Sveitsiläinen tutkimuslaitos selvittää:

Faktoja k-jutusta

Päivitetty: Lokakuu 2021

Lähteisiin perustuvia faktoja k-jutusta, alan asiantuntijoilta, jotta lukijamme voivat tehdä realistisia riskiarvioita. (Päivitämme artikkelia säännöllisesti).

“Ruton voi voittaa vain rehellisyydellä” (Albert Camus, 1947)

Yleiskuva

1. Tappavuus: Tuoreimpien immunologisten tutkimusten mukaan k-jutun kokonaistappavuus on suunnilleen 0.1% ja 0.5% välillä useimmissa maissa – siis samaa luokkaa keskivaikean influenssaepidemian kanssa.
2. Piikit: Tosimaailman tutkimukset ovat antaneet näyttöä korkeasta mutta nopeasti alenevasta k-piikin tehosta vakavaa tautimuotoa vastaan. Pistos ei pysty estämään taudin saamista eikä sen eteenpäin tartuttamista. Lukuisia vakavia ja kuolemaan johtaneita piikkihaittoja on raportoitu, myös nuorissa. Sairastettu tauti antaa paremman suojan kuin k-ruisku.
3. Hoito: Ennaltaehkäisy ja ensivaiheen hoito on tärkeää. Lukuisten kansainvälisten tutkimusten mukaan alkuvaiheen hoito vähentää merkittävästi kuolemia ja sairaalojen kuormitusta.
4. Ikäprofiili: K-kuolemien mediaani-ikä on yli 80 vuotta useimmissa länsimaissa (USA:ssa 78), ja noin 95 prosentilla k-kuolleista oli muitakin vakavia kuolinsyitä. K-kuolemien riski- ja ikäprofiili ei poikkea normaalista kuolleisuudesta, mutta k-tauti nostaa kuolleisuutta jonkin verran vanhuksilla.
5. Vanhainkodit: Monissa länsimaissa noin puolet kaikista k-kuolemista on tapahtunut vanhainkodeissa, joissa tulisi kiinnittää erityistä huomiota tartuntariskien minimointiin – inhimillisyyttä kunnioittaen. Osassa tapauksissa asukkaat eivät kuolleet k-juttuun, vaan viikkoja kestäneeseen stressiin ja yksinäisyyteen.
6. Ylikuolleisuus: Kaiken kaikkiaan epidemia on nostanut kuolleisuutta useimmissa länsimaissa noin viidestä kahteenkymmeneenviiteen prosenttia. Joissain maissa jopa 30% tästä ylikuolleisuudesta on aiheutunut k-taudin sijaan epäsuorista epidemian seurauksista kuten sulkutoimet ja lääkkeiden yliannostukset.
7. Vasta-aineet: Vuoden 2020 loppuun mennessä noin 10 – 30 prosentilla länsimaiden asukkaista oli veressään k:n vasta-aineita. Intiassa ja joissain Etelä-Amerikan maissa jopa 75% on saanut vereensä taudin vasta-aineita kesään 2021 mennessä. [Ollin huomio: luomusuojaa voi esiintyä, vaikkei verikokeesta ei löytyisi merkittävää määrää juuri tiettyä vasta-ainetta. Voi löytyä tarkemmin tutkittaessa jotain muuta vasta-ainelajia. Jos sairastamisesta / taudille altistumisesta on kulunut jo aikaa, vasta-aineita löytyy useimmilla enää lähinnä luuytimestä, ja tarpeen tullen muistisolut tuottavat niitä nopeasti lisää. Tämä immunologinen muisti ei näy verikokeissa. Luonnollisen eli parhaan mahdollisen suojan laajuus väestössä on siis aina korkeampi kuin mitä pelkät veressä liikkuvien aktiivisten vasta-aineiden määrät antavat ymmärtää]
8. Oireet: Noin 30% kaikista [PCR-arvauspositiivisiksi testatuista] ovat oireettomia. Yleisesti noin 95% taudin saaneista sairastaa taudin korkeintaan lievänä tai kohtuullisena, eivätkä tarvitse sairaalahoitoa. Ensivaiheen kotihoitokeinot voivat vähentää sairaalahoidon kuormitusta merkittävästi.
9. Long covid: Jopa 10% taudin oireita saaneista kärsii taudin jälkeisiä tai pitkäaikaisia oireita, eli k-tautiin liittyviä oireita jotka kestävät viikkoja tai kuukausia. Long covid voi vaikuttaa myös nuoriin ja perusterveisiin, joiden k-kokemus itsessään oli lievä.
10. Tartuttaminen: Tauti näyttäisi tarttuvan pääosin sisätiloissa aerosolien välityksellä. Ulkoilman aerosolit, pisarat ja kosketuspinnat näyttelevät pientä roolia. Pohjoisen pallonpuoliskon k-kausi kestää tyypillisesti marraskuusta huhtikuuhun.
11. Maskit: Maskien toimivuudesta epidemian torjunnassa ei vieläkään ole kummoista todistusaineistoa. Maskipakot eivät ole pysäyttäneet epidemiaa tai edes hidastaneet sitä useimmissa maissa. Väärin käytettyinä maskit saattavat lisätä infektioriskiä.
12. Lapset ja koulut: Toisin kuin influenssassa, tartuntariskit lasten keskuudessa ovat pieniä. Koulujen sulkemiseen ei ole ollut pätevää lääketieteellistä syytä, kuten ei muihinkaan lapsia koskeviin pakkotoimiin.
13. Jäljitys: Maailman terveysjärjestön tutkimus vuodelta 2019 koskien jäljitystoimien toimivuutta influenssaepidemioissa päätyi olemaan suosittelematta tartuntojen jäljitystä missään olosuhteissa. K-vilkkusovellukset ovat osoittautuneet tehottomiksi useimmissa maissa.
14. PCR-testit: Herkät PCR-testit voivat antaa vääriä positiivisia ja vääriä negatiivisia tuloksia, tai reagoida harmittomiin kuolleen organismin palasiin aiemmasta tartunnasta. On olennaista, kuinka monta kierrosta testiä ajetaan, eli mikä on PCR-testin CT-arvo. [Useiden lähteiden mukaan kaikki yli 28 kierroksen on epäilyttävää ja viimeistään yli 35 kierroksen merkityksetöntä, tuottaen positiivisia tuloksia vaikka papaijasta. Suomessa THL on käyttänyt CT-arvoa 40 tai 45. Tämä tarkoittaa, että sitä neulan osaa mitä etsitään heinäsuovasta, monistetaan jopa satoja ellei tuhansia kertoja yli sen, mikä on järkevää, jolloin suurin osa positiivisista tuloksista on foliohattua]

15. Viruksen mutaatiot: Kuten influenssavirukset, myös k-virukset mutatoituvat usein. Suurin osa mutaatioista on merkityksettömiä, mutta osa niistä voi nostaa viruksen tarttuvuutta, voimakkuutta tai kykyä kiertää suojaa.

16. Sulkutoimet: Toisin kuin rajavalvonta, lockdownit eivät ole merkittävästi auttaneet epidemiatilanteissa. YK:n mukaan sulkutoimet voivat vaarantaa 1.6 miljardin ihmisen toimeentulon, ja pudottaa 150 miljoonaa lasta köyhyyteen.

17. Ruotsi: Vuoden 2020 k-kuolleisuus Ruotsissa – ilman sulkutoimia – on verrattavissa vahvaan flunssakauteen. Ruotsi pärjäsi paremmin kuin EU-maat keskimäärin. Noin puolet Ruotsin k-kuolemista tapahtui vanhainkodeissa. Ruotsin k-kuolemien mediaani-ikä oli 84 vuotta.

18. Media: Median toiminta on ollut epäammattimaista, lisäten turhaan pelkoa ja paniikkia kansalaisissa kautta maailman. Median kauhukirjoittelu on johtanut satakertaisesti liioiteltuun käsitykseen k-viruksen vaarallisuudesta. Osa medioista on jopa käyttänyt valheellisia kuvia ja videoita tautitilanteen ylidramatisoimiseksi.

20. Seuranta: NSA-whistleblower Edward Snowden varoitti, että epidemiaa voitaisiin käyttää tarkkailun lisäämiseen maailmanlaajuisesti. Monien maiden hallitukset ovat hyödyntäneet liioiteltua epidemiaa haaliakseen uusia valtaoikeuksia, kansalaisten perusoikeuksia talloen. Osa maista on lanseerannut koko kansaa koskevan biometrisen seurannan, käyttäen piikkejä väylänä valvontayhteiskunnan esiinmarssille.

.

Lue tästä koko artikkeli, jos englanti sujuu!

Jos olet valtamedian toimittaja tai jotain virallista instituutiota edustava tutkija, pyydän: tutki läpi alkuiperäinen artikkeli ja sen lähteet. Korjaan ja täydennän sanomisiani sitä mukaa kun opin lisää.

En voi arvostaa nimittelyyn alentumista. Arvostan älyllistä uteliaisuutta ja kiinnostusta perehtyä moniin näkökulmiin. Kuten Ken Wilber opettaa, kukaan ei ole missään tosimaailman tilanteessa täysin oikeassa – eikä kukaan ole riittävän viisas pystyäkseen olemaan täysin väärässäkään. Wisdom of Crowds -kirja kertoo tästä lisää. Totuuden etsintä ja autoritaarinen keskusvaltaisuus ei mätsää.