Tietokirjailija Tammilehto teilaa tautitestin:

K-testi punnitsee kirjeitä kylpyhuonevaa’alla

Julkaistu: 30.11.2020 | Kirjoittanut: Olli Tammilehto

Kaikissa ihmisten tekemissä mittauksissa esiintyy virheitä – niin myös k-testissä. Saksalaisen laboratorioiden laaduntarkkailuorganisaation tekemän tutkimuksen mukaan yleisesti käytetty RT-PCR-testi erehtyy luulemaan viruksettomia ihmisiä viruksellisiksi 1,4 % tapauksista1. Se siis antaa 14 väärää positiivista tulosta tuhatta testattua kohti, vaikkei virusta olisi mailla halmeilla.

Tämän lisäksi tulevat vielä niin sanotut kylmät positiiviset tulokset eli ne näytteet, joista löytyy viruksen perimää, mutta joka on peräisin kuolleista viruksista tai niiden palasista. Ne eivät voi enää aiheuttaa sairauksia2. Virheitä lisää vielä se, että kaikki näytteiden ottajat ja laboratoriot eivät voi tai viitsi noudattaa vaadittavaa tarkkuutta näytteiden käsittelyssä, jolloin yhdessä näytteessä oleva virus leviää toiseen. Esimerkiksi Lighthouse-laboratoriossa, joka on yksi Britannian suurimmista k-näytteiden analyysikeskuksista, on havaittu karkeaa piittaamattomuutta bioturvallisuudesta3.

Kaiken lisäksi testi ei aina erota nuhakuumetta aiheuttavia tavallisia k-viruksia uudesta k-viruksesta. Instand-tutkimuksen mukaan tietyn nuhaviruksen esiintyminen voi nostaa väärien positiivisten osuuden 7,6 prosenttiin.

Joidenkin prosenttien virhe testauksessa voi näyttää pieneltä, mutta jos positiivisten testituloksien osuus on samaa luokkaa, ollaan suurissa vaikeuksissa. Positiiviset tulokset voivat olla testivirheen synnyttämiä, ja niiden määrän vaihtelut voivat johtua virheiden eikä virusten yleisyyden vaihtelusta. Tilanne on sama kuin yritettäessä punnita kevyitä kirjeitä kylpyhuonevaa’alla: kirjeiden luokittelu alle tai yli 50 grammaa painaviksi on arpapeliä.

Tämä epätoivoinen tilanne ei ole vain teoriaa, sillä Suomessa ja monissa muissa maissa k-positiivisia löydetään testeissä mittausvirheen rajoissa oleva prosenttiosuus. Esimerkiksi THL:n mukaan positiivisten näytteiden osuus testatuista on Suomessa koko syksyn ollut alle 3 %4. Näin testaukset yksinään eivät tällä hetkellä kerro juuri mitään yksityisen ihmisen terveydentilasta tai epidemiatilanteesta.

Näistä syistä monet asiantuntijat epäilevät vahvasti syksyn koro-uutisten todenperäisyyttä. Heihin kuuluu esimerkiksi 32 vuotta lääketieteellistä tutkimustyötä tehnyt Michael Yeadon, joka toimi pitkään Pfizer-lääkeyhtiön tutkimusjohtajana. Hänen mukaansa k-epidemia on Euroopassa ohi. Lähes kaikki nyt tilastoidut k-tapaukset ja -kuolleet ovat erilaisten testivirheiden synnyttämiä5.

Jos Yeadon käsitys varmistuu, tämä ei olisi ainoa PCR-testin synnyttämä vale-epidemia. Esimerkiksi vuonna 2006 New Hampshiressä sijaitsevassa sairaalassa monet hoitohenkilökunnasta alkoivat yskiä. PCR-testi kertoi, että kyseessä on hinkuyskä. Sairaalasta lomautettiin tuhat ihmistä ja tuhansille annettiin antibiootteja tai injektioita. Sairaala joutui supistamaan huomattavasti toimintaansa. Kuitenkin kahdeksan kuukauden kuluttua selvisi, ettei kyseessä ollutkaan hinkuyskä. PCR-testi oli erehtynyt6.


Tammilehto jatkaa:

K-testi tuottaa tapauksia vaikka virus olisi hävinnyt

Julkaistu: 26.9.2020 | Kirjoittanut: Olli Tammilehto

Mikään mittausmenetelmä ei ole täydellinen: mittausvirhettä on mahdotonta saada nollaksi. K-viruksen testaukseen käytetty PCR-testikin erehtyy joskus. Parhaimmillaan testi antaa virheellisen positiivisen tuloksen alle yhdelle prosentille testatuista. Tällä ei ole suurta merkitystä, jos oikeita viruksen kantajia on paljon. Kuitenkin jos virus on harvinainen, virhe aiheuttaa suuren ongelman.

Britannian hallituksen asiantuntijoiden mukaan virheellisten positiivisten tulosten osuus viruksesta vapaassa joukossa on 0,8-4 %1. THL kertoo, että jaksolla 7.9.-20.9. testattiin 153 134 ihmistä. K-juttua löydettiin 2763:sta näytteestä. Positiivisia tuloksia oli siis 0,54 %.2 Kun ottaa huomioon testiin virhemarginaalin tällaisiin tuloksiin voitaisiin päätyä, vaikka kellään ei olisi k-virusta! Jos testi olisi ollut käytössä esimerkiksi vuonna 1990, silloinkin olisi voinut löytyä tätä luokkaa oleva määrä k-positiivisia, vaikka yleisen käsityksen mukaan k-juttua ei tuolloin ollut edes olemassa. Jos nykyisten, suhteellisen tarkkojen testien sijasta siirryttäisiin pikatesteihin, saataisiin vielä enemmän ”tapauksia”, koska näiden testien tarkkuus on huonompi.


K-realistit kertoo:

Piikitettyjen testaus korkeintaan 28 monistussyklillä, piikittömien suuremmilla sykleillä

24.5.2021

CDC:n ohje koronatestaukseen: Rokotettujen testinäytteet max. 28 monistussyklillä, ei-rokotettujen suuremmilla.

”SÄÄDETTYÄ” TIEDETTÄ: Yhdysvaltain korkein lääkintäviranomainen CDC on ohjeistanut säätämään PCR-testeissä käytettyjen monistussyklien määräksi enintään 28 silloin kun testejä tehdään k-piikin ottaneille.[1] Tarkoituksena on välttää vääriä positiivisia testituloksia. CDC ei kuitenkaan ohjeista alentamaan monistussyklien määrää testattaessa ihmisiä, joita *ei* ole piikitetty.

Mitä useampia monistuskertoja testinäytteelle tehdään, sitä todennäköisemmin testissä havaitaan kuolleiden virusten osia, jotka eivät ole enää tartuttavia.

Lue myös:

Tutkimus: PCR-testaus tulkitsee näytteet positiivisiksi, jos monistuskertoja on liikaa

Tutkimus PCR-löydöksistä: Arvolla Ct=35 vain alle 3% on positiivisia

Ruotsin kansanterveyslaitos totesi jo heinäkuun 2020 ohjeistuksessaan, että käytössä olevalla PCR-tekniikalla ei kyetä erottamaan tartuntakykyistä virusta viruksesta, jonka immuunipuolustus on jo neutraloinut, eikä testeillä siten kyetä toteamaan, onko tutkittava tartuttava vai ei. Laitoksen mukaan viruksen geneettistä materiaalia voi löytyä viikkojen ja toisinaan kuukausienkin kuluttua sairastumisesta, mutta tästä ei seuraa, että tutkittava olisi edelleen tartuttava.[2]

Kuten The New York Timesin entinen toimittaja Alex Berenson huomauttaa, alentamalla piikitetyillä tehtyjen testien monistuskertoja vältetään 90 prosenttia positiivisista testituloksista, jotka on tähän asti saatu korkeampia monistuskertoja käyttämällä.[3]

K-epidemia on paljolti testipandemia: säätämällä monistusarvot riittävän korkeiksi, on ’diagnosoitu’ valtava määrä ’tartuntoja’, vaikka testatut eivät todellisuudessa olisi olleet sen enempää tartuttavia kuin sairaitakaan. Ja nyt kun halutaan osoittaa k-piikit tehokkaiksi, piikitetyillä (mutta vain heillä) tehtävät testit ajetaan sopivasti alemmilla monistussykleillä, jolloin väärien positiivisten testitulosten määrä minimoituu. [Ollin huomio: Suomessahan on sittemmin ylipäänsä vähennetty tuplapiikitettyjen testaamista, paikoin jopa lopetettu, jotta tilastot saadaan näyttämään vieläkin piikkimyönteisemmille]

Näin voidaan tehdä, kun tiede on alisteista politiikalle. Hyötyjiin kuuluvat lääketeollisuus sidosryhmineen (kuten THL), poliittinen eliitti ja medikaalis-teknokraattisen kontrolliyhteiskunnan rakentajat.


K-realistit jatkaa:

Tutkimus PCR-löydöksistä: Arvolla Ct=35 vain alle 3% on positiivisia

3.2.2021

Laboratoriotutkimuksia.

Tutkimus: PCR-testaus tulkitsee näytteet positiivisiksi, jos monistuskertoja on liikaa

K-positiivisuus todetaan yleensä RT-PCR -testimenetelmällä, jossa viruksen osia monistetaan kunnes löydös on havaittavissa. Menetelmän heikkoutena on sen liiallinen herkkyys – se havaitsee viruksen hajonneet osat jopa kuukausia tartunnan jälkeen. Immuunipuolustus on voinut nujertaa viruksen ihmisen huomaamatta tai vain lieviä oireita on koettu.

Arvolla Ct=35 vain alle 3% on oikeasti positiivisia

Jo 27 monistussyklin kohdalla yli puolet PCR-löydöksistä on ns. kylmiä positiivisia, eli kuolleen viruksen pätkiä, jolloin virus ei ole lisääntymiskykyinen.

  • Arvolla Ct = 25 jopa 70% potilaista pysyy positiivisina viljelmässä
  • Arvolla Ct = 30 tämä arvo putoaa 20%:iin
  • Arvolla Ct = 35 vain <3% viljelmistä on positiivisia.

Oheisessa tutkimuksessa viruksen lisääntymiskykyä on tutkittu viljelmillä.

Lähde: Correlation Between 3790 Quantitative Polymerase Chain Reaction–Positives Samples and Positive Cell Cultures, Including 1941 Severe Acute Respiratory Syndrome Coronavirus 2 Isolateshttps://academic.oup.com/cid/advance-article/doi/10.1093/cid/ciaa1491/5912603

WHO onkin ohjeistanut, että PCR-testissä saatu positiivinen testitulos ei yksinään riitä sen toteamiseen, että testatulla henkilöllä on k-virustartuntahttps://www.who.int/news/item/20-01-2021-who-information-notice-for-ivd-users-2020-05

THL:n mukaan Suomessa käytetään Ct-arvoa 40

THL kertoo, että Suomessa käytetään Ct-arvoa 40:

THL:n vastaus kysymykseen, jossa tiedusteltiin monistusjakson määrää: "Hei! Tyypillisesti käytetään 40 monistusjaksoa, referenssilaboratoriossa käytämme 45 sykliä. Positiivisilla löydöksillä Ct-arvo on tyypillisesti välillä 15-38. Lisää aiheesta kevään koronatestaus webinaarimme materiaalista."
THL:n vastaus kysymykseen, jossa tiedusteltiin monistusjakson määrää: ”Hei! Tyypillisesti käytetään 40 monistusjaksoa, referenssilaboratoriossa käytämme 45 sykliä. Positiivisilla löydöksillä Ct-arvo on tyypillisesti välillä 15-38. Lisää aiheesta kevään k-testaus webinaarimme materiaalista.”

Lue myös:

Vapauden puolesta – ULKOPUOLINEN VERTAISARVIOINTI PCR-TESTISTÄ K-taudin HAVAITSEMISEKSI PALJASTAA 10 MERKITTÄVÄÄ TIETEELLISTÄ VIRHETTÄ:

1. Monistuksen apuaineiden virheelliset konsentraatiot

Ei ole olemassa erityistä syytä käyttää näitä erittäin korkeita apuaineiden konsentraatioita tässä menetelmässä. Kuvatun kaltaiset pitoisuudet johtavat kasvaneisiin epätyypillisiin sidoksiin ja PCR tuotteen monistuksiin, tehden testistä epäsopivan lajityyppiseksi diagnosointityökaluksi identifioimaan k-virusta.

2. Apuaineiden määrittelemättömät osat

3. Vertailujaksojen valinta

Testi ei kykene erottelemaan kokonaista virusta viruksen osista. Siksi testiä ei voi käyttää diagnostisena työkaluna tartuntakykyisille (infektoiville) viruksille, tehden testin sopimattomaksi lajityyppiseen diagnosointiin identifioimaan k-virusta ja tekemän päätelmiä infektion olemassaolosta.

4. Reaktiolämpötila

5. Monistuskierrosten lukumäärä, Ct

Vakava virhe on jättää pois Ct arvo, jolla näyte arvioidaan positiiviseksi tai negatiiviseksi. Tätä Ct arvoa ei löydy myöskään myöhemmistä esityksistä, mikä tekee testistä sopimattoman työkalun identifioimaan k-virusta.

Monistuskierrosten lukumäärä tulisi olla vähemmän kuin 35; mieluiten 25-30 kierrosta.

Kun virusten määrittämisessä käytetään yli 35 monistuskierrosta, testi löytää vain signaalit, jotka eivät korreloi tartuntakykyisten virusten kanssa, kun tarttuvuus määritetään eristetyn viruksen soluviljelmän avulla. Jos joku testataan PCR positiiviseksi, kun kynnysarvo on 35 kierrosta tai korkeampi (kuten useimmissa laboratorioissa Euroopassa ja USA:ssa; THL:n mukaan Suomessa tyypillisesti 40), niin todennäköisyys, että henkilö on oikeasti infektoitunut on vähemmän kuin 3 %, todennäköisyys että tulos on väärä positiivinen on 97 %.

6. Molekulaarinen validointi

Koska PCR tuotteita ei ole validoitu molekulaarisella tasolla, tämä tosiasia tekee protokollasta käyttökelvottoman lajityypilliseen diagnosointiin identifioimaan k-virusta.

7. Positiiviset ja negatiiviset kontrollit pitäisi olla määriteltynä tietyn viruksen määrittämisen vahvistamiseksi/kumoamiseksi

8. Standardoinnin puute

Saatavilla tulisi olla standardi menettelytapaohje (Standard Operational Procedure, SOP). SOP yksiselitteisesti määrittää aiemmin kuvatut periaatteet, jotta kaikki laboratoriot kykenevät luomaan täsmälleen samanlaiset testiolosuhteet. Universaalin toimintaohjeen olemassaoleminen on elintärkeää, koska se mahdollistaa datan vertailun maan sisällä ja eri maiden välillä.

Corman-Drosten julkaisun testisuunnittelu on niin epämääräistä ja heikkoa, että siinä voi lähteä lukuisiin eri suuntiin; mitään ei ole standardoitu. Tämä suuresti kyseenalaistaa testin tieteellisen pätevyyden ja tekee siitä sopimattoman lajikohtaiseksi diagnosointityökaluksi identifioimaan k-virusta.

9. Vertaisarvionnin puuttuminen

Hyvin todennäköisesti Corman-Drosten julkaisua ei oltu vertaisarvioitu, mikä tekee testistä sopimattoman lajikohtaiseksi diagnosointityökaluksi identifioimaan k-virusta.

10. Kirjoittajien eturistiriidat

Löysimme vakavia eturistiriitoja vähintään neljältä kirjoittajalta, sen tosiasian lisäksi, että kaksi Corman-Drosten julkaisun kirjoittajaa (Christian Drosten and Chantal Reusken) ovat Eurosurveillance julkaisun toimituskunnan hallituksen jäseniä.

Eturistiriita lisättiin 29.7.2020 (Olfert Landt on tj. TIB-Molbiol; Marco Kaiser on vanhempi tutkija GenExpressissä ja palvelee tieteellisenä neuvonantajana TIB-Molbiolle), tätä ei oltu ilmoitettu alkuperäisessä versiossa (ja vieläkin puuttuu PubMed versioista); TIB-Molbiol on yhtiö, joka tuotti “ensimmäisenä” PCR pakkauksia (Light Mix) perustuen Corman-Drosten julkaisussa julkaistuun protokollaan, ja omien sanojensa mukaan he jakelivat näitä PCR-testipakkauksia jo ennen kuin julkaisua oli edes jätetty; edelleen Victor Corman & Christian Drosten jättivät ilmoittamatta heidän toisesta kytköksestään; kaupallisesta testilaboratorioista ‘Labor Berlin’. Molemmat ovat vastuussa viruksen diagnosoinnista siellä ja yhtiö operoi reaaliaikaisen RT-PCR testauksen alueella.

Uudelleentarkastelumme valossa olemme havainneet Corman-Drosten julkaisussa kuvatussa k-viruksen tunnistamisen testiprotokollassa huolestuttavia virheitä sekä argumentointivirheitä, jotka tekevät PCR-testistä kelvottoman.


David Martin

Patenttiasiantuntija David Martin kertoo kiinnostavaa asiaa Planet Lockdown -haastattelussa.

Puolen tunnin jälkeen alkaa erityisen mielenkiintoiset jutut, myös PCR-testista. Samat tahot, jotka ovat todistetusti suunnitelleet ja harjoitelleet tätä kaikkea, kontrolloivat myös dataa ja narratiivia tämän kaiken ympärillä. Michael Bloomberg, Zuckerberg Foundation, Gates Foundation, George Soros


K-realistit kertoo samasta aiheesta:

– David E. Martinin yritystä pyydettiin vuonna 2000 seuramaan biologisten ja kemiallisten aseiden sopimusrikkomuksia. Jo tuolloin k-virus nähtiin selkeästi biologisena ase-kandidaattina. Ja Martin yrityksen raportti aiheesta julkaistiin ennen SARS-epidemiaa. Tämä Kiinassa vuosina 2002-2003 tapahtunut epidemia johti CDC:n pantenttihakemukseen, joka oli ongelmallinen. He hakivat patenttia koko geenisekvenssille SARS-virukselle. Ongelma tulee siitä, että mitään luonnossa esiintyvää ainetta ei voi patentoida. Patentti myönnettiin silti, ja tämän jälkeen alettiin patentoimaan siihen liittyviä johdannaispatentteja. Tämän jälkeen patentoitiin k-viruksen havaitsemiseen tarkoitettu RT-PCR -menetelmä.

Ja tämä johti seuraavaan ongelmaan. Nimittäin jos omistat sekä viruksen geenipatentin ja sen havaitsemistavan, hallitset koko ketjun viruksen alkuperästä sen havaitsemiseen saakka. Tällöin saavutat sekä tieteellisen, että viestinnällisen hallinnan.

.

.


Kary Mullis

PCR-keksijä, Nobel-palkittu Kary Mullis kuoli sopivasti juuri ennen epidemiaa. Kary oli vuosikymmenien ajan tautitehtailiha Faucin yksi äänekkäimmistä kriitikoista. Kary korosti toistuvasti, ettei hänen keksintönsä sovi diagnoosivälineeksi, jollaisena sitä nyt – Karyn poistuttua kuviosta – ollaan alettu laajamittaisesti käyttää.

PCR-keksijä Kary Mullis sanoo suorat sanat tautitehtailija Faucin toiminnasta
Kay Mullis kertoo kuinka PCR-testi toimii
Kary Mullis kertoo tieteestä ennen ja nykyään. Byrokratia, valtio ja (sota)teollisuuden vaikutus on muokannut alan asenteita.

Yhteenveto

Mitä opimme?

  1. PCR-testi perustuu ”kierroksiin”: jokainen kierros tuplaa sen määrän sitä pienen pientä perimäaineksen palaa, mitä näytteestä etsitään. Jos oikein ymmärsin, tämä tarkoittaa, että esimerkiksi 30 kierrosta ajettava PCR-testi olisi jopa noin tuhat kertaa herkempi kuin 20-kierroksinen.

2. Testi antaa aina vääriä positiivisia, eli tuomitsee terveitä sairaiksi. Koska k-tauti on harvinainen, saattaa jopa suurin osa k-diagnooseista olla vääriä. Ongelma korostuu korkeilla kierrosmäärillä. Suomessa THL on ilmoittanut käyttävänsä järjettömän korkeita kierroslukuja – ehkäpä saadakseen perustelut lockdowneille, passeille ja muille totalitarismitoimille, kuten vaalien siirrolle.

3. Piikitettyjä halutaan testata pienemmällä kierrosmäärällä, jotta tuplapiikitettyjen tartuntaluvut saadaan pienemmiksi ja injektiot näyttämään todellisuutta paremmille virallisen datan mukaan.

Tai sitten piikitettyjen testaaminen lopetataan tai sitä vähennetään, kuten Suomessa, jotta saadaan iltalehtiotsikot täyteen ”piikittömien pandemiaa”.

4. PCR-keksijän ja tästä nobel-palkinnon voittaneen kaverin mukaan kyseinen testi ei edes sovi diagnosointiin.

5. Amerikan tautikeskus CDC jopa hyllytti nykyisen PCR-testin, koska testi ei pysty erottamaan (ainakaan luotettavasti) k-juttua influenssasta.

6. Euroopassa käytetty PCR-testi ei kestä tieteellistä vertaisarviointia, vaan feilaa ainakin kymmenessä kohdassa.

7. Pandemiamiljardöörit, kuten Gatesit ja Rockefellerit, ovat vähintäänkin kiinnostuneita hallitsemaan myös testausbisnestä.

8. Etyleenioksidi on kielletty elintarvikkeissa, mutta nenään sitä saa työntää:

Ei kiitos.

Yksi Kommentti

  1. Eikö cokis jo piisaa +aan? Taisitte kirjoittaakin näin mutta en hokannu. Unkarin parlamentin istunnossa se näytettiin ja muistaakseni kiiwi ja 10 muuta ruoka ainetta mm. riittää positiiviseen tulokseen ja kuten kirjoititte ei aina erota flunssaakaan!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.