Ylipainehappihoito (HBOT) kysymyksiä ja vastauksia

Testailin ylipainehappihoitoa Hyvän elämän koulu -nimisessä paikassa. Väittäisin homman toimineen tosi hyvin, mutta vaikeahan se on varmaksi sanoa, mikä johtuu mistäkin missä määrin.

Yleistietoa aiheesta:

Mikä HBOT?

Ylipainehappilaite on kammio, jossa on ylipainetta, sekä yleensä myös happea lisättynä tavalla tai toisella. Täällä painetta nostetaan 1,4 ilmakehän paineeseen, ja hapen määrää lisätään normaalista noin 21 prosentista 33 prosenttiin. Testaamani laite taas nostaa painetta 1,5 ilmakehään, ja pitää ilman muuten normaalina, mutta antaa maskin kautta hengitettäväksi jopa 90-prosenttista happea. Täällä mennään hieman yli puoleentoista ilmakehään, ja 50 prosentin happipitoisuuteen koko kammiossa.

Lääketieteellisimmissä laitteissa hapen ja/tai paineen määrää nostetaan vielä enemmän: potilas saattaa hengittää jopa 100-prosenttista lääkehappea, ja joidenkin kammioiden paine voi olla 2 tai jopa 3 ilmakehää (hui!)

Minulle 1,4 tai 1,5 ilmakehää on sopiva paine ja paineenvaihtelu. En ehkä ihan heti edes uskaltaisi mennä rajumpaan laitteeseen, näin ”herkkäkehoisena”. Hellävarainen perus kammio vastaa paineeltaan suunnilleen samaa, kuin jos sukeltaisi neljän tai viiden metrin syvyyteen. Lääketieteellisessä suurpainekammiossa saattaa paine vastata 15-20 metrin syvyyteen sukeltamista.

Rajummille HBOT-laitteillekin voi olla paikkansa, erityisesti hankalimpien pöpöjen kötistämisessä, kuten borrelioosi. Ehkä tottuessani 1,5 ilmakehän paineeseen haluan lopulta käydä kokeilemassa kovempaakin konetta.

Mikä pointti?

Tarkoituksena HBOT-hoidossa on ennen kaikkea lisätä kehon kudosten happipitoisuutta. Hengitysilman happipitoisuushan on nykyään matalampi kuin joskus esihistoriallisina aikoina, ja sisätiloissa tai kaupungeissa hengitysilman happitaso voi olla vielä vähän alempi. Lisäksi paineen ja happipitoisuuden vaihtelulla on tarkoitus stimuloida kehon omia paranemis- ja sopeutumisprosesseja hereille.

Happikammion ja lisähapen avulla voidaan liikuttaa happea kehossa muutenkin kuin punasolujen välityksellä: hapenkuljetus hoidon aikana ei ole riippuvainen punasolujen määrästä tai toiminnasta. Myös veriplasma saadaan täyttymään hapella.

Mitä hoidon sanotaan tekevän?

Ainakin näihin väitteisiin törmää aihetta tutkaillessa:

• ”kudoksen hapetuksen parantuminen, erityisesti hapen pääseminen pienimmistä hiussuonista 3–4 kertaa normaalia pitemmälle kehnosti hapetettuun kudokseen, jolloin happea voidaan saada myös huonosti verisuonitettuun kudokseen.” (Wikipedia)
• Enemmän energiaa
• Anaerobiset bakteerit, ja ylipäänsä monet ”pahis-mikrobit”, eivät viihdy kovin runsashappisessa ympäristössä. Painehappihoidossa ei öttiäisille juurikaan jää paikkoja, missä piilotella. Ylipäänsä kaikenlaisten pikku infektioiden väheneminen kehossa, immuunisysteemin ehostuminen ja tulehduksen väheneminen.
• Aineenvaihdunnan ja detoxin tukeminen, mahdollisen turvotuksen väheneminen
• Uusien hiussuonten muodostuminen
• Pitkässä hoitosarjassa saattaa lopulta saada jopa kantasoluhoitoon verrattavia vaikutuksia. (vaikkakaan hoidon ei sanota lisäävän kantasolujen absoluuttista määrää kehossa, vaan laittavan niitä liikkeelle)
• Aivotärähdyksen hoitaminen, ja muut neurologiset jutut; aivosumun helpottaminen
• Leikkauksista palautumisen radikaali vauhdittaminen
• Autoimmuunitilanteet – mutta vasta kymmenien hoitokertojen sarjoilla, tukien muita positiivisia muutoksia
• Long Covid eli ”pitkä korona”. Tätä tulee vastaan varsin virallisissakin lähteissä.
• Fibromyalgia sekä CFS (krooninen väsymysoireyhtymä)
• Tulehduksellisten ”zombi-solujen” väheneminen, ja terveiden mitokondrioiden lisääntyminen.

Ketkä harrastavat HBOT-hoitoja?

Kuulin ensimmäistä kertaa Hyperbaric Oxygen Chambereista, kun Englannin johtava biohakkeri Tim Gray kertoi minulle suosikkini Novak Djokovicin käyvän Timin perustamalla HBOT-klinikalla, yhdellä Lontoon ensimmäisistä. Tim itse sanoo HBOT-hoitojen olleen käänteen tekevä hänen omalla terveystaipaleellaan.

Huippu-urheilijoiden parissa happihoito on lyönyt läpi: tässä Lebron James. Niissä piireissä käyttö näyttää nykyään olevan jo tosi yleistä.

Miten HBOT liittyy stressiin?

Medibaric.fi kirjoittaa:

– Pitkittynyt stressi aiheuttaa monenlaisia muutoksia kehossa ja aivoissa  Aivojen kannalta merkittävimpiä ovat aivojen eri alueiden vuorovaikutuksen ja hermoverkkojen muutokset sekä krooninen tulehdusreaktio (neuroinflammaatio). Terapiamuotoinen ylipainehappihoito toimii stressin haitallisten seurauksien ennaltaehkäisevänä hoitona silloin, kun stressin taustalla ei ole diagnosoituja sairauksia.

Ennaltaehkäisevänä hoitona annettu terapiamuotoinen ylipainehappihoito kohdistuu stressin hoitoon. Pääasiallisesti hoito kohdistuu kehon ja aivojen stressireaktioon sekä hermoston plastisuuteen, verenkiertoon ja tulehdusreaktioon. Ylipainehappihoidossa pyritään nostamaan elinten ja kudosten happipitoisuus monikertaiseksi terapeuttisen vaikutuksen aikaansaamiseksi 1,5-kertaiseksi nostetun ilmanpaineen avulla samalla korkeapitoista happea hengittäen.
Terapeuttinen ylipainehappihoito vaikuttaa koko kehoon, mutta erityisesti aivoissa hermoston plastisuuteen, oksidatiiviseen stressiin ja verenkiertoon.

Hoidolla on merkittävä vaikutus neuroinflammaatioon, joka saattaa aiheutua pitkäaikaisesta ja voimakkaasta stressireaktiosta. Hoito vaikuttaa verenkierron kautta tulehdusta ylläpitäviin tekijöihin, nopeuttaa hermosolujen parantumista ja lisää aivojen plastisuutta. Stressioireiden osalta vaikutus tuntuu ahdistuneisuuden, ärtyneisyyden, levottomuuden ja niihin liittyvien kielteisten ajatusten vähenemisenä. Terapiamuotoisen ylipainehappihoidon tavoitteena on mahdollisten hermostollisten muutosten korjaantuminen, neuroinflammaation väheneminen sekä aivojen verenkierron paraneminen ja uusien hermoverkkojen muodostumisen mahdollistaminen. Näiden tavoitteiden saavuttaminen auttaa stressireaktion hillitsemisessä. 

Hoidon varsinainen tavoite on nimen omaan stressireaktion väheneminen sekä autonomisen hermoston tasapainotilan palautuminen. Hoito tuottaa myös kehon rentoutumisen ja mielen rauhoittumisen, jolloin voidaan saavuttaa yleisen jännittyneisyyden ja edelleen lihaskireyksien ja kipujen helpottuminen.

<– poimin tuosta tekstistä noin paljon lainattavaa, koska juuri kaikkea tuota väittäisin kokeneeni HBOTtia testaillessani. Ensimmäiset kerrat olivat totuttelua ja jännittelyä; sen jälkeen siitä tuli pian lempipaikka syvärentoutumiseen eli naatiskeluun.

Muutenkin tärkeää ressi-asiaa Medibaric-sivulla:

• Stressin tiedetään olevan mahdollinen osatekijä mm. sydän- ja verisuonitaudeissa, vatsa- ja suolistosairauksissa, infektiotaudeissa, diabeteksessa ja tuki- ja liikuntaelinsairauksissa. Se voi myös pahentaa oireita erityisesti sellaisissa sairauksissa, joissa oireena on kipu.
• Stressillä on vaikutusta myös hiljaisen tulehduksen kehittymiseen ja pitkittymiseen. Kyseessä on tulehduksellinen tila, jossa jotkin tulehdusreaktioon liittyvät toiminnot aktivoituvat eivätkä pääse sammumaan. Hiljaista tulehdusta voi esiintyä missä tahansa elimissä tai kudoksissa ilman ulkoista traumaa tai taudinaiheuttajaa, ja se voi altistaa monille jo edellä mainituille pitkäaikaissairauksille. Keskushermostossa eli aivoissa esiintyvää hiljaista tulehdusta kutsutaan neuroinflammaatioksi. Sen epäillään olevan merkittävä riskitekijä erilaisille aivosairauksille sekä mielialahäiriöille ja muille psyykkisille sairauksille.

<– näitä olen kokenut niin selkeästi, että huomaan kaikessa ison eron, kun vuosien kroonisen stressailun jälkeen pääsin hengähtämään tällaisessa paikassa.

Kuinka pitkään laitteessa kannattaa olla?

Moni tuntuu olevan yhtä mieltä, että parhaat tulokset saa ottamalla useita lyhyitä hoitoja. En näe syytä olla laitteessa ainakaan yli puoltatoista tuntia kerralla. Optimaalisin hoitokerrta näyttäisi olevan noin 40 minuutista yhteen tuntiin. Näitä tunnin tai vajaan tunnin hoitoja voi ottaa jopa kaksi päivässä.

Yhdellä hoitokerralla ei vielä tee kauheasti. Ammattilaisten mukaan migreeni on ainoa, mikä saattaa parantua merkittävästi jo ensimmäisellä hoitokerralla. Noin 10-20 kerran hoitosarja on suositeltava, kun haluaa todella kokea happihoidon hyötyjä. Jotkut ammattilaiset sanovat, että 20 kertaa on minimipituus hoitosarjalle, jos haluaa todella kokea mm. kantasoluihin liittyviä hyötyjä.

Mitä muuta HBOT-terapiaan voisi yhdistää?

Ainakin hyvä nesteytys.
Mukaanlukien kivennäis- ja hivenaineet / elektrolyytit

Sauna, ja muut kehon puhdistumiseen tai kuona-aineiden liikuttamiseen liittyvät jutut, kuten Galileo.

Earthing hoidon aikana, aivan kuten hikiliikuntakin toimii parhaiten paljain jaloin.

BEMER tai muu PEMF-hoito

Valohoidot

Vety, vetyvesi: yleisesti suositeltavaa käyttää; ei niin väliä mihin aikaan. Herkälle hifistelijälle ehkä 30 minuuttia ennen HBOT-hoitoa.

Metyleeninsininen:
Why I Take Methylene Blue (And Why You Might Want To As Well)

Hiilidioksidihoito

Tim Biohacker kannattaa hyvää nesteytystä ja mineralisaatiota:

Kammiossa voi tehdä aivoharjoituksia, käyttää neurofeedback-laitetta, harrastaa happimäärän vaihtelua ottamalla välillä happimaskia pois… Hoitoon voi yhdistää myös niasiinia, joka avaa hiussuonia entisestään.

Jos harrastaa kalliita kantasoluhoitoja, niihin kannattaa yhdistää HBOT-terapiaa. Happipainehoitoa ainakin ennen kantasoluterapiaa. HBOT itsessäänkin laittaa kantasoluja liikkeelle luuytimestä.

Onko se kuinka turvallista?

Suunnilleen kaikkien lähteiden mukaan hoito on terveelle ihmiselle turvallista, kunhan ei mene ihan överiksi. Joitain tilapäisiä haittoja tunnetaan, mutta niiden kaikkien sanotaan olevan ohimeneviä. Paitsi jos potilaalla on jo kaihi, se voi pahentua. Käsittääkseni kaikissa HBOT-paikoissa on kyselylomake, jossa varmistetaan, ettei potilaalla ole sellaisia terveystiloja, joissa hoitoa ei suositella.

HBOT tuo kehoon lisää happea, mikä voi lisätä hapetusstressiä huonollakin tavalla, jos ottaa ihan liikaa:

Luonnottomasti kehon ulkopuolelta tulevat ”vapaita radikaaleja” lisäävät tekijät lisäävät kyllä hapetusstressiä. Se, että keholla on sisässään paremmin happea, on jossain määrin eri asia kuin vaikkapa tulehdusta aiheuttava sähkösaaste. Ilmasta hengitettävä happi (O₂) ei ole kovinkaan ”hapettavaa”, siten kuin otsoni (O₃), superoksidi (O₂⁻) tai singlettihappi (¹O₂₎.
Normaalin hapen lisääminen kehossa auttaa mitokondrioita tuottamaan enemmän energiaa – ja tästä seuraa kyllä vapaita happiradikaaleja, mutta niitä keho on aina osannut korjata omilla antioksidanteillaan, kuten superoksididismutaasilla (SOD). Tarpeen mukaan keho nostaa näiden sisäisten antioksidanttiensa tuotantoa, millä voi olla muitakin kivoja terveysvaikutuksia, kun esimerkiksi glutationin tuotanto nousee.

Mutta jotta keho voi lisätä omaa antioksidanttituotantoaan, sillä täytyy olla tähän edes jonkinlaista kapasiteettia. Jos on paha krooninen tauti ollut pitkään päällä ja ravitsemus retuperällä, ei keho ehkä pysty vastaamaan haasteeseen ja siten hyötymään siitä, vaan pikemminkin hajoaa haasteen edessä entisestään. Voisi sanoa, että jos keho on niin heikossa kunnossa, ettei se hyödy liikunnasta, silloin sitä tuskin kannattaa haastaa kovin rajulla happihoidollakaan. Jos potilas on hyvin hauras, hänen loppuunkulunutta kehoaan voidaan auttaa antioksidanteilla kestämään paremmin happihoitoa. Tässä voi toimia mm. liposomaalinen glutationi, C-vitamiini, seleeni, vetyvesi ja jopa metyleeninsininen.

Jos käytät kammiossa kovaa painetta ja perus ilmaa, voit saada kehoon paljon typpeä, kuin sukeltaja, jonka ei ehkä kannata kovin syvän sukelluksen jälkeen mennä lentokoneeseen samana päivänä. Jos hengität HBOT-kammiossa happirikastettua ilmaa, ei typen kertyminen ole ongelma, kun ilmasta on poistettu suurin osa typestä.

Onko tämä uusi keksintö?

Painehoidoilla on yli 300-vuotinen historia, mutta vasta tällä vuosikymmenellä tästä on alkanut tulla tunnettu juttu.

Onko tämä ihmelääke?

Kuten sanotaan, ”et voi parhaillakaan ravintolisillä korjata huonoa ruokaa.” Myöskään happiterapialla ei ole kovinkaan tehokasta lähteä korjaamaan kroonisesti ongelmia aiheuttavien elintapojen luomia haasteita. Kannattaa ennen kaikkea kehittä perusasioissa, kuten syömisessä, nesteytyksessä, valohygieniassa ja onnellisuudessa, niin saa happiterapian kaltaisista lisäkeinoistakin mukavasti lisäbuustia matkalla paranemiseen tai tavallista parempaan terveyteen.

Sen sijaan, että tulisi aina happikammioon parantamaan jotain tulehdusta, on tärkeämpää ja edullisempaa miettiä, mikä tulehdusta aiheuttaa, ja voiko sitä muuttaa. Mutta vieläkin tärkeämpää kuin ”juurisyyn” löytäminen oireille, on keskittyä terveyden perusteissa kehittymiseen.