, koska kuten Kemikaalitutkan Maria toteaa, hengitämme päivässä paljon enemmän ilmaa kuin syömme ruokaa tai juomme edes nestettä – siis jopa ihan kiloissakin mitattuna. Ja kyllä, se ilma imeytyy kehoon; ei me huvikseen hengitetä. Joten hengittämämme ilman laadulla on aika mieletön merkitys terveyteemme.

Yksi paikka, jossa hengitämme aika väsyttäviä höyryjä, on suihku, jossa kloori muuttuu muotoon joka on etenkin hengitettynä vielä paljon perus klooriakin haitallisempi. Lämpimänkään suihkun jälkeen ei kuitenkaan tarvitse tuntea oloaan sekavaksi, kun asentaa suihkufiltterin joka poistaa kloorihöyryistä jopa yli 90 prosenttia. Toivon, että pian ymmärretään kunnallistekniikassa korvata kloori kokonaan otsonilla. Näin yhä useampi tekeekin jo paljuissaan ja uima-altaissaan; kloori tiedetään erittäin haitalliseksi, kun taas otsoni pienissä määrin jopa hyödylliseksi.

En tiedä vielä, mitä suosittelisin hanaveden filtteröimiseen – mikä olisi sekä edullista että tehokasta ja vielä kätevääkin käyttää ja helppo tilata. Ehkä joku Amwayn eSpring saattaa olla sinnepäin. Itse käytän edelleen kotimarkkinoiden tuttuja suodatinkannuja, joista yksikään ei ole vienyt vielä sydäntä. Parasta vettä taitaa edelleen saada lähteistä hakemalla, ja se on ollut muidenkin kokemus; usein myös ainoa vesi jota lapsetkin juovat mielellään ihan oma-alotteisesti. Ei siis kaupasta haettava rakenteensa menettänyt muovivesi, vaan itsehaettu lähdevesi jota ei säilytetä valojen alla muovissa huoneenlämmössä pitkiä aikoja. Meidän perheessä edelleen perus suodatinkannut ovat saaneet hoitaa normi suodatuksen, ja lähteellä käydään kun keretään, hakemassa tosiherkkua jääkaapin oveen ja parvekkeelle huovan alle.

 

Valo

Magiaa kehiin. Aamulla täyden spektrin päivänvalo, päivällä luonnonvalo vähintään ikkunoista, illalla tunnelmavalo kuten suolalamput, kivat valaisimet ja jopa mehiläisvahakynttilät. Tässä kirjoitellessa käyn vähän väliä nauttimassa laadukasta villi-ilmaa parvekkeella ja samalla saan verkkokalvoilleni parasta spektriä josta ikkunalasi ei ole leikannut tärkeimpiä talvimasennusta poistavia taajuuksia pois. Katso pilvisimpänäkin loppusyksyn päivänä taivaalle, suunnilleen puoliltapäivin, ja huomaat että synkinkin taivas on erittäin kirkas. Nykykulttuurissa ei vaan ole tapana katsoa taivaalle. Possussa ja nykyihmisessä on yllättävän paljon yhteistä.

Talvella luonnonvalon vähetessä sisävalaistuksen merkitys korostuu. ”Epäsuora valaistus” on aihe, joka on antanut itselleni paljon. Eli ettei sen väsyttävänkeltaisen välkkyvalon tarvitse häikäistä suoraan silmään, vaan valo tulee niiden kohteiden kautta, joita halutaan katsoa tai korostaa. Suolalamput ja kynttilät ovat itsessäänkin kivoja katsoa, mutta useimpien valaisimien idea on peittää itse valonlähde ja kohdistaa valokeila muualle kuin katsojan silmään, ja tarjota jotain kauniimpaa katseltavaa kuin ympäristöönsä nähden ylikirkas lamppu.

Hifistelijä kaveri oli tehnyt elämäänsä yhden ainoan muutoksen, jonka sanoi muuttaneen täysin töissäjaksamisen ja koko unirytmin ja etenkin heräämisen helppouden. Hän vaihtoi vessasta yhden lampun luonnon spektriin; juuri sen valon jonka hän aamulla ensimmäisenä laittaa päälle. Ja pitää huolen, ettei enää illalla koske kyseiseen katkaisijaan, koska se piristäisi liikaa siinä vaiheessa. Voisiko aamukahvin korvata yksinkertaisella lampunvaihdoksella? Se ainakin tiedetään, että perus keltavälkkyvalo lähinnä vain väsyttää ja vie energiaa – jälleen yksi syy, miksi ulkona on niin paljon parempi olla, mutta tämäkin voidaan korjata, kun haetaan ratkaisut massamedian ja massavalistuksen ulkopuolelta.

 

Ääni

Musa tekee sisällä olemisesta huomattavasti kivempaa, ja olen tosi tyytyväinen että tuli kesällä hankittua helppo kannettava kaiutin jossa kuitenkin myös äänenlaatu kunnossa. Super Heikillä on huomattavasti edullisemmassa hintaluokassa tarjota varsin elämyksellistä äänentoistoa myös. Todellinen hifistelijä tottakai hankkii ihan oikeat systeemit, mutta elämän kepeyttä ja ketteryyttä arvostava minimalistikin voi nauttia yllättävän hyvää valitsemalla oikein. Ihan sataprosenttisia pisteitä en voi BeoPlaylle antaa, koska yhteys äänilähteeseen pätkii joskus yllättäen, niin bluetoothin kuin piuhankin kautta, eikä edes johdon uusiminen täysin poistanut ongelmaa. Probleema on kuitenkin pieni verrattuna laitteen laatuun ja käytön helppouteen.

 

Mikä ravintopuolella auttaisi talviseen mielialaan?

Ainakin Hannu Walterin safkatarinoiden seuraaminen. Ja Tietäväisen tuoretuotteiden suosittelu oman kylän smoothiepaikan raaka-ainetukkuriksi. Ruoka, jossa on makua ja väriä, tuo kesän talven keskelle. Talvella se fenolinen rikkaus säilötään mausteisiin, juureksiin, pakasteisiin ja eläinkunnan antimiin. Kannattaa lukea artikkeli ”mikä ravinnossa on olennaista” ja innostua metsästämään herkullisinta. Eilen sain laimeaa ravintolaruokaa, tuunasin siitä kunnollista ja heti tuli fiilistä päivään. Masennus on yhtä kuin laimea ruoka ja yhtä väritön elämä; vaihtoehtoja on.

12348317_1029185890454640_934259845_n

Lisäravinteista ota ehdottomasti laadukasta omegaa, ja mielellään sen kanssa myös D-vitamiinia kunnollinen annos. Samaan settiin voi harkita myös yllämainittua astaxantiinia, paria muutakin rasvaliukoista vitamiinia kuten E-vitamiini ja K2, sekä myös piristävä Q10 jos niin pitkälle haluaa mennä. Jos menee, tulee aika erilainen talvi. Koitetaan pian saada auki tuotesuositussivusto, josta voit tsekata markkinatilanteen mukaan päivittyvät suosikit, mikä on huomattavasti kätevämpi ratkaisu kuin koittaa päivitellä kaikkien näiden artikkeleiden linkkejä aina erikseen.

Mielialaan auttaa selvästi monilla myös B12 ja muutkin B-vitamiinit kuten bioaktiivinen P5P-muoto B6-vitamiinista, sekä B5-vitamiini. Itselläni toimii ihan hyvin riittävän laadukas B-Complex, ja lisäksi Superior Sourcen Triple B12, jossa on kaikki kolme yleisintä B12-muotoa. Yrteistä ruusujuuri taitaa olla useimmille toimiva kaamosmielialan korjaussarja. Kahvissa laatuun panostaminen parantaa olotilaa huomattavasti, niin nautinnon kuin vaikutusten osalta.

Yllättävän usein yllättävän iso juttu on ihan perus kivennäisainepuutokset, ja toki hivenaineetkin. Tämän(kin) opin Kirsi Sarimaalta, ja huomattu hyvin paikkansapitäväksi. Nykyruoasta hyvin harva saa tarpeeksi magnesiumia, jodia, sinkkiä ja muita. Otan siis tosi reilusti lisänä ainakin magnesiumia ja paria muuta kivennäistä sekä sinkkiä, jodia ja paria muutakin hivenainetta, ja huomaan aika huiman vaikutuksen. Kirsillä on käteviä kotitestejä, joilla voi jopa ilmaiseksikin testata, millä tasolla omat tasot on. Itsestäni tiedän ettei esim. suunnilleen mikään määrä magnesiumia tunnu riittävän. 🙂 Siihen parhaiten tuntuu minulla auttavan Futmed-suihke; kumppani taas tykkää Puhdas-sitraatista.

Luuliemi piristää meitsin mieltä talvella eniten. Tai kalaliemi tai kanakeitto; kunhan siinä on luut mukana ja mielellään sisäelimet ja nahkatkin. Lähtee ihan käsistä kun käytät runsaasti hyviä mausteita, laadukkaita juureksia, sipulia… hapantakin sinne on hyvä laittaa, kuten sitruuna tai viinietikka. Laadukas suola tietenkin, joka jo itsessään parantaa jaksamista. Kaikki mieltä piristävät yrtit voi laittaa sinne lämmön, veden ja eläinrasvan sekaan uuttumaan, kuten kurkuma, mustapippuri, chili, cayenne, timjami, inkivääri… Ja jos haluat että fiilis lähtee aivan lapasesta, laita sekaan myös laadukasta merilevää, niin saat älyttömät hiven- ja kivennäisainekonsentraatiot, eläinrasvan rasvaliukoisten vitamiinien kanssa ohjautumaan oikeille paikoille kehossa. Kunhan siis se eläinrasva on parhaimmillaan jopa suorastaan oranssin runsasta eikä niin haalean väritöntä. Kaikki villinä metsästetty toimii, kuten myös ulkona laidunteleva niittyliha, ja vaikkapa uusseelantilainen lammas edullisesti etnisistä kaupoista. Täältä voit lukea vegaanisemman version.

Myös laatumunien kimppatilaukset kuuluvat minun talvi-checklistiin. Ja jos olisi enemmän pakkastilaa, tilaisin Highlandereilta tai muilta niittylihatiloilta ja metsästäjiltä kaikki mahdolliset luut, luu- ja jännepitoiset soppalihat ja sisäelimet vuodeksi kerralla tai vähintään puolikkaaksi. Laadukkaita mausteita tai jopa luomumausteseoksia pitää olla kaapissa, niin talvi sujuu. Talvella kaikki tuore ei ole niin tuoretta, mutta aina sitä makua ja väriä on osattu tiivistää myös paremmin säilyvään muotoon.

 

Mehustus on huikea tapa tankata kesäisempiäkin entsyymejä, polyfenoleita ja muita tuoreuden aromeja myös talveen. Testattiin ei-kiinavalmisteista laadukasta Biochef-mehustinta ja tykättiin siitä ja sen tuottamasta mehusta ihan hulluna. Nyt käytössä on nopeampi, edullisempi ja pikkusen helpompi Philips, mutta siitä tulee huomattavasti vähemmän mehua ja mehu hapettuu nopeammin – eikä sillä oikein voi edes mehustaa vihreitä. Mehustimia vertaillessa huomaa pian, mikä ero on edullisella ja hinnakkaammalla. Joku tonnin hintainen Angel Juicer on jo eri tasoa. Kalliimpi mehustin jättää kuidut kuivemmaksi, eli edullisella mehustimella saa maksaa enemmän raaka-aineista, kun mehua jää paljon puristamatta. Pääkaupungissa en tarvitse mehustinta, koska siellä on monia mehupaikkoja, ja niissä on käytössä paljon paremmat mehustimet kuin mitä ikinä tulisi kotiin hankittua. Ja siksi mehulasin hintakin on suunnilleen sama kuin se olisi ollut kotilaitteilla, mutta mehutiskillä säästyy vaiva sekä juissauksesta, raaka-aineiden metsästyksestä että etenkin laitteen kokoamisesta, purkamisesta ja pesemisestä. Toivottavasti saadaan Suomeenkin pian huippumehustimet kuppiloiden vakiovarustukseen. Aitoa piristystä lainatun stimulaation tilalle, ja varsinkin vehnänoraasta saa melkeinpä hyvät kännit.

Entsyymejä ja elävää nesteytystä ja tehokasta oxygenaatiota koko kehoon kannattaa muutenkin hakea mahdollisimman elävistä ja tuoreista asioista, kuten piristävä Boris-juoma, kotimaiset luomu- tai pientilahapankaalit, kefiirit, kombuchat, ehkä jopa probioottilisät. Ja lisäksi väriä marjoista; marjat nostavat mielialaa aika nopeasti, etenkin yhdessä vahvojen vihreiden ja hyvien bakteerien kanssa. Siihen vielä ne omegat ja rasvaliukoiset vitamiinit niin ei voi olla huomaamatta eroa.

 

 

Mikä auttaa pysymään lämpimänä?

Maca; SuperLemonin maca on nyt maistunut ja tuntunut koko tiimissä parhaalle, ja monia on testailtu. Jostain syystä myös acai tuntuu lämmittävän tosi huomattavasti, niin että autossa lähtee paidat pois ja kotona housutkin. Siis runsaalla annostuksella.

Luuliemet, ja muut tosi ravinnetiheät hyvin sulavat eläinsafkat kuten maksapata. Mausteinen misellimuotoon blendattu rasvakahvi. Juureskeitot – saa olla rasvaa, suolaa, mausteita.

 

 

Talvimasennuksen todellinen syy?

Luonnonvastainen kulttuuri, joka sulloo meidät suorakulmion muotoisiin homepesiin, kieltää seksin ja demonisoi aidon ravinnon. Suomalaisilla on mukamas vahva luontoyhteys. Paskanmarjat, suomalainen istuu tunkkaisessa toimistossa, tunkkaisessa autossa, ja sohvalla tai infosaasteläppärin ja negahesarin ääressä. Ei perinteisillä kansoilla ole kaamosmasennusta, kaikkein pohjoisimpanakaan. Siellä mennään nuotiolle ja pistetään poroliemet tulille. Nautitaan tähtitaivaan taikuudesta ja luonnon ihmeistä. Itse koen kaikki vuoden ja vuorokauden ajat mieiettömän siisteiksi, kun ravinteet on kohdillaan, kroppa toimii ja aistit auki. Nykysuomalainen koneistokulttuuri koittaa viedä tuon kaiken pois, sallimalla ihmisille vain Marina Heinosen lisäaineita, Ursula Schwabbin teollisuusruokaa ja Fogelin rasvakammoa. Ja hyökkäämällä jokaisen kimppuun joka puhuu avoimesti seksistä, tai on vaan vähän liian intohimoinen konsensus-suomeen. Onneksi näitä aidon ruoan, aidon elämän ja myös seksuaalisen elämänenergian puolestapuhujia alkaa olla jo niin paljon, ja he pitävät yhtä ja oppivat toisiltaan, ettei positiivista kehitystä voi enää estääkään, mutta sitä voi vauhdittaa.

 

 

 

Fysiologia

Huomaan, että mitä paremmin kerään kapasiteettia ravinnosta, nesteytyksestä ja vaikka hyppelystä ja kudosten heiluttelusta, sitä paremmin riittää poweria huomioida miten käytän ääntäni, kehoani ja energiaani ihmisten kanssa. Tai pyykätessä. Kuin laulussakin, kehityksen ainoana olennaisena tavoitteena on tehdä ”soitosta” yhä nautinnollisempaa. Elämä ja etenkin tämä keho on se instrumentti jota sinä soitat. Jos se on ravinnepuutosten, vatsaongelmien tai vaikka lymfajumien takia aivan tukossa, ei huvita soittaa ollenkaan, ja se näkyy siinä miten vetää läpi päivän tilanteet; sama olisi ollut jäädä kotiin tai vaikka ryyppäämään. Kun täällä kerran ollaan, let’s play. Jokainen ilme, ele, äänensävy, puheen melodian hienovaraisinkin nyanssi, asento, liike, tarkkanäköinen huomio, humoristinen kommentti, laudalla tasapainoilu tai vaikka lukikasoissa kikkailu… tämä varsinainen elämä usein unohtuu ”terveydestä” puhuttaessa. Ei ketään ole luotu olemaan terve yksin kotona suorakulmaisessa istuma-asennossa. Elämän peli tapahtuu aina vuorovaikutuksessa, jos ei aina toisten kanssa niin vähintään ympäristöön yhteydessä, ja se on hurjan nautinnollista silloin kun siivet kantaa.

 

 

Asenne

Tantraa opettava kaveri totesi osuvasti, että raha, valta, voima, seksi ja rakkaus tulevat kaikki samasta paikasta. Ja niin tulee koko elämänvoimakin. Ja musiikki. Ja tanssi, yhteys, ystävyys, myös menestyksen tavoittelu, yhdessä voittaminen. Ja mistä THL (”terveyden” ja ”hyvinvoinnin” laitos) puhuu? Ei mistään. Meitä systeemiuskoisia nykykansalaisia pitää ihan oikeasti muistuttaa mistä elämässä on kyse. Keinotekoinen päälleliimattu koneistokulttuuri koittaa kieltää sen kaiken, mistä todellinen kulttuuri muodostuu. Jos haluat olla terve, toimi toisin. Suurin osa saa elantonsa olemalla osa ongelmaa. Ryhdy sinäkin ”hulluksi” ja ole osa ratkaisua.

 

Kaikissa tämän tekstin ja tulevienkin suosituksissa on korruptiota mukana. Pyrin aktiivisesti tutustumaan hyviin tyyppeihin jotka tekevät parhaita juttuja, ja oppimaan heiltä ja jakamaan myös heille hyödyllisimmät ideani. Kun kuulen osaajasta joka tekee jotain todella hyvää, otan heti yhteyttä jos uskallan. Siksi en tule koskaan antamaan puolueettomia suosituksia, vaan kaikissa on aina rakkautta mukana ja mielellään ripaus intohimoa. Huonoja tuotteita tekevien kanssa en tykkää kaveerata, koska epärehellisessä seurassa kärsisi omakin mielenterveys. Elämässä kannattaa toimia niiden asioiden ja ihmisten parissa, joita todella arvostaa, joista on parhaassa tapauksessa jopa aivan liekeissä ja jotka koen tosi tärkeiksi, niin silloin kasvu vie vuosi vuodelta kohti parempaa versiota itsestäni. Ja niitä asioita mitä sillä tiellä tulee vastaan, voin hyvillä mielin jakaa muillekin. Kaikki, mitä olen saanut upeilta ihmisiltä ja mitä olen heille antanut ja mitä ollaan saatu yhdessä luoda ja maailmaa parantaa, vaikuttaa monella tapaa suosituksiini ja käsityksiini. Ja hyvä niin, koska niistä ihmisistä ja näistä suhteista minä rakennun.

 

Ideaalimaailmassahan meillä olisi ihmisten tekemää ruokaa luonnon kasvattamista raaka-aineista, terveitä taloja, ja muutenkin kaikki elinympäristön elementit suunniteltu elämän ehdoilla. Mainoksetkin olisivat rehellisiä ja kertoisivat kuinka tuotteet tehdään ja miksi kannattaa valita se parempi, ja miksi tekijät ovat valitsemastaan ratkaisusta tai tuottamastaan edistysaskeleesta aidosti innoissaan. Nykyään hallintoteollinen valtakoneisto on suunnitellut lähes kaiken lähinnä omia tarpeitaan varten. Jos tässä koneistoympäristössä meinaa ihminenkin voida edelleen hyvin, täytyy usein kiinnittää huomiota ihan itsestäänselviin perusasioihin joiden ”pitäisi” olla kunnossa mutta jotka eivät enää ole sitä mitä niiden sanotaan olevan. Ravinnon aitous, ilman puhtaus, veden raikkaus, valon laatu, materiaalien terveellisyys – jopa ajatusten totuudellisuuteen ja median hyödyllisyyteen on hyvä hieman paneutua. Normaalisti se ei vielä vaan ole kovin hyvää, vaikka sitä joka tuutista tulisikin. Löytämällä massamedian ulkopuoliset ratkaisut, kaiken voi korjata ja kehittää jopa luonnollista paremmalle tasolle. Massamedia ei koskaan tarjoa ratkaisuja, vaikka ongelmia tarjoaa sitäkin runsaammin. Yksi maailman ihmeistä on, että joku jaksaa olla töissä sellaisessa pelottelukoneistossa masentumatta itse.

 

Talvella olemme vähemmän luonnossa, ja korkeakulttuuristakaan ei voi puhua kun kansa istuu kotona, istuu töissä ja istuu autossa. Olemme teknologisen ja teollisen infrastuktuurin varassa, sen sijaan että olisimme yhteydessä luontoon, toisiimme tai edes itseemme. Etenkin kiireessä korostuu vapauttavien laatuvalintojen merkitys – kun ei ihan kaikkea aikaa voi viettää jäällä, laduilla, rinteissä, hangissa tai edes loistoseurassa. Jos on liitua millä piirtää, voi jopa auton materiaalit olla aitoja eli myrkyttömiä, ja sohvatkin aitoa nahkaa eikä muovia. Mutta varsin kevyilläkin pikku oivalluksilla voi jo merkittävästi kohentaa elintasoa, myös sisällä, koneiston keskelläkin. Osan luonnosta voi tuoda sisällekin. Kaupungissakin on mahdollista hengittää hyvin.

Pin It on Pinterest