Tilitystä
Arkistokirjoitus vuodelta 2009.Julkaistu alun perin joulukuu 2009 viidakkomies.com-sivustolla. Tiedot ja linkit voivat olla vanhentuneita. Alkuperäinen tallenne.
Jos mua jokin tässä pian päättyvässä vuodessa pännii, niin se kuinka vähän olen saanut aikaan.
Johtuu lähinnä kokemattoman virhearvioista. Ylioptimismia sekä tulojen että menojen, että oman kapasiteetin, osalta. Joutunut usein tinkimään ihan perusasioista sen sijaan että olisin kerralla varmistanut ne kuntoon. Siis etenkin foodit ja työvälineet - ergonomia, ympäristö ja fiilis kattoon, jotta pystyy tekemään vaativampiakin juttuja (kuin helppo ja miellyttävä tajunnanvirtablogaaminen).
Ajatella, jo yli vuoden olen “yrittänyt” saada nämä asiat kuntoon, ja uudestaan ja uudestaan mokannut. No nyt onneksi enää pari päivää, ja sitten koittaa datailunirvana.
embed: http://www.youtube.com/v/P5lFuO_paJE&hl=en_US&fs=1&
Uskon jo kokemuksestakin, että kannattaa miettiä mitä todella haluaa, asettaa se rima juuri niin korkealle kuin mielikuvitus antaa myöten, ja sitten ei todellakaan tyytyä vähempään. Millaista elämää haluaisin viettää jos kaikki olisi mahdollista ja sallittua, millainen olisi unelmapäiväni, yksityiskohtia myöten? Jos todella voisin kokea sen nyt, haluaisinko oikeasti edelleen?
Minä olen tässä unelmien rakentamisessa ihan aloittelija ja tosi kehno, mutta kuitenkin onneksi jo ihan eri tasolla kuin vaikka pari vuotta sitten. Uskon, että se on ihmisen perustaito, joka meillä kaikilla on jo lapsena, mutta hävitetään viimeistään koulussa.
Nyt tuntuu itsestäänselvältä ajatella, että tietenkin me luodaan ja keksitään mielessämme, mitä haluttais kokea ja mikä olis siistii, ja annetaan automaattisten Self 2 -mekanismien tehdä se toteen. Voimakkaan tunteen ja inspiraation ohjaamana, kuten tosiminällä on tapana. Se vaan hankaloituu kulttuurissa, jossa leikkiminen ja mokailu on ankarasti kiellettyä.
Siksi koen välillä jopa tärkeimmäksi tehtäväkseni tässä blogissa, ja kaikessa mitä olen sitä ennenkin tehnyt ja tulen pian tekemään, on antaa itselleni ja meille kaikille lupa leikkiä - myös aikuisena, jopa bisneksessä.
Nyt kun saan vihdoin työpisteasiat kuntoon, pääsen kunnolla testailemaan tuottavuuden optimointia. Saatan kertoa eri postauksissa parhaita niksejä mitkä olen vuosien varrella havainnut toimivaksi, ja mitä olen opettanutkin jo eteenpäin.
Tehdään tästäkin aihe, joka tulee toistumaan blogissa, ja josta voidaan keskustella ja yhdessä viisastua.
Pidän nykyään (tai siis edelleen) tuottavuuden maksimointia yhtenä tärkeimmistä onnen tekijöistä, ainakin omalla kohdallani. Ja ehkäpä yllättävän monien muidenkin, kunhan määrittelee käsitteen “tuottavuus” vähän laajemmin kuin se kylmähkö mielikuva minkä se ehkä ensiksi herättää.
Jos haluat ennen muuta pitää hauskaa, tarkoittaa parempi “tuottavuus” tai “tehokkuus” lisää ja ehkäpä myös intensiivisempää, antoisampaa tai tasokkaampaa hauskanpitoa.
Tai jos haluat tulla guruksi suosikkialallasi, tarkoittaa tuottavuus parhaimmillaan jopa moninkertaista opiskelutehoa niin, että laatu ja mielekkyys nousevat samalla sen sijaan että kärsisivät, kuten väkisinboostaamalla.
Tai jos haluat vaikuttaa ja muuttaa maailmaa - saada jotain todella merkittävää aikaan - tarkoittaa tehokkuus oman kehitysvauhdin optimointia ja ennen kaikkea työtehon ja laadun boostailua kaikilla ovelimmilla keinoilla mitä nykymaailma tarjoaa.
Minua luonnollisesti kiinnostavat kaikki kolme ja pari muutakin, joten joudun sovittamaan yhteen monia juttuja niin, että ne tukisivat toisiaan mahdollisimman fiksusti. *Mitkä aktiviteetit toimivat yhdessä hyvin, mitä taas ei kannata yhdistellä? *Esimerkiksi parisuhteessa halailu ja keskustelu sopivat hyvin samaan hetkeen, kun taas datailu ja keskustelu kannattaa erottaa aika tiukasti..
Luulin kauan, ettei minusta ikinä olisi seurustelemaan ainakaan niin kauan kun tässä terveysjutussa riittää tärkeää, akuuttia hommaa. Mutta kaikkeen löytyy luovia ja älykkäitä, elegantteja ratkaisuja kun vaan ei heti nosta käsiä ilmaan vaan jatkaa etsimistä ja sovittelua (minulla tosin ikävä tapa nostaa ne ilmaan mutta se on toinen stoori).
Sanotaan, että harva ongelma on oikeasti uniikki, ja jokaisen ongelman mikä sulla voi olla, on joku jo jossain ratkaissut. Ja nykypäivää kun eletään, se joku on sen luultavasti jo postannut Internetiin, ja jos kyseessä on hyvä ratkaisu, se löytyy jo Googlesta aika korkealta. Ja sieltä tämä hyvä idea leviää joka paikkaan - jopa mediaan, ja lopulta yleistietoon.
Hyviä ratkaisuja alkaa siis olla jo maailma täynnä.
Joten melkeinpä riittää kun oppii vaan tunnistamaan ja tunnustamaan ongelmia, eikä sitten tyydy vähempään kuin kaikkien ongelmien poistamiseen, ainakin omasta elämästä nyt aluksi.
*Vielä yksi esimerkki mielikuvituksen käytöstä tavoitteenasettelussa: *Haluan päästä jo ensi vuoden alkupuolella siihen tilanteeseen, ettei rahan takia tarvitse tehdä mitään, vaan voi keskittyä tekemään aina sitä, mikä kulloinkin tuntuu kokonaisuuden kannalta olennaisimmalta, tärkeimmältä ja merkityksellisimmältä. Jos joudun tienaamaan vaikkapa konsultoimalla tai muilla kalenterin täyttävillä tapaamisilla, se on aina pois merkityksellisemmistä jutuista, joissa voisin samalla vaivalla auttaa useampaa ja seurata inspiraatiotani vapaammin ( => tehokkuus, luovuus ja stressittömyys). Tarvitsen siis passiiviset tulot. Ja koska en vähempään tyydy, en aio enää (parhaita poikkeuksia lukuunottamatta) käyttää aikaa kertaluontoista tuloa tuoviin keikkoihin (sitäpaitsi Skene on jo täynnä parempia luennoitsijoita & konsultteja).
Jos käytän nyt vähän aikaa - muutaman kuukauden tai puolisen vuotta - passiivisten tulovirtojen rakentamiseen, voin sitten vaikka koko loppuelämäni keskittyä olennaiseen. Minun tapauksessani se - ainakin vielä vähän aikaa - on ennen kaikkea parhaiden juttujen etsiminen, jalostaminen, tiivistäminen, yhdistely, testailu ja eteenpäin jakaminen. Siitä mulle tulee paras olo, paljon parempi kuin edes tarzanleikeistä. No, täytyy sitä pahimmankin nörtin jotenkin saada huomiota osaamiselleen. Paras jos nekin pystyy yhdistämää hauskalla tavalla.
Kuinka palvella mahdollisimman monia, vaikuttaa mahdollisimman laajasti, pitää monenlaista hauskaa melkein joka päivä, nauttia joka osa-alueesta, toteuttaa itseään ja maksimoida oma ja toisten vapaus, toteuttaa kaikki omat unelmat ja auttaa toisia tekemään samoin, kasvaa ja kehittyä joka tavalla, tienata rahaa kuin roskaa, olla kokonaisvaltaisesti terve ja tehdä kaikesta terveyden ylläpidosta helppoa, miellyttävää ja automaattista? Siinä pohdittavaa ensi vuotta ajatellen. Uskon jo pääosinosin ratkaisseeni yhtälön niin että kaikki toteutuu ilman pinnistelyä, vaikka toki hienosäätöön tarvitsee olla aina valmis. Tulen kertomaan lähikuukausina kuinka automaattiratkaisuni lähtevät rullaamaan. Vähempään en tyydy, eli yhdestäkään osa-alueesta en suostu tinkimään.
embed: http://www.youtube.com/v/pKE3Kh6syb8&hl=en_US&fs=1&
Avaimena tässä on tietenkin itsetuntemus. Testaa, kokeile ja löydä mikä sulla toimii, millanen on sun unelmapäivä. Itsetuntemus kasvaa parhaiten testailun kautta. Fiilis kyllä kertoo nopeasti, mikä toimii hyvin ja mikä vielä paremmin.