Mielenkiintoista nähdä, kuinka moni pysyy varmuuden vuoksi hiljaa meneillään olevan Resetin keskellä, matkalla yhä syvenevään ”uuteen normaaliin”, pikkuvauvojen ja synnyttävien äitien maskipakkoihin, pakollisiin medikalisaatiokokeiluihin, ulkonaliikkumiskieltoihin, pienyritysten sulkemisiin ja kiina-mallisen kontrolliyhteiskunnan syntymiseen pala palalta – vai herääkö Suomen sisu jossain kohtaa?
Kaikkihan me täällä maan päällä kuollaan. On vaan jännä observoida tätä peliä, ja päästä näkemään kuinka kukin toimii normaalista poikkeavassa tilanteessa. Minkä verran kukakin antaa loukata oikeuksiaan mielivaltaisesti? Missä menee kenenkin kohdalla itsekunnioituksen raja? Kuka pistää päänsä pensaaseen, ja kuka syttyy toimintaan? Ketkä jäävät yksin pelkäämään, ja ketkä ympäröivät itsensä proaktiivisilla innostujilla luodakseen terveempää normaalia. Ketkä sallivat perheelleen ja lapsilleen kaikki mahdolliset lääketieteelliset ihmiskokeet, ja ketkä uskaltavat asettaa rajat hulluudelle?
Uskon, että elämässä päätyy parempiin seurauksiin kun ei menekään pelkkä seurausetiikka edellä, vaan miettii myös mikä on oikein. Jos kaikki miettisivät vain välittömiä seurauksia itselleen ja vieläpä riskejä välttäen, olisi diktaattorien helppo nousta valtaan, koska kaikkien kannattaa aina olla hiljaa kaikesta varmuuden vuoksi, ja hyväksyä jokainen vallankäytön eskalaatioaskel, koska muutkin koittavat aina välttää pienenkin henkilökohtaisen harmin mahdollisuutta ja valokeilassa on aina riskinsä… Tai sitten voimme rohkeasti ainakin yrittää toimia niiden asioiden eteen, joiden hyvyyteen uskomme, ja katsoa mitä siitä seuraa.
Jälkimmäinen kuulostaa seikkailulle ja elämälle.
Edellinen näyttää enemmän pystyyn kuolemalle.
Ehkäpä ihminen tai kansa, joka ei usko mihinkään tai välitä mistään, kuuluukin tulla valloitetuksi ja alistetuksi.
Omaan ”uuteen normaaliini” etsin niitä palavia yksilöitä, joska istuttaisivat tänään omenapuun vaikka olisi 90% tsäänssi että kaikki päättyisi huomenna – koska he uskovat sen olevan oikein, he välittävät elämästä (jopa rakastavat sitä), ja kokevat merkitystä lisätessään maailmaan jotain kaunista ja hyvää.
.
Juuri näin! Hyvä kirjoitus 💜 Kiitos! Jatka samalla spiritillä, aina eteenpäin. Kun kuuntelee aidosti sydämensä ääntä, ei voi mennä vikaan.
Kaikella on myös tarkoituksensa. Uskon, että tilisi poistaminen on lopulta vain hyväksi, vaikkei se siltä tuntuisi nyt. Ehkä se herättää lisää ihmisiä näkemään mitä täällä oikeasti tapahtuu ja samalla antaa sinulle aikaa luoda jotain hyvää ja uutta, vielä voimakkaampaa. Tsemppiä näihin erikoisiin aikoihin!
Kyllä se on hyvälle tuntunut. Omalle elintasolle tekee hyvää kun kuormitus vähenee, ja lisäksi on hienoa, jos mahdollisimman moni taas havahtuu sensuuriin ja ”agendaan”.