Päivikki Karhula kirjoitti Uusi Suomi -blogiin tämän artikkelin, joka sensuroitui sieltä pikaisesti pois. Kopioin tärkeän testin tähän, ja muutan muutamat sanat s*nsuuriystävällisempään muotoon, jotta asiaa on helpompi jakaa somekanavissa. Vaihdan erityisesti ”*okote”- ja ”*orona”-sanat Zuckerbergia ja muita oligarkkeja miellyttävämpään muotoon, kuten ”piikki” ja ”k-tauti”.
Olkaa hyvä:
HE 131/2021 eli lakiesitys k-passin käyttöönottamiseksi on parhaillaan päättäjien käsiteltävänä. Rajoitukset, joiden purkamiseen k-passia on tarjottu välineeksi, ovat kuitenkin jo tätä kirjoitettaessa loppuneet lähes koko maassa. Mihin k-passia enää tarvitaan?
Tässä kirjoituksessa kurkistetaan kolikon toiselle puolelle – miksi k-passi olisi ongelma. Myös jatkossa.
Miten passi perustellaan?
Talous on k-passin keskeinen myyntiargumentti. Suomen talous ei kestä, jos epidemiaa vielä hallitaan laajoilla rajoituksilla. Aivan oikein, laajojen rajoituksien pitkäaikainen käyttö on mahdotonta. Miksi kuitenkaan tarvittaisiin k-passi? Miksi ulkorajat ja alueelliset rajoitukset ”k-ryppäiden mukaan” eivät toimisi? Tapahtumia ja tilaisuuksia on voitu järjestää ”terveysturvallisilla” rajoilla tähänkin saakka.
Yhteiskunnan avaamista k-passin ehdolla tarjotaan ratkaisuksi. Suomi ei kuitenkaan ole ollut kiinni monellakaan alueella. Uudenmaan ulkopuolella ja maaseudulla on eletty koko epidemian pitkälti kuin normaalioloissa. Rajoitukset poistuivat tätä kirjoittaessa 1.10.2021 pääosin ilman k-passiakin. Mihin k-passia enää tarvitaan?
Ennätysmäiset piikkihaitat
Amerikkalaiset, eurooppalaiset ja suomalaiset piikkihaittarekisterit – VAERS, EMA, FIMEA – todistavat historian korkeimmista haittaluvuista. Piikkihaittojen määrä ylittää kaikkialla muiden injektioiden yhteenlasketut haittaluvut vuosien, USA:ssa useiden vuosikymmenien aikajaksoilta. FDA:n asiantuntijawebinaarissa kuultiin hiljattain asiantuntijan suulla nykyisen tilannekuvan pohjalta esitettävän kirjaimellisesti, että ”nämä piikit tappavat enemmän ihmisiä kuin pelastavat”.
K-piikkien hyöty-haitta-suhde on lasten ja nuorten osalta poikkeava. Lapset ja nuoret ovat yleisesti sairastaneet k-taudin lievemmässä muodossa. He eivät myöskään näytä levittävän k-tautia. Nämä tosiasiat käyvät esille myös hallituksen esityksestä k-passista.
Lapsille k-piikki voi tuottaa enemmän riskejä kuin taudin sairastaminen. Suomessa yksikään alle 19-vuotias ei ole kuollut k-nuhaan koko pandemian aikana. Sen sijaan k-piikkiohjelman käynnistymisen jälkeen myös lasten ja nuorten osalta on ilmoitettu useita kymmeniä vakavia piikkihaittatapauksia FIMEAn rekisteriin (42 vakavaa piikkihaittaa 23.9.2021 mennessä). Kuinka monta kuollutta ja vakavasti piikeistä vammautunutta lasta ja nuorta tarvitaan ennen kuin piikkiohjelmien järkevyyttä uudelleenarvioidaan?
Injektio ei takaa turvallisuutta
Hallituksen esityksessä k-passista vedotaan toistuvasti terveysturvallisuuteen, jota pyritään takaamaan käytännössä piikkikattavuuden nostamisella. Maailmalta tulee toistuvasti todistusaineistoa siitä, että k-piikit eivät toimi takeena ”terveysturvallisuuteen”. Tutkimustieto tukee käsitystä siitä, että myös injektoidut levittävät tautia. Tästä on todisteita myös tapahtumista. Britanniassa järjestetyssä konsertissa, jossa pääsyn ehtona oli k-passi, tauti levisi 5000 henkilöön. Mihin tiloihin ja palveluihin pääsyn rajaaminen vain piikitetyille vaikuttaa?
Injektoidut sairastuvat. Injektoidut joutuvat sairaalahoitoon. Injektoidut joutuvat tehohoitoon. Injektoidut myös kuolevat. Britannian viimeaikaisesta k-datasta esimerkiksi selviää, että injektoidut ja kahdesti injektoidutkin olivat sairaalahoitoon joutuneiden ja kuolleiden joukossa. Yli 50-vuotiaiden ikäryhmässä kahdesti piikitettyjen k-kuolleisuus oli huomattavasti suurempi kuin piikittömien. Israelin ja Britannian k-tilastoista selviää, että piikittömät eivät ole se ryhmä, joka täyttää sairaaloita, kuten Suomessa annetaan ymmärtää. Singaporessa noin puolet sairaalahoidossa ja tehohoidossa olevista on piikitettyjä.
Joissakin maissa k-tauti on lähtenyt leviämään piikkien myötä – miten tämä on selitettävissä? Esimerkkeinä Seychelles ja Gibraltar.
Onko piikkikattavuudella merkitystä?
Piikkikattavuuteen vetoaminen on keskeinen perustelu. Saadaanko pandemiaa hallintaan piikittämällä koko väestöä? Tämä on edelleen epäselvää. WHO:n Euroopan johtaja esitti hiljattain epäilyksiä siitä, saadaanko piikillä pandemian leviämistä haltuun. Piikkikampanjoiden lopputulokset eivät ole näyttäneet vakuuttavilta aiemminkaan. Asiantuntijat arvioivat, että Israel, jossa k-piikit aloitettiin laajalti ensimmäisinä, ei osoita piikkidatan perusteella, että piikeillä ratkaistaan k-epidemiaa. Seychellien saarivaltio oli piikkikattavuuden mallimaa – se ei kuitenkaan estänyt tautia leviämästä.
Piikityskattavuutta nostamalla pyritään aikaansaamaan laumasuoja, jolla epidemia saataisiin loppumaan. Jos haetaan vertailutietoa eri maiden injektiokattavuudesta ja tautitilanteesta, näistä ei synny kuvaa siitä, että injektiokattavuuden nosto olisi johtanut k-tapausten vähentymiseen.
Esimerkit maailmalta eivät tue piikkikattavuuden nostolla olevan vaikutusta k-tapausten vähenemiseen. Lopputulokset eri maissa ovat hyvin erilaisia. Esimerkiksi Venäjällä, piikkikattavuus on n. 30 % ja silti k-tapausten määrä on pienempi kuin joissakin muissa korkean piikkikattavuuden maissa. Tilanne ei ole yksiselitteinen. Johdetaanko kansalaisia ja päättäjiä tietoisesti harhaan?
Pakkotoimien vakiinnuttaminen
Koko väestön perusoikeuksien ja yhteiskunnassa asioimisen sitominen k-piikki-statukseen on johtamassa aivan muuhun kuin terveysturvallisuuteen. Pakkotoimet kovenevat jatkuvasti, eivätkä ole välttämättä perusteltavissa k-tilanteen vakavuudella. Mistä pandemian hallinnassa on kysymys? Mihin saakka jatketaan käytännössä rajoitusten syvenevää käyttöönottoa ja normalisointia, joka on länsimaisille demokratioille ja oikeusvaltioille täysin vieras toimintamalli? Millä tämä perustellaan?
Onko pysyvästä poikkeustilan ja pakkotoimien yhteiskunnasta paluuta takaisin? Onko tosiasiallista paluuta ”normaaliin”? Entäpä jos pandemian hallintaan sisältyy vääriä oletuksia? Entäpä, jos osoittautuu, että k-piikkien haitat osoittautuvat pitkällä tähtäimellä odotettua laajemmiksi? K-piikkien haittavaikutuksista ei ole pitkäaikaistietoa. Toimivatko piikit muutoinkaan tavalla pandemian hallinnassa?
Entäpä, jos osoittautuu, että pandemian hallintaan on sekoittunut taloudellista tai poliittista korruptiota? Piikkitehtaiden voitot ovat päätähuimaavat. Samalla Pfizerin johto on jo ilmoittanut, että injektio-ohjelmille tulee uusintakierroksia. K-passilla saataisiin varmistettua jatkuva koko väestölle, ja mahdollisesti globaalisti myytävä piikkituote. Loppua piikkirallissa ei ole näkyvissäkään. Israelissa mennään jo neljännen piikkiannoksen jakelussa, mutta k-tapaukset ovat edelleen korkeissa lukemissa. Australiassa hallitusta epäillään miljoonien lahjuksista piikkituottajilta – New South Walesin pääministeri Gladys Berejiklian joutui eroamaan viime viikolla korruptioepäilyjen takia. Kuka ottaa vastuun vääristä päätöksistä ja niiden aiheuttamista vahingoista?
Rautanyrkki silkkihansikkaassa
K-passi tarjotaan nyt meille ”pehmeässä muodossa”, jossa sen käyttö näyttäisi rajatulta. On syytä epäillä, että kyse on vain välivaiheesta. Ensinnäkin, lakiesityksen mukaan k-passi on väliaikainen. Eli k-passi on voimassa vain vuoden loppuun, noin 2,5 kuukauden verran.
Suomalainen k-passi on taitavasti tarjottu kuin rautanyrkki silkkihansikkaassa. Se on tehty vaarattomaksi riisumalla siitä pakollisuutta: se on väliaikainen, voimassa vain rajoitusten aikana ja kaikilla on periaatteessa vaihtoehto injektiolle.
Jo tähän sanoitukseen sisältyy muutama sudenkuoppa. Kuka tietää, millä periaatteella rajoituksia tullaan käyttämään jatkossa? Se ei selviä myöskään hallituksen esityksestä.
Kaikilla on periaatteessa vaihtoehto piikille, sairastettu k-tauti tai testitulos, mutta testit maksetaan itse ja hinnat alkavat 90 eurosta. Vaihtoehdot eivät ole realistisia. Ja näin juuri on ilmeisesti tarkoitettukin. Vaihtoehdot ovat epärealistisia, mikä tarkoittaa käytännössä piikkipakkoa, jota taas ei tilanteeseen voida luoda lainsäädännöllä. Vapaaehtoisesta k-piikistä on tämän jälkeen turhaa puhua.
Pandoran lipas
Seuraavassa vaiheessa eli vuodenvaihteessa muotoillaan lainsäädäntöä lisää. Se on jo ilmeistä, kun väliaikaisuus ilmeneekin lakiesityksestä. Keskustelut passin voimassaolon jatkamisesta tämän jälkeenkin on kuitenkin jo aloitettu. Kun pää avataan k-passin käyttöön, sen päälle on helppo rakentaa jatkossa lisäosia.
On kysyttävä, mitä seuraavaksi? K-passille rakennetaan käytännöt, sovellukset ja infrastruktuuri. Mitä seuraavaksi? On yksinkertaisesti pakko tarkastella mahdolliset skenaariot, koska ollaan rakentamassa välinettä, jolla puututaan kansalaisten perusoikeuksiin, siirretään niiden rajoja ja rakennetaan niistä uusia tulkintoja.
K-passi on rakentamassa pitkospuita yhteiskuntaan, jossa piikittömiltä katoavat perusoikeudet. Otettiinpa se käyttöön väliaikaisesti, vapaaehtoisesti tai vaihtoehtoja sisältäen. Kysymys on siitä, mihin edetään seuraavaksi. Mihin tämä johtaa? EU-maissa piikkipassilla on jo käyty rajoittamaan kansalaisen asiointia, liikkumista ja pääsyä myös välttämättömiin palveluihin. Yhdysvalloissa k-passilla rajoitetaan myös opiskelua ja työntekoa. K-piikistä kieltäytyvien hoitoalan työntekijöiden joukkoirtisanomiset ovat uhkana useissa maissa.
K-passi 2.0
K-passin käyttöönotossa luodaan infrastruktuuri passin myöhemmälle käytölle. Se on ilmiselvää. Luovuttaisiinko siitä kertaheitolla vuodenvaihteessa? Tuskin. Kun lainsäädännön voimassaoloaika loppuu, seuraa jatkoa. Mitä se on?
Huono skenaario on seuraava:
1) Tehdään passista pysyvä
2) Laajennetaan passin käyttöä välttämättömiin palveluihin
3) Edellytetään piikkipassia työntekijöiltä (tätä ei voitu tehdä nyt, koska lainsäädäntö oli liian monimutkainen)
4) Laajennetaan piikkipassi koskemaan alle 12-vuotiaita lapsia (tätä ei voitu tehdä nyt, koska lapsia ei ole voitu rokottaa. Vielä…)
5) Poistetaan muut vaihtoehdot kuin k-piikki passin saamisen ehdoista (tai tehdään ne niin hankaliksi ja kalliiksi saada, että ne ovat käytännössä mahdottomia)
K-passiin ollaan maailmalla jo rakentamassa linkitystä digitaaliseen identiteettiin ja maksukortteihin. Suomessakin Sitra selvitti maksukorttiliitäntää. WHO on puolestaan rakentamassa kansainvälistä digitaalista rokotepassia, josta WHO:lla on myös ohjeet tekniseen toteutukseen. Kiina oli ensimmäisten maiden joukossa esittämässä kansainvälistä piikkipassia.
WHO:n pääsihteeri Tedrosin mukaan piikkipassin käyttöönottoa harkittaisiin, kun piikkikattavuus on globaalisti tietyllä tasolla (”But for the future, when vaccine coverage increases globally, it can be considered”). Eli ensiksi väestön piikkikattavuus olisi tarkoitus globaalisti nostaa, ja sen jälkeen sitoa väestö piikkipassiin. Miksi?
Talitäristinen tulevaisuus
Kehityskaarelta siis voi olla odotettavissa paitsi laajemmin henkilötietoihin ja maksuvälineisiin liitännäinen rokonapassi, mutta myös kansainvälinen, ei vain kansallinen käytäntö. Mitä se toisi mukanaan? Siitä on syytä olla kiinnostunut ajoissa.
Digitaalinen identiteetti on yleisavain kansalaisten hallintaan. Se mahdollistaa jatkossa halutut tunnistamisen, paikannuksen, seurannan ja rajoitusten loputtomat yhdistelmät. Cambridge Analyticsin johtavana psykologisena analyytikkona toiminut Patrick Fagan kuvaa piikkipassin ja digitaaliseen identiteettiin kytketyn data-analyysin seurauksia yksityiskohtaisesti (”The passports act as a behaviourist’s paradise, conditioning people with punishment and reward.”).
Varoittavana esimerkkinä on ns. Kiinan malli, jossa passia ollaan kytkemässä jo ennestään kyseenalaisiin kansalaisten valvonnan järjestelmiin. Jo nykyisellään käytössä olevalla massadatan keruuseen ja analyysiin perustuvalla sosiaalisen luottoluokituksen mallilla on kavennettu kansalaisten oikeuksia ja pääsyä palveluihin. Kansalainen on tässä arkkitehtuurissa vapaa kuin rotta häkissä.
Lopputuloksen synkkä kuva syvenee, kun 4. sukupolven teknologiat tulevat kuvaan. World Economic Forumin perustaja Klaus Schwab esittää tulevaisuudenkuvaksi fyysisen, digitaalisen ja biologisen yhdistämistä. Käytännössä se tarkoittaisi digitaalisen identiteetin kytkemistä kehoon liitettäviin implantteihin. (“the Fourth Industrial Revolution will lead to a fusion of our physical, digital and biological identity… [This will be a result of technology which] will almost certainly become implantable in our bodies and brains…”). Näin luotaisiin aukoton totalitäärisen vallankäytön väline.
Jos emme katso mahdollisia terveyspassin ei-toivottuja seurauksia ja tulevaisuudenkuvia nyt, tulee niihin puuttuminen joka päivä tästä eteenpäin vaikeammaksi. Nämä kysymykset on kohdattava rehellisesti ja avoimesti. Ja laajemmin kysymys siitä, aiommeko rakentaa piikkitotalitäristisen yhteiskunnan. Suostummeko siihen?
Löydät alkuperäisen tekstin nettiarkistosta. Itse löysin sen Ossi Tiihosen Twitterista.
P.S. Myös Pelastetaan Suomen lapset on poiminut talteen Päivikki Karhulan kirjoituksen.