Kiinnostaako sua (tai kustannusfirmaasi) yhteistyö-hommat?

Eilen tajuttiin, että me ei olla kirjottamisen ammattilaisia, mutta toimittajat on. Jokainen foodijuttu, mitä toimittajat on mun (tai viime aikoina meidän) vastausten pohjalta kirjottaneet, on parempia kuin mun tekstit. Selkeempiä, osuvampia.. ymmärrettävämpiä. Iskeviä, tehokkaita.

Seuraavana unelma-projektina onkin kirjottaa kirja samalla metodilla – tai jopa muutama. Kysymyksiin vastailu on se mikä meiltä sujuu kaikkein luontevimmin, ja alan ammattilainen taas osaa kysyä juuri oikeat kysymykset.
Mun ensimmäiset ravintoluennotkin oli ihan menestyksiä, toukokuussa 2008, kun Don Sampa hoiti alustukset ja kyselyn, ja mä vaan istuin (ihan jäässä mutta innosta soikeena) yleisön edessä tunnelmavalaistuksessa, ja vastailin. Olin opiskellut superterveyttä ihan sairaalla intohimolla jo monta vuotta, ja Samuli halus saada mut yleisön eteen, mutta enhän mä mitään luentoa olis osannut pitää, ja vielä vähemmän uskaltanut. Samuli tiesi tasan tarkkaan, mitä yleisö haluaa tietää, missä järjestyksessä ja miten ne ajattelee, mikä niiden uskomusjärjestelmä suurin piirtein on ja miten niihin vaikutetaan. Luento oli todella vaikuttava, se toimi tosi hyvin ja innosti porukkaa, ja vaikutukset näkyy edelleen ainakin niin, että Parkanossa on nykyään parempi luomu-tarjonta kuin 8 kertaa isommassa Joensuussa.
Itseasiassa ihan ekan ravintoluennon pidin jo syksyllä 2007; sillä kertaa kyselijänä oli Allu. Sillon jännitti vieläkin enemmän – itseasiassa en pystynyt tekeen mitään edelliseen pariin-kolmeen viikkoon! Formaatti oli kuitenkin vain 20 minsaa. Mun tehtävänä oli keksiä kysymykset, mutta keksin nekin vasta paniikissa ehkä minuutteja ennen “luennon” alkua. Seuraavana keväänä Samppa sai keksiä myös kysymykset, ja vieläpä niin ettei tokalla luennolla edes kertonu niitä mulle etukäteen. Tämä on ilman muuta paras formaatti aiheeseensa täydellä 110% intohimolla perehtyneelle ja jatkuvasti lisää entistäkin innokkaammin oppivalle asiantuntija-ikuisuusopiskelijalle. Nautin niin sairaasti open-ended keskusteluista, varsinkin jos haastattelijalla on jo valmiita kysymyksiä, mitkä sitä ja etenkin yleisöä todellakin kiinnostaa. Se tunne, se yleisön kiinnostus, on kuin magneetti, joka vetää sen tiedon ulos mun sisältä; ihan mieletön fiilis ja elämys joka kerta.

Ainakin nämä kirjat puuttuu vielä ihan kokonaan Suomesta, ja sitäkin voimakkaammin haluaisin nähdä juurikin nämä kirjahyllyssä:

– Kuinka menestyä blogaajana (seksiä peliin <3 ) [1]

– Kuinka vapautua oravanpyörästä

– Hauska, vapautunut parisuhde (jota ohjaa innostavat unelmat lamen konfirmismin sijaan)

– Kuinka parantua helposti ja satavarmasti ms-taudista, ja samalla nujertaa kaikki muutkin krooniset tulehdussairaudet (maadotus, ionisointi, lähdevesi, synteettisen tilalle luonnon safkat, plus yrteillä, sitruunalla ja msm-kuurilla kalkkeutumat pois ja biologinen kello takas lähtölukemiin)

Näitä voi varmaan brainstormata vaikka kuinka, ja on joskus kai brainstormattukin, but you get the idea. Ei niinkään se idea, koska niitä riittää – vaan se porukka. Oikea tiimi, just oikea ammattilainen (tai pari) meidän kirja-tiimiin. JA SAMALLA TIIMILLÄ VOI SIT VETÄÄ MYÖS NE LUENNOT <3 <3

Koska.. Kaikki on hauskempi tehdä Sosiaalisesti:

Ja lumihangessa on aina hauskinta

(mitä ihmettä, aikuset miehet….)

[1] Eilen melkein tuhat uniikkia lukijaa, ja kuukaudessa visiittejä noin 35 000, pian huomattavasti enemmän kun alan taas panostaa trafiikkiin; viime vuonna panostin lähinnä opiskeluun