PCR-testien ongelmallisuus

Swiss Policy Research selvittää:

Kuinka hyödyllistä on väestön laaja testaaminen?

Ongelmia on lukuisia:

1. Testien kontaminaatio, kuten USA:n ja Britannian (sekä useat Afrikan) päättäjät huomasivat jo epidemian alussa.
2. Testipaikalta tuleva kontaminaatio, joka on johtanut lukemattomiin vääriin positiivisiin testituloksiin, aiheettomiin koulujen sulkemisiin, vanhainkotien karanteeneihin, peruutettuihin urheilutapahtumiin ja muuhun ikävään.
3. PCR-testi voi reagoida muihin k*ronav1ruksiin. Labratutkimusten mukaan näin saattaisi tapahtua noin 1-3% tapauksista kun testataan vain yhtä geenia, kuten monissa laboratorioissa muttei kaikissa.
4. PCR-testi voi havaita harmittoman viruksenpalasen viikkoja aktiivisen infektion jälkeen, tai toisesta henkilöstä tarttuneen elottoman viruspalasen.
5. PCR-testi voi tunnistaa liian pienet virusmäärät, joista ei todellisuudessa ole harmia.

Jos virusta ei juuri ole liikkeellä, eikä esiinny testipuikkojen tai testausympäristön kontaminaatiota, ja testataan vähintään kahta geenia, virheellisen positiivisen testituloksen riski on pieni. Tämän takia Uudessa-Seelannissa ei tullut positiivisia PCR-testituloksia aluksi viikkoihin, edes virheellisesti, runsaasta testaamisesta huolimatta.

Mutta jos epidemia on jo käynnissä, tai jos labrat testaavat vain yhtä geenisekvenssiä, homma menee monimutkaisemmaksi.

PCR-testejä käytetään liian suurella eli herkällä kierrosmäärällä. Juliet Morrison, Kalifornian yliopiston virologi selittää New York Timesille: “Yli 35 kierroksen PCR-testi on liian herkkä. Olen äimissäni, että ihmiset antavat painoarvoa jopa 40 kierroksen testitulokselle.” Järkevämpi yläraja kierroksille voisi olla 30 tai 35. New York Timesin mukaan jopa 90% of positivisista 40 kierroksen PCR- testituloksista voisi olla negatiivisia kohtuullisemmalla kolmenkymmenen kierroksen herkkyydellä.

Miksi labrat ovat alkaneet käyttää niin yliherkkiä kierroslukemia? Labran näkökulmasta väärä positiivinen testitulos on turvallisempi kuin väärä negatiivinen, koska havaitsematta jäänyt tartunta saattaisi johtaa jonkun isoäidin tartuttamiseen.

PCR-testeillä voi olla tärkeä rooli korkean riskin paikoissa kuten sairaaloissa, vanhainkodeissa ja muissa herkissä paikoissa. Massatestaaminen sen sijaan maksaa miljardeja, ja hyöty saattaa olla kyseenalaisempi.