Puhdistamon Joni..

Arkistokirjoitus vuodelta 2009.Julkaistu alun perin marraskuu 2009 viidakkomies.com-sivustolla. Tiedot ja linkit voivat olla vanhentuneita. Alkuperäinen tallenne.

..Herätti unisen viidakkomiehen “vaimon” kainalosta soittamalla noin kymmenen kertaa putkeen tänä aamuna. grr…

Homma menee suunnilleen niin, että koodilla pakuri saat 5% alennusta Puhdistamon tuotteista, ja myös mulle menee muistaakseni 3 vai oliko 5 prossaa sen perusteella paljonko tuota pakuri-koodia käytetään. Perus nettimarkkinointia siis - kaikki voittaa.

Paitsi ettei mulle tule ihan paras fiilis Puhdistamon alennuksista, kun kauppa pyörii tullitarkastusmaksuista sun muusta byrokratiasta johtuen edelleen miinuksella. Toivoisin porukan ostavan Puhdistamolta foodeja täyteen hintaan, ja itsekin tienaan safkani mieluummin jostain muualta. Katteet Puhdistamolla ovat pienemmät kuin vastaavan kokoisilla putiikeilla yleensä - jo ennen noita ylimääräisiä, ja usein yllättäviäkin kuluja. Sympatiani ovat edelleen 100% Puhdistamon puolella, koska mikään muu kauppa ei myy yhtä tasokkaita tuotteita, joilla voi oikein käytettynä saada aika järkyttäviä tuloksia aikaan. Ykköstoiveeni siis on, että putiikki selviää yli alkuvaikeuksien ja pääsee laittamaan maan merkittävimpien firmojen henkilökunnat vielä blisseihin.

Mutta, Jonin mukaan pääasia että myyntiä tulee ja sanoma leviää ja asiakkaat alkavat saada hyviä, elämäämuuttavia kokemuksia foodeista. Ja samalla se ikuinen muna-kana-ongelma poistuu ja Puhdistamollakin alkaa olla varaa pitää jonkinlaista varastoa niin sitten sieltä saakin sitä huippukamaa, eikä tarvi enää myydä sitä surullisenkuuluisaa eioota.

Puhdoistamossa on vaan pari aika ratkaisevaa vikaa tällä hetkellä, jotka korjaamalla bisneksen saisi ehkä kymmmenkertaistettua melko äkkiä.

1. Valikoima on aivan liian laaja. Kannattaisi keskittyä parhaisiin tuotteisiin. Helpompaa myyjälle, selkeämpää asiakkaalle, ja miljoona kertaa parempi markkinoijalle. Esim. erikokoisten suolapurkkien valikoimasta ei uusi asiakas löydä omaansa ilman opastusta, mutta homma helpottuu huomattavasti jos myynnissä on vain yksi Sun Fire ja Celticeistä se paras. Voihan ne muutkin olla vaikka “klikkaa tästä jos olet kokenut hifistelijä” -napin alla, muttei yli kymmentä tuotetta missään vaiheessa kannata läväyttää uuden asiakkaan fiilistä sotkemaan.

Kyllä, Chocolate Bliss on huipputuote - back-endiin ja B2B-asiakkaille (eli yrityksille, henkilökunnan tehoboostaukseen, ajansäästöön ja poissaolojen poistoon). Se vaatii kuitenkin valmistusta (puoli minuuttia, mutta silti), eli jotain mitä jo määritelmän mukaan uusi asiakas ei osaa. Se, millä markkina vihdoin kymmen- ja satakertaistetaan, on TARJOAMALLA JOTAIN VALMISTA, hauskaa ja aivottoman helppoa, millä saa heti huippukokemuksen ja huipputulokset, ilman minkäänlaista learning curvea.

Sama juttu muuten Ruohonjuuressa - lähetin sinne hiljattain asiakkaan, joka ei sitten ostanut mitään, kun ei siellä ollut mitään selkeää “uusi asiakas, aloita tästä” -rakennetta tai pakettia. Haloo RJ, blonderi pöydälle ja oman kaupan hittituotteet muutaman euron smoothieksi. Siitä on sitten hyvä aloittaa keskustelu (ja shoppailu), kun asiakas saa heti sen kokemuksen, ja näkee mitä niistä tuotteista voi parhaimmillaan tehdä, helpostikin.

2. Hommaa ei ole tehty valmiiksi uudelle asiakkaalle, joka hukkuu infoähkyyn tuntemattomien tuotteiden viidakkoon.

Miten Puhdistamo, tai mikä tahansa muu kauppa ottaisi helposti haltuu Suomen superfood-markkinan? Myymällä ensin vain yhtä valmista, helposti lähestyttävää huipputuotetta, kuten inca-mulberry-goji-kaakao-trailmix. Ja heti kun löytyy jotain yhtä huippua, rinnalle seuraava yhtä helposti lähestyttävä, valmis, turvallinen, helppo, valmiiksi mietitty seksikäs huipputuote. Ja aina kun löytyy joku yhtä varma superhitti, taas kunnon lanseeraus, ja pussit/raakasuklaalevyt menemään blogaajille ja mediakontakteille.

Sori vaan jos joku suuttuu tästä postauksesta (ja mun sosiaalinen pääoma laskee), mutta haluaisin niin nähdä, että edes joku tekisi homman oikein Suomessa, eikä kiduttaisi kiireistä asiakasta turhan raskaalla kognitiivisella dissonanssilla ja puolen vuoden opiskelusessiolla, kun se haluaa vaan päästä paikasta a paikkaan b. Ei sinun, asiakkaan, tarvitse olla huipputason automekaanikko tai edes amis ajaaksesi autoa. Se on asiantuntija tehtävä; tehdä se sinulle täysin valmiiksi, mukavaksi ja helpoksi - siitä hetkestä kun sinulla herää tarve autolle aina koeajon kautta jälkihoitoon.

Avaimet käteen.

P.S. Maailmalla superfood on jo osattu vähän paremmin tuotteistaa (eli tehdä valmiiksi asiakkaan puolesta), ja sinäkin voit tästä hyötyä - jos kestät viikon tilausaikoja ja hyvän shoppauskokemuksen määritelmääsi kuuluu ajoittainen tullihäslinki printterinmetsästyksineen ja epäselvyyksineen, asuinpaikastasi riippuen mahdollisesti vieraassa kaupungissa. Seuraavassa postauksessa kerron tästä tarkemmin. Sanottakoon vielä, että pelkkä ulkomaantilailu ei voi koskaan yksin tehdä superfoodista mainstream-ilmiötä. Tarvitaan ennen kaikkea kivijalkakauppoja, kahviloita, ja kaikkea sellaista missä voi rakentua sosiaalista pääomaa ja yhteisöllisyyttä, ja vaihtaa tietoa ja jakaa innostusta suomenkielellä. Siksi en ole juurikaan vielä halunnut suositella ulkomaisia nettikauppoja. Mutta nyt on pakko, kun ei Suomesta edelleenkään saa mistään edes sitä ensimmäistä valmista trail mixiä! Pistää suorastaan vihaksi, kun siitä on pian vuosi puhuttu. Onko Suomessa oikeasti vaan kaikki aina niin hidasta? Kai se vaan on niin, että täällä yrittäjän aika menee paperinpyörittelyyn ja kaikkien ihme regulaatioiden opiskeluun. Esim minusta ei tämän takia olisi ikinä maahantuojaksi tai ruokakauppiaaksi. Nautin niin suunnattomasti lisäarvoa luovasta toiminnasta, että kuolisin jos puolet ajasta menisi pilkunviilaamiseen.

P.P.S. Missä yritysmyynti? Koskaan maailmanhistoriassa ei ole ollut olemassa yhtä käteviä ja toimivia keinoja poistaa poissaolot ja sairastelut, viedä työteho aivan eri tasolle, nollata syömiseen kuluva aika, pidentää ja tehostaa keskittymiskykyä niin ettei siitä 8 tunnin päivästä tehokasta peliaikaa ole se 1 tai 2 tuntia, vaan nelisen kertaa enemmän. Ruokalepo tai lounaan jälkeinen tehottomuus lopullisesti pois, ja nyt tulee se tärkein benefit: luovuus ja työn laatu (ja oppimiskyky) aivan eri sfääreihin.

Vai olenko ainoa, joka on huomannut, että tulee “hieman” parempi kokous raakasuklaalla ja Rainforest Blissilla kuin kahvilla ja valmispullalla?

Miksei tämäkään kultasuoni kelpaa? Ei kai mun oikeasti tarvi lähteä kauppaamaan jotain omia tuotteita…