Valtioneuvostolta lainattua:
1. Kansalaisten suostuttelu ja uskomusten muuttamiseen pyrkivä viestintä on tehotonta – ei kuitenkaan sinällään haitallista.
2. Sosiaalisten normien korostamisella saattaa olla pieni positiivinen vaikutus r*kotekattavuuteen.
3. Tehokkain tapa r*kotekattavuuden kasvattamiseksi ovat suorat toimenpiteet käyttäytymiseen vaikuttaviin tekijöihin. Tällaisia toimenpiteitä ovat muun muassa suorat kehotukset, henkilökohtaiset muistutukset ja ihmisten puolesta tehdyt ajanvaraukset.
Milkman et al. (2021) testaavat erilaisten muistutustekstiviestien tehoa laajassa satunnaistetussa kenttäkokeessa Yhdysvalloissa.
Tutkimuksessa suurin vaikutus saatiin viestisisällöillä, jotka korostivat vastaanottajan henkilökohtaista suhdetta terveydenhuoltoon (”olemme varanneet r*kotteen sinua varten”) ja vastasivat henkilön odotuksia terveydenhuollon viestintätavoista (muodolliset ja neutraalit viestit ilman yllätyksiä, turhaa puhekielisyyttä tai räikeää visuaalisuutta).
Yksi tunnetuimmista ja voimakkaimmista sosiaalipsykologista ilmiöistä on laumakäyttäytyminen, josta puhutaan myös joukkopaineena. Mitä useampi toimii samalla tavalla, sen todennäköisemmin muut alkavat käyttäytyä samalla tavalla. Rajoitustoimenpiteiden noudattaminen on sitä helpompaa, mitä useamman tiedämme tai uskomme seuraavan niitä.
Keväällä 2020 suositukset purivat suomalaisiin yllättävän voimallisesti.
Kun esimerkiksi ministerit suosittelivat, että vappuna ei ole syytä kokoontua juhlimaan, Kaivopuiston vappupiknikin jätti väliin jopa seurueet, jotka olivat kokoontuneet siellä vuosikymmenien ajan. Kymmenet tuhannet juhlijat jäivät kotiin ja kohtasivat virtuaalisesti. Tuo oli aikaa, jolloin vielä kohtasimme kriisin yhteisenä rintamana ja jolloin tilanteen vakavuutta korosti harvoin käytetty poikkeustilalaki.
Uuteen normaaliin sopeutuminen vaikeutuu, jos välillä annetaan mahdollisuus kuvitella paluusta vanhaan normaaliin, puhumattakaan mahdollisuudesta toimia jälleen vanhan normaalin tavoin.
.
