Toimivatko maskit? Tässä todistusaineisto

Swiss Policy Research:

Sisällysluettelo:

A) Julkaistut tutkimukset ⇓ 

B) Tosimaailman todistusaineisto ⇓ 

C) N95/FFP2 maskit ⇓ 

D) Muut näkökohdat ⇓ 

E) Aerosolit ⇓ 

F) Vastakkainen evidenssi ⇓ 

G) Maskien riskit ⇓ 

H) Lopputulema ⇓

.

A) Maskien tehokkuustutkimukset

Tähän asti suurin osa tutkimuksista on havainnut vain pientä tai olematonta tehoa maskien laajamittaisessa käytössä. Maskit eivät ole juuri suojanneet käyttäjäänsä, tai muitakaan ihmisiä ympärillä.

1. Toukokuussa 2020 Amerikan tautikeskus CDC julkaisi meta-analyysin jonka mukaan maskit eivät suojanneet käyttäjää tai toisten tartuttamista. (lähde)
2. Tanskalainen kuuden tuhannen ihmisen laajuinen kaksoissokkotutkimus, julkaistu Annals of Internal Medicine -lehdessä marraskuussa 2020 ei löytänyt tilastollisesti merkitsevää merkitystä laadukkaiden lääkärinmaskien käytöllä k-epidemian hidastamiseksi. (lähde)
3. Laaja kontrolloitu lähes 8000 osallistujan tutkimus julkaistuun lokakuussa 2020 PLOS One -lehdessä. Sen mukaan maskit “eivät näyttäneet olevan tehokkaita laboratoriovarmistettujen tai myöskään kliinisesti havaittujen tartuntojen vähentämiseen.” (lähde)
4. Helmikuussa 2021 julkaistu European CDC analyysi ei löytänyt maskien käyttöä tukevaa evidenssia, päätyen suosittelemaan maskien käyttöä ainoastaan ‘varovaisuusperiaatteeseen perustuen’. (lähde)
5. Heinäkuussa 2020 Oxford Centre for Evidence-Based Medicine analyysi ei löytänyt evidenssiä kasvomaskien hyödyllisyydest k-taudin saamisen tai eteenpäintartuttamisen vähentämiseksi (lähde)
6. Marraskuussa 2020 Cochrane analyysin mukaan kasvomaskit eivät vähennä influenssan kaltaisia sairastumisia, ei tavallisen kansan parissa eikä edes sairaaloissa. (lähde)
7. Elokuussa 2021 julkaistu tutkimus Int. Research Journal of Public Health -lehdessä ”ei löytänyt assosiaatiota maskien käytön ja vähentyneen k-taudin leviämisen kesken USA:ssa.” (lähde)
8. Heinäkuussa 2021 kokeellinen American Institute of Physics tutkimus havaitsi, että maskit vähensivät sisätiloissa aerosolien määrää maksimissaan 12 prosenttia, mikä ei riitä infektioiden ehkäisyyn. (lähde)
9. Huhtikuussa 2020 kahden amerikkalaisen professorin analyysi Illinois’n yliopistosta päätyi loppupäätelmään, ettei kasvomaskeista ole apua niiden käyttäjän eikä liioin muiden ihmisten suojaamiseen. (lähde)
10. New England Journal of Medicine artikkeli toukokuussa 2020 tuli vastaavaan lopputulemaan normielämän olosuhteissa. (lähde)
11. 2015 BMJ Open havaitsi, että kangasmaskit päästävät läpi 97% partikkeleista ja voivat pahentaa infektioriskiä keräämällä kosteutta. (lähde)
12. Elokuussa 2020 saksalainen virologian, epidemiologian ja hygienian professori havaitsi, ettei maskien tehosta ole todisteita, ja maskien väärinkäyttö voi johtaa infektioiden lisääntymiseen. (lähde)

F) -kohdassa alempana käsittelemme tutkimuksia, jotka sanovat maskien olevan tehokkaita.

.

B) Mitä tartuntaluvuille on tapahtunut maskimandaattien jälkeen?

Monissa maissa k-infektiot ovat nousseet vahvasti maskipakkojen myötä. Seuraava kaavio kuvaa tyypillisiä esimerkkejä Itävallasta, Belgiasta, Ranskasta, Saksasta, Irlannista, Italiasta, Espanjasta, Englannista, Kaliforniasta ja Hawailta. USA:n osavaltioiden vertailussa maskeilla ei näkynyt merkitsevää vaikutusta suuntaan tai toiseen. (Kaaviot: Y. Weiss)

.

.

C) N95/FFP2 -ammattilaismaskimandaatittien toimivuus

Tammikuussa 2021, Saksan osavaltio Bavaria oli yksi ensimmäisistä paikoista maailmassa, joka määräsi väestölle N95/FFP2 -ammattilaismaskipakon useimmissa julkisissa rakennuksissa. Vertailu muihin osavaltioihin osoittaa, etteivät edes ammatilaismaskeilla ollut näkyvää merkitystä.

.

.

D) Muita näkökohtia

1. Näyttää siltä, että k-juttu leviää sisätiloissa pisaroiden lisäksi pienten aerosolien välityksellä. Suurin osa maskeista ei pysäytä näitä aerosoleja (videoanalyysi alempana). Yli 90% aerosoleista läpäisee tai kiertää maskin ja täyttää keskikokoisen huoneen minuuteissa.
2. Maailman terveysjärjestö (WHO) myönsi Britannian yleisradiolle kesäkuussa 2020, ettei maskipolitiikan muutos perustunut tieteeseen, vaan “lobbaukseen”: “Saimme kuulla monelta suunnalta, ettei Maailman terveysjärjestön komitea löytänyt maskien käyttöä tukevaa evidenssia, mutta päätyi suosittelemaan maskeja poliittisen lobbauspaineen vuoksi. Terveysjärjestö ei kysyttäessä myöskään kiistänyt asiaa.” (D. Cohen, BBC Medical Corresponent).
3. Tähän päivään mennessä ainoa satunnaistettu kontrolloitu maskitutkimus k-tautia vastaan ihmisyhteisössä ei löytänyt tilastollisesti merkitsevää hyötyä maskeista. Kolme tiedelehteä kieltäytyivät julkaisemasta tuloksia, mikä viivästytti tulosten julkituloa usealla kuukaudella.
4. Amerikan tautikeskus CDC havaitsi, että 85% taudin saaneista kertoi käyttäneensa maskia (70,6 prosenttia ”aina” ja 14,4 prosenttua ”usein”). Verrattuna kontrolliryhmään, maskin käyttö ei vähentänyt tartuntoja.
5. Minnesotan yliopiston tutkijat havaitsivat, että 300 viruspartikkelia voi riittää k-taudin tartuttamiseen. Minuutti normaalia puhumista voi erittää ilmaan yli 750 000 viruspartikkelia, eikä tähän kasvomaski tee kummoista eroa.
6. Vastoin yleistä uskomusta, sairaaloissa tehdyt tutkimukset eivät ole löytäneet näyttöä, että edes kirurgien käyttämät maskit lisäisivät potilasturvallisuutta leikkauksissa ja niiden jälkeen. Jopa niissä tilanteissa missä maskeja ainakin pidetään tarpeellisina, ne näyttävät tieteen valossa olevan lähinnä teatteria.
7. Vuoden 1918 pahamaineisessa influenssaepidemiassa kasvomaskien käyttö oli laajaa ja paikoin pakollista, mutta hyötyä niistä ei ollut.

.

E) Kasvomaskien aerosoliongelma

Seuraavalla videolla Dr. Theodore Noel selittää kasvomaskien aerosoliongelman.

.

F) Kasvomaskien käyttöä puoltavat tutkimukset

Jotkin tutkimukset ovat hiljattain puhuneet maskien hyödyllisyyden puolesta k-epidemian hoidossa, tai että vähintään ne voivat suojata toisia ihmisiä. Kuitenkin suurin osa näistä tutkimuksista on kärsii huonoista metodeista ja joissain tapauksissa niiden data näyttää päinvastaista kuin mitä tutkijat väittävät niiden näyttävän.

Tyypillisesti nämä tutkimukset jättävät huomiotta muiden toimien vaikutuksenl, taudin luontaisen elinkaaren, testaustiheyden muutokset, tai ne vertaavat keskenään hyvin erilaisissa tautitilanteissa olevia alueita. Osa tutkimuksista on on tehty vain laboratoriossa tai tietokonesimulaationa. Sellaisten tulokset eivät päde tosimaailman tilanteissa.

.

Yleiskuva:

1. Lancet-lehdessä julkaistu Maailman terveysjärjestön toimeksiantama meta-analyysi väitti että maskien käyttö “voisi” vähentää infektioriskiä – mutta tutkimukset koskivat lähinnä ammattilaismaskeja sairaaloissa, eivät kangasmaskeja muissa ihmisyhteisöissä. Silti todistusaineiston taso jäi “matalaksi”, ja asiantuntijat löysivät useita virheitä tässä meta-analyysissa. Professori Peter Jueni, epidemiologis Toronton yliopistossa, kutsui Terveysjärjestön metatutkimusta “olennaiselta osin hyödyttömäksi”.
2. PNAS Journalissa julkaistu tutkimus väitti, että maskit auttoivat vähentämään infektioita kolmessa runsaskansoitetussa keskuksessa, joista yksi oli New York City. Tutkimus ei ottanut huomioon luonnollista tartuntojen vähenemistä ja muiden samanaikaisten toimien vaikutusta. Tutkimus oli niin heikosti tehty, että yli 40 tutkijaa suositteli sen poisvetämistä.
3. Amerikkalainen tutkimus väitti, että maskipakkoa suosineissa piirikunnissa k-infektioita ja sairaalahoitojaksoja oli vähemmän – mutta tutkimuksen tekijät joutuivat vetämään tutkimuken pois, koska pian julkaisun jälkeen kävi juurikin päinvastoin.
4. Saksalainen tutkimus väitti, että maskipakot vähensivät tartuntoja saksalaisissa kaupungeissa. Tutkimuksen data ei kuitenkaan tukenut väitettä: osassa kaupungeista ei nähty vaikutusta, joissain nähtiin nousua, ja joissain laskua (katso graafi alempana). Vain Jena-nimisessä kaupungissa maskit näyttivät selvästi toimivan – mutta siellä samaan aikaan maskipakon kanssa tuli myös Saksan tiukin karanteenisäännöstö. Tätä eivät tutkijat viitsineet mainita.
5. Kanadalainen tutkimus väitti, että maskipakollisissa maissa oli vähemmän kuolemia kuin vapaammissa. Tutkimus kuitenkin vertasi keskenään hyvin erilaisia maita, ja koski vain epidemian ensimmäisiä viikkoja.
6. Nature Communications -lehdessä julkaistu tutkimus kesäkuussa 2021 väitti maskien vähentävän infektioriskiä 62%, mutta tutkimus nojasi moneen kyseenalaiseen mallinnusoletukseen ja nettikyselyihin todellisten mittaustulosten sijaan.
7. Suuri tutkimus Bangladeshissa väitti maskien vähentävän oireellisia k-tartuntoja 0.08%, vain yli 50-vuotiaissa. Tutkimus oli niin huonosti suunniteltu ja organisoitu, että se “loppui jo ennen kuin ehti alkaakaan”, kuten eräs arvioija totesi.

.

G) Maskien riskit

Maskin pitkäaikainen käyttö ei välttämättä ole harmitonta, kuten näemme seuraavasta:

1. Maailman terveysjärjestö varoittaa maskien “sivuvaikutuksista”, kuten hengitysvaikeuksista ja ihon kutinasta.
2. Leipzigin yliopistollisessa sairaalassa toteutetut testit näyttivät, että kasvomaskit heikentävät merkittävästi aikuisten kestävyyttä ja suorituskykyä.
3. Noin tuhannen osallistujan saksalainen psykologinen tutkimus havaitsi “vakavia psykologisia seuraamuksia” maskipakoista.
4. Hampurin ympäristöinstituutti varoitti klooriyhdisteiden hengittämisestä polyesterimaskeista, ja niiden hävittämiseen liittyvistä ympäristöongelmista.
5. Euroopan pikahälytysjärjestelmä RAPEX on jo takaisinvetänyt yli sata 100 maskimallia markkinoilta, koska maskit eivät täyttäneet EU:n laatustandardeja ja voisivat aiheuttaa “vakavia riskejä”.
6. Münsterin yliopiston tutkimus havaitsi, että k-virus voi säilyä tarttumiskykyisenä N95 (FFP2) -ammattilaismaskeissa useita päiviä, lisäten kontaminaatioriskiä.
7. Kiinassa useat maskilapset ovat pyörtyneet ja kuolleet kesken liikuntatunnin. Ruumiinavauksissa todennäköiseksi kuolinsyyksi paljastui äkillinen sydänkohtaus. Amerikassa N95 (FFP2) maskia käyttänyt autokuski pyörtyi ja kolaroi saatuaan maskin vuoksi yliannoksen hiilidioksidia.

Video: Maskia käyttävä 19-vuotias urheilija pyörtyy kesken 800 metrin juoksun (huhtikuu 2021)

.

Yhteenveto

Kasvomaskit saattavat jossain määrin tehota joissain olosuhteissa, mutta edelleenkään ei ole merkitsevää evidenssiä maskisuositusten saati -pakkojen perusteeksi. Jos virus tarttuu sisätiloissa aerosolien välityksellä, eivät maskit voi antaa kummoista suojaa kellekään. Terveyspäättäjien ei tule olettaa tai väittää, että maskien laaja käyttö vähentäisi infektioriskiä.

.

Jälkikirjoitus (elokuussa 2021)

Pitkän aikavälin analyysi osoittaa, että k-infektioiden määrä vaihtelee kausien ja paikallisten olosuhteiden mukaan. Maskipakoista ja sulkutoimista ei ole löydetty merkittävää hyötyä, mikä näkyisi tilastoissa. (kaaviot: IanMSC).

.

Lisää luettavaa

• Maskimielettömyyden jälkilöylyt (elokuu 2021)