Rypsi vai oliivi?

Monesta kodista löytyy edelleen ravinnetyhjäksi raffinoitu läpinäkyvään muoviin pakattu pahanmakuinen rypsiöljy – koska olemme Euroopan auktoriteettiuskoisinta kansaa, ja teollisuuden edustajat ovat virallisten suositustensa kautta meille niin määränneet.

Kumpi on parempi, rypsi vai oliivi? Toinen niistä tulee ekosysteemistä, toinen ekosysteemin tuhoamisesta. Toinen tulee puista, toinen heikosta monokulttuurista. Toinen pyritään säilyttämään suojassa valolta ja muovilta tummissa lasipulloissa, toisessa ei laatua arvostavasta ruokakulttuurista ole tietoakaan.

Kumpi on paremmin suojassa valolta ja muovilta?
Kumpi on paremmin suojassa valolta ja muovilta?

Kumpi on parempi? Tarvitseeko tätä edes pohtia tämän pidemmälle? Lisättäköön vielä, että toinen pyritään raffinoimaan mahdollisimman luonnottomaan muotoon, kun taas toinen pyritään säilömään mahdollisimman vahingoittumattomana kaikkine ominaisuuksineen ja vivahteineen. Kumpi on siis parempi? Toinen pyritään kylmäpuristamaan ja käsittelemään mahdollisimman hellävaroin jotta siinä maksimoituu maku ja ravitsevuus, toinen taas pyritään käsittelemään mahdollisimman kauas alkuperäisestä, ja sitten vielä pakataan halvimpaan mahdolliseen myrkkyyhdisteitä vuotavaan muovipulloon joka ei suojaa edes valon aiheuttamalta eltaantumiselta.

Usein kuulee, että sokeri on paha tai rasva on paha, tai sokeri on vielä rasvaakin pahempi… rasva ja sokeri ovat kuitenkin kaloreiden lähteitä, ja koska ei ihminen pelkällä alkoholilla ja auringonvalollakaan voi elää, on jotain syötävä. Jokatapauksessa joudumme ottamaan kaloreita rasvoina ja hiilareina. Joten valitsemmeko ravinnetyhjiä kaloreita, vai luonnollisia, maukkaita, värikkäitä ja ravitsevia? Oliiviöljy ja rypsiöljy edustavat tässä tavallaan kahta eri ääripäätä: rypsi on kuin valkosokeri: siitä pyritään poistamaan lähes kaikki mahdollinen paitsi teollisen prosessoinnin jättämät kemikaalijäämät – kun taas aito oliiviöljy edustaa kookossokerin linjaa; niin oliivi kuin kookoskin tulee puusta joka parantaa ekosysteemiä ja vähentää eroosiota, eikä tuhoa maan viljavuutta kuten lähes kaikki yksipuolinen monokulttuuriviljely. Hyvä laatu tulee hyvinvoivasta ekosysteemistä, ei sen tuhoamisesta peltoviljelyssä. Jos ihminen saa pääosan ravinnostaan yksipuolisesta peltoviljelystä, seuraa siitä aina krooniset taudit ja ravinnepuutokset, vaikka viljeltäisiin maailman hifeimpiä lajikkeita (tällä hetkellä viljellään kaikkien aikojen ravinneköyhimpiä ja toksisimpia, kuten gliadiinivehnä ja homeperuna).

Toisella öljyllä on ikiaikaiset perinteet, toinen on uuden ajan ihmiskoe, jota on testattu vasta nyt samaan aikaan kun krooniset kansantaudit ovat olleet kaikkien aikojen kovimmassa kasvussa.

 

Rypsi ja oliivi

 

Joskus sanotaan, että rypsissä on hyviä omega-kolmosia. Onko niistä jotain jäljellä? Mausta päätellen ovat omegat päässeet eltaantumaan, jo voimakkaan prosessoinnin ja satoihin asteisiin kuumennuksien aikana, saati sitten läpinäkyvässä muovipullossa valon vaikutuksesta, ilman teollisessa prosessoinnissa poistettuja suojaravinteita jotka olisivat voineet suojata öljyä hapettumiselta. Onneksi raffinoidussakin rypsissä on sentään hieman E-vitamiinia suojana. Tosin ne omegat eivät ole sitä sorttia joka rakentaa aivoja, hermostoa, soluseinämiä ja parantaa näköä, vaan ALA-nimistä rasvahappoa jota keho muuttaa oikeiksi omegoiksi (EPA ja DHA) yleensä noin 3 prosentin hyötysuhteella, kaikilla ei juuri ollenkaan. Missään nimessä ei voi tuudittautua rypsin varaan omega-lähteenä, vaikka se olisi markkinoiden hifeintä kylmäpuristettua, saati jos se on moneen kertaan kuumennettua.

 

 

Oliiviöljyn terveysvaikutukset

Kaikki merkittävät terveyshyödyt oliiviöljyssä perustuvat sen laatuun, eli miten paljon siinä on niitä tuhansia huipputerveellisiä fytoravinteita jotka tunnistaa… mausta. Ja väristäkin. Oliiviöljystä puhuttaessa Suomessa ja anglosaksisissa maissa usein puhutaan vain sen rasvahappokoostumuksesta, mutta maissa joissa oliiviöljy on osa kulttuuria, ymmärretään että taika piilee maku- ja väriaineissa eli pitkälti flavonoideissa ja kaikenkarvaisissa polyfenoleissa. Espanjalainen ei ikinä ostaisi sellaista oliiviöljyä jonka suomalainen hakee marketista terveyssuosituksen perusteella. Ja arvaa kummalla kansalla on enemmän kroonisia kansantauteja, ja kummalla hormonit toimii paremmin? Oliiviöljymaissa öljyä osataan käyttää myös iholle, ja muutenkin aromikkaita luonnon aineita osataan käyttää ihan vapaasti ja rajatta; lähinnä vain Suomessa ja anglosaksisissa teknomaissa lähes kaiken täytyisi tulla petrokemiantehtaasta ja valheellisesti brändätystä muovipurkista, jotta se mielletään turvalliseksi 😉

Tässä lyhyt pintaraapaisu oliiviöljyn terveysvaikutuksiin – silloin kun siinä todella on ne ravinteet eikä vain laimeanmakuista rasvahappokuorta. Tietenkin vaikutukset perustuvat ennen kaikkea ainesosien synergiaan ja kokonaisuuteen, mutta meidän kaikkien länsimainen mieli kaipaa reduktionististakin erittelyä ja biokemiallista konkretiaa, joten tässä sitä tulee, yksi aine kerrallaan:

– Oleuropeiini-niminen yhdiste estää aromataasi-entsyymin toimintaa kehossa. Aromataasi muuttaa testesteronia ja progesteronia estradioli-nimiseksi estrogeeniksi, ja juuri estradiol on nykymaailmassa useimmilla jo valmiiksi turhan koholla, ja kohonnut estradiol liitetään mm. väsymykseen ja rintasyöpäriskiin. Sekä naisille että miehille etenkin tekee hyvää olla enemmän ”testoissa” ja vähemmän huonoissa estrogeeneissa, kun niitä huonoja estrogeeneja saadaan jo muutenkin liikaa muoveista, torjunta-aineista, shampoista ja kosmetiikasta, feikkikaljasta ja soijaruokitusta teollisuusmakkarasta. Aromataasi-entsyymiä on kehossa sitä enemmän mitä enemmän rasvasoluja, joten siksikin lihominen johtaa anabolisten, rakentavien hormonien kuten testosteronin ja progesteronin vähenemiseen estrogeeninousujen kautta (kaikki hormonit eivät voi olla yhtäaikaa koholla). Laadukas eli maukas ja vahvasti aromikas oliiviöljy on yksi helppo askel suunnan kääntämiseen. Totuus tässäkin asiassa on tietenkin monimutkaisempi; maasto on aina karttaa ihmeellisempi, mutta tällaisella mallilla mennään nyt tämänhetkisen tieteen tarkkuustasolla. Mitä tarkemmin tutkitaan, sitä parempia vaikutusmekanismeja löydetään perinteisesti hyväksi havaituista luonnon aineista, ja sitä ikävämpiä sivuvaikutuksia löydetään luonnottomista eristekemikaaleista ym. biologianvastaisista teknokeksinnöistä. Mittausmenetelmien tarkentumista odotellessa voi jo nyt suosia sitä aitoa makua ja aitoa väriä – johon jo tämänhetkinen tiede antaa paljon hyviä perusteluita. Luonto ei oikeasti koskaan toimi näin palikkamaisesti tai mekanistisesti, mutta onneksi nykytieteellä osataan luonnostakin jo eristää yhä hienovaraisempia suoria vaikutusmekanismeja, kuten oleuropeiinin vaikutus testotasoon. Oikeasti kokonaisuus on aina ihan muuta kuin pelkkä osiensa summa, mutta tällaiset lineaariset perustelut ovat tärkeitä vielä tämänhetkisessä kulttuurissa.

Oleuropeiini maistuu kitkerälle, joten jos valitset laimeita oliiviöljyjä, missaat tämänkin hyödyn aikalailla kokonaan. Kannattaa siis tässäkin tapauksessa valita mahdollisimman maukasta, kuten kaikessa ravinnossa. Ainakin jos haluaa ravinteita eikä pelkästään purkista. Oleuropeiinilla on hormoneja tasapainottavan vaikutuksen lisäksi monenmoista tulehdusta alentavaa efektiä kehossa – melkeinpä niin paljon kuin ehditään tutkimaan. Usein vaan ne vähätkin tutkimukset ovat suurteollisuuden rahoittamia, ja yleensä niissä tutkitaan teollisuusöljyjä. Harvalla polyfenoli-rikkaan oliiviöljyn pientuottajalla on varaa tai kiinnostustakaan rahoittaa jättitutkimuksia jotka osoittaisivat, kuinka hyväksi ihan oikea oliiviöljy voi olla ihmiselle. Niissä terveemmissä maissa ei eletä samanlaisessa tiedekuplassa kuin meilläpäin; siellä keskitytään aistimiseen, syömiseen ja nauttimiseen. Siellä myös kulttuuri, luonto ja vuodenaika määrää mitä syödään, ei niinkään teollisuustiede & suurteollisuuden rahoittamat virastosuositukset. Veikkaan, että espanjalainen huippulaatua arvostava perinneviljelijä laittaa hengen tuotoksensa mieluummin lautaselle kuin laboratorioon.

Eikö olisi sama ottaa oleuropeiinia purkista ja ostaa marketista halvin öljy? Ei, koska:

  • siinä halpisöljyssä olisi todennäköisesti aikamoiset torjunta-ainemäärät, ja liian vähän hapettumiselta suojaavia antioksidantteja. Sitä on mahdollisesti myös jatkettu vaikka millä jämäöljyllä, eikä pelkästään oliiveista.
  • missaisit kokonaan eri ainesosien väliset synergiavaikutukset
  • todennäköisesti se ei imeytyisi yhtä hyvin kuin luonnon paketoimana, ja tuhansien vuosien aikana hyväksi hiotulla valmistustavalla käsiteltynä
  • todennäköisesti saisit pilleristä puolet ”samaa” mutta keholle ja luonnolle täysin vierasta vääräkätistä kemikaalia, joka on parhaassa tapauksessa melko hyödytön ja pahimmassa tapauksessa haitallinen kuin talidomidi
  • missaisit makukokemuksen, joka on tärkeä osa hyvinvointia. Hyvinvointi toimii parhaiten silloin, kun sitä ei siirrä tulevaisuuteen, vaan nauttii siitä jo nyt. Parhaat treenituloksetkin tulevat sellaisella treenillä joka on ihan mega hauskaa jo treenatessa eikä sitä tehdä vain tulosten takia. Leiki pallolla, ja nauti ruoasta.
  • Se ”tämä on nyt se tieteen löytämä vaikuttava aine” -kemikaalikin esiintyy luonnon paketissa yleensä monissa muodoissa, erilailla yhdistyneenä toisiin aineisiin tai hieman eri versioina. Siitä vaikuttavasta aineestakin on usein luonnossa kokonainen spektri, ja lisäksi siinä ympärillä on vielä isompi spektri muita aineita jotka vaikuttavat sen ”vaikuttavan aineen” kanssa tarkoituksenmukaisesti. Ja siihen päälle vielä ne kaikki muutkin tutkitut ja vasta tulevaisuudessa tutkittavat aineet mitä luonnossa on ja pillerissä ei.

Polyphenols and antioxidants

Mitä muuta on oliiviöljyssä, jos se on tehty kunnolla? Tässä hieman pintaraapaistuna laadukkaan oliiviöljyn muita tutkittuja vaikuttaja-aineita:

– tyrosoli ja hydroxytyrosoli, jotka toimivat kehossa ainakin neuroprotektiivisina antioksidantteina, ja suojaavat myös kolesterolia hapettumiselta. Tyrosolit myös vahvistavat immuunijärjestelmää ja estävät bakteerien lisääntymistä, ja todennäköisesti ehkäisevät luukatoa. Ainakin hydroxytyrosoli on yhteydessä syövän ennaltaehkäisyyn.

– oleokantaali, joka pitkälti tekee sen kakomisrefleksin voimakkaassa oliiviöljyssä. Oleokantaalin on havaittu toimivan paljon ibuprofeiinia tehokkaampana tulehduskipulääkkeenä – mikä pätee kyllä myös useimpiin luomu tuoremausteisiin ja niiden lukuisiin ainesosiin; aikalailla mihin tahansa mikä maistuu voimakkaasti (ja siksi suomalaiset syövät niin paljon kipulääkkeitä, koska ruoasta on poistettu melkein kaikki maku, jos siis ei lasketa synteettisiä eli täysin turhia lisäaine-makuja). Lääketieteessä käytetään heikkotehoisia ihmiskeholle vieraita kemikaaleja vain, koska valtion luoma feikkisysteemi palkitsee patenttiratkaisuja parhaiden ratkaisujen sijaan. Oleokantaali toimii myös säilöntäaineena, ehkäisten homeiden ja pöpöjen kasvua. Ja kaikki nämä kaikenväriset polyfenolit ja flavonoidit ovat aina myös antioksidantteja, ja sitäkin kautta automaattisesti enemmän tai vähemmän tulehdusta hillitseviä. Tai sanotaan sama asia toisinpäin: tänä päivänä lähes kaikkia vaivaa hiljainen krooninen tulehdus, joka on taustalla kaikissa niissä oireissa joita lääketiede nimittää taudeiksi tai vaivoiksi. Ja tässä suurin tekijä on se, kun ollaan poistettu melkein kaikki nämä flavonoidit, polyfenolit, fytoravinteet ja muut mikroravinteet ruokavaliosta, ja sitten väitellään pitäisikö syödä 60% hiilaria vai 30% kertatyydyttymättömiä rasvahappoja. Ja kuitenkin ne mielialaa kohottavat, iloa ja eloa koko kulttuuriin tuovat mikroravinteet ovat siellä jokaikisessä marjassa ja muussa luonnon tuotteessa jota ei käsitellä suurkemianteollisuuden kautta vaan ainoastaan perinteisin eli tuhansien vuosien maailmanlaajuisessa tuotekehityslaboratoriossa huippuunsa hiotuin menetelmin. Ai niin, ja lisäksi kaikki luonnon voima-aineet toimivat myös luontaisina hyönteiskarkotteina. Kun menin ekaa kertaa etelään, ihmettelin eikö paikallisväestöä moskiitot häiritse? Vastaus oli, että ötökät häiriköi vain länkkäreitä, jotka syövät laimeanmakeaa mäkkärisafkaa. Samahan pätee myös makeanlaimeiden lajikkeiden viljelyyn ja tuholaisiin: luonto tuhoaa sen mikä ei sinne kuulu, mikä on luopunut lähes kokonaan omasta voimastaan ja riisuttu kaikista näistä voima-aineista.

 – Kversetiini kohentaa mielialaa ja on niin vahvaa kamaa että blokkaa jopa hi-viruksen etenemisen, jos sitä on soluissa asti. Ja tietenkin suojelee sydäntä ja verisuonia, ehkäisee ja parantaa infektioita ja tekee suunnilleen kaikkea sitä mitä aikalailla kaikki muutkin jopa kymmenientuhansien vuosien aikana hyväksihavaitut tehoaineet. Suojaa hermoja, parantaa allergioita, normalisoi verenpainetta jne jne. Lähes kaikki väri- ja makuaineet tekevät enemmän tai vähemmän kaikkea tuota ja paljon muutakin, vain hieman eri painotuksilla – johtuen pitkälti siitä, että meidän kuuluisi saada niitä kaikkia (jos eläisimme edelleen luonnon mukaan eikä sitä vastaan), joten meillä kaikilla on melkein kaikista niistä krooninen pula, verrattuna ihmiselle sopivampaan tasoon, sellaiseen jota luonnollisemmassa ruokakulttuurissa saisi valtavasti ja teollisuusruoasta ei juuri ollenkaan. Ihmisellä on supervoimia, ihan samoja mitä villieläimilläkin (kylmänsieto, paranemisvoima, voittamaton immuniteetti, nopea palautuminen, täysi spurtti ilman mitään valmistautumista, välittömät olotilamuutokset, jatkuva valppaus ja rauhallisuus samaan aikaan), mutta keho tarvitsee jotain muutakin kuin ”oikeat määrät rasvaa, proteiinia ja hiilareita” taikavoimien aktivoimiseen.

 – muita fenoleita, flavonoideja, fytokemikaaleja, ja tässäkin vain murto-osa tutkituista: hydroxytyrosoli elenolaatti, 3,4-DHPEA-EA, sinappihappo, ferulihappo, hydroxybenzoiinihappo, 4-hydroxyfelyyliasetiinihappo, 3-metyloksy-4-hydroxyfelylasetiinihappo, erytrodioli, uvaoli, lingstrosidi, apigeniini, luteoliini, kamferiini, jne; mikä tahansa aihetta kunnolla käsittelevä kirja osaa tänä päivänä luetella jo vähintään toistasataa vaikuttavaa ainetta aidossa oliiviöljyssä. Ja mistä tietää, mikä on vaikuttava aine? Kysytään parempi kysymys: voiko kehoon laittaa jotain, mikä ei vaikuttaisi siellä millään tavalla? Tottakai jokainen aine mitä kehoon laitetaan, vaikuttaa siellä jo pelkästään olemalla siellä. Olemme evoluutiohistorian tai vaikka luomistarinan aikana sopeutuneet kokonaisiin safkoihin, joissa on aina vähintään tuhansia tällaisia yhdessä mitä tutkimattomimmilla tavoin vaikuttavia aineita. Meidän keho odottaa saavansa niitä. Nyt kokeillaan, mitä tapahtuu kun ne melkein kaikki melkein kokonaan poistetaan ruoasta – ja sitten ihmetellään ja tutkitaan miksi kaikki krooniset taudit lisääntyvät, ja ”syytä ei tiedetä” 😉 Älykkäille ihmisille maksetaan tällä hetkellä isoja rahoja siitä, että ”eivät tiedä”. Jos joku tietäisi, rahoittaja ei tykkäisi.

 

Mikä oliiviöljy sitten kannattaa ostaa?

Pikkumarketissa ja pieneen budjettiin kannattaa valita joku edullinen luomu. Uskoakseni yleisistä merkeistä Knossos lienee kelvollinn ei-luomunakin; siinä on ainakin makua ja väriä.

Itse ostan oliiviöljyt lähes aina erikoisliikkeistä, koska… no, kokemus ja vaikutus on ”hieman” erilainen. Ostan lähes aina suodattamatonta, ihan kuin hunajassakin: haluan mieluummin syödä ne superravinteet kuin heittää roskiin ja ostaa sitten pillereinä jotain sinnepäin. Viineissäkin suosin vain suodattamatonta alkuviiniä, josta saa muutakin kuin kännit. Oliiviöljystäkin saadaan erilaisia tutkimustuloksia ihan sen mukaan, mitä öljyä tutkitaan: mautonta jättibrändiä vai aitoa artesaanituotantoa (eli pikkumerkkejä joita ei tuoda minkään jättitukun kautta maahan).

Jos oliiviöljypurkissa lukee ”superior category”, se on yleensä aika hyvää. Jos se on voittanut lukuisia palkintoja, se on yleensä aika hyvää. Jos se on pieni merkki joka korostaa pienimuotoista tuotantoa ja kertoo auliisti öljyn tuotanto-oloista, se on yleensä aika hyvää. Jos se ylipäänsä omaa alkuperän, eli on tietyltä tilalta tai korkeintaan alueelta peräisin, se on yleensä aika hyvää. Sellainen öljy, joka on mistä sattuu, ihan kuin joku mistä tahansa sekoitettu EU-maito tai hampurilaispihvi, on laadultaankin ihan mitä sattuu. Hunajassakin sellainen on parasta, missä lukee kannessa tuottajan etunimi, sukunimi ja puhelinnumero. Samoin oliiviöljyssä alkuperästä kertominen viittaa hyvään laatuun ja alkuperän piilottaminen teolliseen ’laatuun’. Niin, ja jos öljyn sanotaan olevan tietyistä oliivilajikkeista, se on parempi kuin vain bulkkiöljy mistä tahansa jämäeristä mitä halvalla satuttiin saamaan jostain EU-alueilta sen jälkeen kun eivät menneet tuoreena kaupaksi (eikä kasvattajamaassa kukaan olisi ostanut niin huonoa, joten myytiin amerikkaan ja pohjoismaihin markettiasiakkaille). Mitä tuntemattomampia tai oudompia nimiä pakkauksessa kerrotaan niille heirloom-oliivilajikkeille, sen enemmän saat makua ja ravintoa. Ihan kuin viineissäkin; oikeasti hyvässä viinissä rypälelajikkeiden nimet alkavat olla jo sellaisia, mistä eivät viinioppaatkaan puhu. Eli maatiaislajikkeita, heirloomia, alkuperäistä; pientä ja pippurista. Pienempää satoa ja sitäkin parempaa.

Oliiviöljyjä tutkiessa huomaat myös, että mitä paremmista öljyistä on kyse, sitä paremmin niitä myös halutaan suojalta valon vaikutukselta, eli kovin vaaleat läpinäkyvät pullot voi heti jättää omaan arvoonsa. Sellainen öljy, jota ei pyritä suojelemaan, tuskin on alunperinkään ollut kovin erityistä.

Oikeastaan tämän artikkelin tarkoituksena oli listata mahdollisimman paljon syitä testata se kalliimpi öljy, ja tunnustella vaikutuksia. Ruokakin voi olla elämys, ja parinkympin oliiviöljypullosta ehtii saada monta arvokasta elämystä.

 

Loppukaneetti

Nämä samat sanat voisi sanoa mistä tahansa ruoka-aineesta. Ei oliiviöljy ole sen erityisempi kuin vaikkapa mustikka. Mutta jos mustikasta otettaisiin kaikki flavonoidit, polyfenolit, antioksidantit, vitamiinit, kivennäiset ja hivenaineet pois ja jätettäisiin pelkkä rasva, proteiini ja hiilari, se olisi yhtä turha kuin valkosokeri. Samoin jos oliiviöljystä otetaan maku ja väri veks, jää pelkkä valkosokeriin verrattava tyhjä kuori eli ravinnetyhjä kalorilähde. Terveys ei tule sen pohtimisesta, syödäkö hiilareita, proteiineja vai rasvoja ja miten paljon, vaan että mistä saan runsaat ravinteet niiden kalorien kanssa. Ja mistä ravinteet tunnistaa? Finelin taulukoista? Ei missään nimessä, koska olen nähnyt samojen ruoka-aineiden mittaustuloksia eri mantereilta tai eri maaperästä, ja ne vaihtelevat aivan älyttömästi. Samassa kasvissa voi olla sinkkiä hurjan paljon tai ei ollenkaan, riippuen täysin maaperästä ja kasvatusmetodeista. Tomaatissa voi olla lykopeenia hurjan paljon tai 700 kertaa vähemmän, riippuen vuodenajasta, maaperästä, lajikkeesta, lannoituksesta ja kasvatusmetodista. Kananmunassa voi olla kunnolla karotenoideja, A- ja B-vitamiineja ja jopa K2-vitskua – tai sitten ei juurikaan jos se kasvatetaan auringolta suojassa huonossa sisäilmassa gmo-soijarehulla ja antibiooteilla. Mistä sen ravinnetiheyden sitten tunnistaa, jos ei ole omaa laboratoriota jokaisen eri ruoka-aine-erän mittaamiseen? Kyllä sinulla on se laboratorio. Sen nimi on makuaisti, ja näköaisti. Niillä kahdella on selvitty tähän asti, ja selvitään jatkossakin. Suosi vahvaa makua ja vahvaa väriä. Ei lisäaineista, vaan raaka-aineesta, koska laadukkaassa ruoassa on niin paljon makua ja väriä ELI ravinteita, ettei sitä tarvitse korjailla kemikaaleilla – ja se jopa säilyykin hyvin, koska siinä on vahvasti elinvoimaa ja suojaravinteita. Ja sitten ei tarvitse niin paljoa myöskään pillereitä ostella. Ruoka olkoon lääkkeesi. Lääkinnällinen ruoka on aina maukasta, ja jossain määrin myös kitkerää.

Jotta artikkeli säilyy luettavan pituisena, voit lukea lähteet, linkit ja lisäykset kommenttiosastolta jutun alla.

 

Tsekaa Supermarketin selviytymisopas! Suunnista osoitteeseen www.SupermarketSurvival.fi
Jos pidit tästä tekstistä, jaathan sen muillekkin. Olli kiittää!

39 kommenttia artikkeliin ”Rypsi vai oliivi?”

  1. ”There is a good correlation between the aroma and flavor of olive oil and its polyphenol content”
    Flavor components of olive oil — A review

    ”It is difficult to imagine that the isolation of oleacanthal is the final word in studying the benefits of olive oil. Thus far, what seems to be clear is that the benefits do not come from the free fatty acids or the diglycerides, but from the minor components. Their amount is highest in the olive oil obtained during first pressing.”
    Phenolics in Food and Nutraceuticals

    ”Polyphenols are strongly related to the quality of the olive oil. In addition, their contribution to protection against oxidation is widely known.”
    Handbook of Olive Oil

    ”In summary, olive oil has superior nutritional value in comparison to other types of edible oils not only because of its fatty acids composition but also because of the presence of many important minor compounds that positively affect our health.”
    Important Minor Components In Olive Oil

    ”Wide ranges (50-1000 mg/kg) have been reported for the levels of total polar phenols in olive oils.” – eli ei todellakaan ole sama minkä oliiviöljyn ostaa! Tuplat kalliimpi öljy saattaa olla ravitsemuksellisesti monta kertaa arvokkaampi.
    Olive Oil: Minor Constituents And Health

    “There is a danger that hydroxytyrosol and tyrosol or their simple synthetic esters could be added to lower quality olive oil and if the hydrolysis method of analysis was used they could even qualify for the health claim.” (kannattaa yleensä suosia laadukasta, luonnollista, kokonaista ja perinteistä, standardoitujen kikkailuterveystuotteiden sijaan)
    Tyrosol or Tyrosols: Greek Agency’s Stance on Health Claim Comes Down to Semantics

    1. ”Phenolic compounds such as tyrosol and hydroxy-tyrosol also contribute to the taste and antioxidant effects. Clinical studies in the late 1990s and early 200s proved that these phenolic substances increase the protecting effects against cardiovascular diseases. Olive oil richer in these compounds lowered cholesterol levels more significantly.”

      ”Oleocanthal is actually more effective than ibuprofen.”

      100 Chemical Myths: Misconceptions, Misunderstandings, Explanations

      ”While the Mediterranean diet has long been lauded for its healthfulness, I always thought that there was something special about it that we didn’t know. Similar dietary patterns containing lots of monounsaturated fats and polyphenols didn’t seem to confer the same benefits. ‘That’ peppery sensation was unique to EVOO (and by definition to the Mediterranean diet). So I always felt that it was an important marker of the healthy Mediterranean diet (so much so that I tried to find it in myself while working for the University of Adelaide in 2000, but my scientific hunch as to what it might have been was a little astray).

      The potential importance of oleocanthal became immediately apparent. Firstly, many EVOO’s were found to have lots and lots of it. Almost every other week some new phenolic is discovered in some food or other. However in most cases, only miniscule amounts of the stuff is found – a few parts per billion here or there. Oleocanthal was different. A survey of over 250 Italian EVOO’s showed that the average amount of oleocanthal in EVOO wes around 100 milligrams per litre (1/10th of a gram per litre). Ok the oils were Italian, but there is no reason to believe that EVOO’s from other places are any different. EVOO’s from elsewhere were found to contain up to 300 mg/kg (1/3 of a gram per litre) of oleocanthal. This might not sound much, but take it from me, that’s an absolute mozza for a single phenolic in any food. It is the second most abundant phenolic in EVOO and contributes up to around 35% of their total polyphenol content.

      One of the first things that scientists noticed was oleocanthal’s similarity to the anti-inflammatory painkiller Ibuprofen. Not surprisingly, Ibuprofen is also a pretty pungent number. In fact its rather unpleasant ‘taste’ tipped off the scientists to look into the similarities between the two. Their studies on oleocanthal showed that, like Ibuprofen, it too was a powerful anti-inflammatory. So what does this mean? One of the preliminary steps to coronary heart disease is the inflammation of artery walls following blood macrophages attacking oxidised LDL’s. Anti-inflammatories block this all important step to coronary heart disease.”

      Oleocanthal – The most important polyphenol in EVOO?

  2. Täällä mielenkiintoinen keskustelu rypsistä:

    – En ihmettelisi, jos nimenomaan teollisuuden käyttämät jalostusmenetelmät paljastuisivatkin allergiaa aiheuttavan ominaisuuden aiheuttajaksi margariineissa.
    Monikohan muu nykypäivän yleinen allergia johtuu samasta syystä?

    – Luin ”hesarista” viikon alkupuolella artikkelin tutkimuksesta, jonka mukaan rypsi ja rapsi aiheuttavat ihottumaa atooppiselle ihottumalle taipuvaisilla.

    Tulos: lukion alkupäivistä asti käsiäni vaivannut jatkuva, ajoittain hilseilevä ja kutiseva ihottuma alkoi parantua jo seuraavana päivänä ja nyt yli 10 vuotta vaivanneen ihottuman jäljet ovat kadonneet melkein kokonaan.

    Koskaan en tullut ajatelleeksi, että rypsiöljy margariinissa voisi olla syypää. Veden happamuutta, saippuaa tai muita syitä jaksoin pohtia ja etsiä. Kuten tyypillistä monille terveysongelmaisille, olin trendikkyyden uhri: ”margariini hyvä, voi paha” on meille kuluttajille hoettu vuosikausien ajan.

    Arvoisat markkinoinnin ammattilaiset: haistakaa paska.

    / /

    Ja täällä mennään suoraan asiaan:

    – Suomessa väitetään rypsiöljyä hyväksi öljyksi, maatalouspoliittisista syistä.

    – Öljyn käsittely vaikuttaa oleellisesti sen terveysvaikutuksiin. Jos öljyä ei kylmäpuristeta vaan se raffinoidaan eli kuumennetaan jopa 260 °C asteeseen, laatu ja ominaisuudet heikkenevät merkittävästi. Raffinoinnin ja epäpuhtauksien poiston myötä öljystä menetetään muun muassa kasvisteroleita, lehtivihreää, makuaineita, antioksidantteina toimivia polyfenoleita, lignaaneja, lesitiiniä, skvaleenia ja muita rasvaliukoisia tehoaineita.

    – Rypsi vaihtui rapsiin. Myös pikkulasten ravinnoksi suositeltu öljy (rypsiöljy, margariinit, kasvirasvakermat jne…) on tuotettu vaarallisilla myrkyillä, jotka nyt EU kieltää. Vuosikymmeniä on syötetty myrkytettyä rypsiä ja nyt tilalle on tullut GMO-rapsi.

    – Alfalinoleenihappo on ihmiselle välttämätön rasvahappo. Alfalinoleenihappo hapettuu herkästi. Ehjässä siemenessä ja kylmäpuristetuissa öljyissä se ei kuitenkaan hapetu. Runsas linolihapon (LA) saanti vähentää alfalinoleenihapon (ALA) muuntumista EPA:ksi ja DHA:ksi, koska elimistössä sekä LA:n arakidonihapoksi että ALA:n EPA:ksi ja DPA:ksi, DHA:n esiasteeksi muuntamiseen kuluu samaa entsyymiä. Alfalinoleenihapon muuntuminen pitkäketjuisiksi (EPA ja DHA) rasvahapoiksi on monimutkainen prosessi, johon vaikutta perimä, sairaudet, ravinto ja elintavat. Teoriassa alfalinoleenihappo voi muuttua pitempiketjuiseksi Omega-3-rasvahapoiksi (DHA ja EPA) mutta käytännössä niin ei käy, vaan aine jää elimistöön ja helposti hapettuvana rasvana muuttuu haitalliseksi yhdisteeksi. Kannattaa siis miettiä, minkälaisia rasvoja käyttää. Alfalinoleenihapon elongaatio DHA:ksi on miehillä hyvin heikkoa. Voi olla pitkään jatkuvana haitallista varsinkin aivoille ja kognitiolle.

    Elintarviketeollisuus sekä monet korkeasti koulutetut asiantuntijat virheellisesti väittävät (miksi?), että esim. rypsiöljy ja siitä prosessoidut tuotteet ovat hyviä Omega-3 rasvahappojen lähteitä, vaikka näin ei ole. On todella harhaanjohtavaa mainostaa, että margariineista saa Omega-3 rasvahappoja, kun niistä saa vain huonolaatuista raffinoitua alfalinoleenihappoa sekä liikaa linolihappoa.

    Haluatko syödä öljyä, joka on prosessoitu mahdollisimman hellävaraisesti hapettumiselta suojaten ja suojaravinteet säilyttäen – vai teollista öljyä, jota on kuumennettu useita kertoja korkeisiin lämpötiloihin, käsitelty lipeällä, fosforihapolla, ehkä heksaanillakin, ja eltaannutettu monin tavoin monessa vaiheessa?

    / /

    Muita täysosumia joita poimin nettikeskusteluista:

    ”Toisekseen jos ajattelee pelkkää kasvia, oliivi vs rypsi, niin uskaltaisin väittää että oliiviöljyssä mikroravinteiden määrä on suurempi kuin rypsiöljyssä (senhän tuntee jo pelkässä maussa että ravinteita löytyy).”
    Pakkis foorumi

    ”käytännössähän sen suosiminen suomalaisissa suosituksissa johtuu lähinnä maatalouspolitiikasta, suositellaan kotimaista vaihtoehtoa ulkomaisen öljyn sijaan.

    Jos rypsiöljyä käytätte, niin käyttäkää nyt sitten edes sitä kylmäpuristettua. Tavallinen rypsiöljy on moneen kertaan pilalle prosessoitua jäteöljyä.”
    Pakkis

    ”Jep ja ilmeisesti noista monityydyttyneistä juuri omega3 hapettuu helpommin kuin omega6. Tuossa mielessä oliiviöljy on kohtuullisen turvallinen, kun siinä on omega3:a sen verran vähän. Lisäksihän oliiviöljyssä on paljon luonnollisia antioksidantteja, jotka osaltaan estävät sitä rasvaa pilaantumasta.”
    Pakkis

    ”Ranskiksilla ja kokiksella elävä Pentti Perusjuntti toki hyötyy myös rypsiöljyn ALA:sta, kun ei sitä (tai EPA:a ja DHA:ta) mistään muualta saa. Ja voi hyvinkin olla Pentille kokonaisuutena ajatellen terveellisempää vetää sitä rypsiöljyä kuin olla vetämättä, hyödyt voittaa haitat. Tähänhän se rypsiöljyn suositteleminen Suomessa perustuu, siis maatalouspolitiikan lisäksi. Mutta jos syö kalaa ja muutenkin rasvoja monipuolisesti, niin silloin on luultavasti terveellisempää olla syömättä rypsiöljyä, kun siitä ei saada enää mitään hyötyä, vaan vain haittoja.

    Ja edelleenkin, kun katsoo kuinka monta ja millaista käsittelyvaihetta se tavallinen rypsiöljy käy läpi, niin kylmäpuristettu versio on ainoa mitä edes kannattaa harkita.”
    Pakkis

    ”Kasviöljystä (rypsi, auringokukka, rapsi) voi luopua kuka vain tuosta noin vaan, kukaan ei ole toistaiseksi kaivannut sen makua. (kertoo paljon jo itse tuotteesta!)”
    Thetki

    ”Mie heitän taas mutua, eikö sopivimmat eväät ole semmoisista lähteistä mitä pystyy ns. luonnosta käsiinsä saamaan ja syömään, eli ihmisravinnoksi sopivia ei linnulle tai hiirelle? (huom. en ole mikään paleo harrastaja..)
    Eli kuka helkutin ihminen syö jotain kaarnaa puunkyljestä, -> kuka syö rypsiä pellosta??? Vaikka oliiviöljystä en pahemmin välitä niin oliiveja voi käsittääkseni syödä jotakuinkin luonnollisessa muodossaankin (voin olla väärässäkin..), samoin jotain kookosta voi riipiä kitusiinsa, samoin avocadoa noin niinkuin puhutaan luonnon rasvalähteistä. Mun logiikka ei vaan käsitä miksi joku rypsi tai pellavaöljy olisi niinkuin oikeasti hyvä asia ihmiselle… kärjistetty toki mutta kaipa se pointti tuli selväksi.
    Näin pääsääntöisesti. Mutta ei tuo sinänsä vielä mitään todista. Kyllä ruoka periatteessa voi olla ihmiselle terveellinen, vaikka sitä ei sellaisenaan käsittelemättömänä voisikaan syödä, eikä olisi syöty. Jos ruokaa on syöty satoja tuhansia vuosia, niin sitten ruoka hyvin todennäköisesti on ihmisille sopivaa.”

    Pakkis

    ”Jos käytät rypsiöljyä, niin saat elimistöösi enemmän pilaantuneita rasvahappoja, enemmän omega6:sia ja mahdollisesti muita haitallisia aineita, kuten erukahappoa, liuottimia, jne. Jos käytät oliiviöljyä, niin saat enemmän luonnollisia vitamiineja ja antioksidantteja.

    Mutta tietysti kokonaisuus vaikuttaa asiaan. Jos koko muusta ruokavaliostasi ei löydy grammaakaan omega3-rasvoja, niin siinä tapauksessa rypsiöljy on varmasti terveellisempi vaihtoehto. Jos taas käytät kalaöljyä ja/tai syöt muuten luonnollisia rasvoja monipuolisesti, niin oliiviöljy todennäköisesti on terveellisempi vaihtoehto.”
    Pakkis

  3. ”As written in the New York Times:

    ’Unwittingly, we have been stripping phytonutrients from our diet since we stopped foraging for wild plants some 10,000 years ago and became farmers.’

    I believe that natural high-performance agriculture techniques such as optimizing soil microbiology through composting, and mineral balancing and the use of sea solids in the soil are exciting alternatives”
    Breeding the Nutrition Out of our Food

    ”For instance, wild dandelions contain seven times more phytonutrients than spinach, and purple potatoes native to Peru contain 28 times more anthocyanins than commonly consumed russet potatoes.”

    ”In general, you can identify the healthiest superfoods simply by looks and taste: the more bitter and the more colorful a natural food is, the more potent antioxidants and other phytochemicals it’s likely to contain.”

    Choose brightly colored foods: Produce in shades of blue, red, purple and dark green are among the most antioxidant-rich foods available.
    Eat more bitter foods: Many of the most potent, disease-fighting compounds in food (phenols and polyphenols, flavonoids, isoflavones, terpenes, and glucosinolates) are bitter, acrid or astringent in flavor. Expanding your diet to include these bitter-tasting foods is one of the healthiest moves you can make. Examples include grapefruit, arugula, collard greens, parsley, dandelion leaves, radicchio, cranberries, endive and pomegranates.
    Indulge in herbs and spices: Many herbs and spices remain largely unchanged from ancient times. Along with containing some of the highest antioxidant levels of all foods, herbs and spices are also very dense in other nutrients such as vitamins and minerals, and they also have medicinal properties. As a general rule, you really can’t go wrong when using herbs and spices and I recommend allowing your taste buds to dictate your choices when cooking. However, you can also choose spices based on their medicinal benefits.
    Grow your own foods from heirloom seeds, including sprouts: This is one of the best ways to access nutrient-dense food, especially if you use heirloom seeds that have been carefully cultivated to produce the best plants possible. You can plant an organic veggie garden even in small spaces, and sprouts, which are also among the most nutrient-dense foods available, can also be grown easily at home.
    Forage for wild, edible plants: Some of the “weeds” in your backyard or local environment are incredibly nutritious and very close to the wild plants consumed by our ancestors. Dandelion, stinging nettle, prickly lettuce, chickweed, sow thistle, red clover, burdock, cattails, Japanese knotweed, and sheep sorrel are examples of wild nutrient-rich foods. While you should only consume plants you are entirely sure are not poisonous, learning to gather safe, wild edible plants is quite simple.”

    Joseph Mercola: Breeding the Nutrition Out of our Food

  4. ”heirloom varieties and wild species of produce have been found, in separate studies, to outshine their cultivated cousins.”

    Nutritional Weaklings in the Supermarket (sisältää osuvia kuvia siitä, miten valtavasti lajikkeen valinta merkkaa ravitsemuksessa. Paljon olennaisempaa kuin syötkö ”oliivia” vai ”perunaa”, on kysyä syötkö värikästä perunaa vai ylijalostettua massatuotanto-oliivia. Onneksi oliiveissa sentään kaikki tämänhetkiset lajikkeet sisältävät ainakin jonkin verran makua ja ravintoa.)

    1. If we want to get maximum health benefits from fruits and vegetables, we must choose the right varieties. Studies published within the past 15 years show that much of our produce is relatively low in phytonutrients, which are the compounds with the potential to reduce the risk of four of our modern scourges: cancer, cardiovascular disease, diabetes and dementia. The loss of these beneficial nutrients did not begin 50 or 100 years ago, as many assume. Unwittingly, we have been stripping phytonutrients from our diet since we stopped foraging for wild plants some 10,000 years ago and became farmers.

      NY Times: Breeding the Nutrition Out of Our Food

      ”Wild dandelions, once a springtime treat for Native Americans, have seven times more phytonutrients than spinach, which we consider a ’superfood.’ A purple potato native to Peru has 28 times more cancer-fighting anthocyanins than common russet potatoes. One species of apple has a staggering 100 times more phytonutrients than the Golden Delicious displayed in our supermarkets.”

  5. Politiikka on aika samaa kaikkialla:

    ”The Canola Council wants you to believe that you shouldn’t be without a bottle of canola oil close by; and they’ve even created a website for it to convince you so, just like the Corn Refiners Association has done for high fructose corn syrup, as I discuss here. But before you believe all the hype about how great canola oil is, take a step back and look at the history and production of canola oil and why it may not be ideal, or even recommended for human consumption. ”

    http://www.drgangemi.com/2011/07/canola-oil/

    Onneksi ei tarvitse omia safkoja valita teollisuuspolitiikan mukaan 🙂 Tosin halpis-marketti”oliivi”öljyn ostaminen lienee aikalailla yhtä tyhmää jättihuijausteollisuuden pussiin pelaamista kuin rypsärikin.

  6. Nyt kannattaisi taas vähän tutkia tarkemmin enne kuin alkaa mesoamaan. Ensinnäkin vertailukohteet eivät ole tasavertaisia. Myös oliiviöljyä saa muovipullossa ja ravintoköyhäksi käsiteltynä! Olisit siis ottanut vertailukohteeksi kylmäpuristetun lasipulloon pakatun rypsiöljyn.

    Alla muutama huomio, joista en tarkemmin rupea faktoja selittämään, mutta jokainen kiinnostunut löytää puolueettomasti tarkemmat tiedot ihan googlettamalla.

    – Rypsiöliyäkin saa erittäin laadukkaita versioita ja myös kylmäpuristettuna.
    – Rypsiöljy on kaikista kasviöljyistä ravintorikkain. Sisältää esim. eniten Omega 3 rasvahappoja, joita oliiviöljyssä ei ole juuri ollenkaan.
    – Rypsiöljyssä vähiten tyydyttyneitä rasvahappoja.
    – Kylmäpuristettu rypsiöljy kestää hyvin myös kuumennuksen ja soveltuu näin kaikkeen ruoan liittoon.
    – Ja jotta se ekosysteemikään ei nyt tuhoutuisi, niin rypsiöljyä saa suomalaisena. Sekö jos mikä ekologista jos saa ihan lähituotettuna. 🙂

    1. Miksi yli 90% rypsistä myydään raffinoituna muovipullossa ja yhä isompi osa oliiviöljystä yhä tummemmissa lasipulloissa? Pointtina oli, että toiseen liittyy pitkät laatua arvostavat perinteet, toiseen ei yhtään mitään – paitsi nyt ihan viimeaikoina terveysintoilijoille tuotteistettu myös kylmäpuristettua tummassa pullossa – mutta mistä edes tiedämme onko se hyvä? Ei kaikki mitä luonnosta tulee, ole hyväksi kylmäpuristettunakaan. Mutta jos se on hyväksi havaittu vuosituhansien ajan ja valmistusmenetelmät ja koko kulttuuri asian ympärillä ehditty hioa huippuunsa, olen luottavaisempi kuin jonkin myrkkykasvista turvallisemmaksi jalostetun GMO-lajikkeen kanssa.

      Ravintotiede on edelleen niin vajavaista. Sata vuotta sitten tunnettiin neljä vitamiinia, nyt luulemme tietävämme kaiken. Kuitenkin aina tieteen kehittyessä löytyy yhä paremmat selitykset sille, miksi ikiaikaisissa kulttuureissa jotain kasvia on syöty tai käsitelty tietyllä tavalla, ja esim. pellava jätetty syömättä.

      Tässä artikkelissa käsittelin paljon oliiviöljyn fytoravinteita ja niiden merkitystä. Kaikkialla luonnossa on fytoravinteita. Mutta yleensä vain niissä lajikkeissa joita on syöty iät ja ajat kuten oliivi tai mustikka, se monimutkainen kasvikemia on sitten myös poikkeuksellisen vahvasti ihmis-yhteensopivaa. Ennen kuin toisin todistetaan, lähden siitä perus olettamuksesta että jokin luonnon kasvi, vaikkapa kylmäpuristettuna, ei ole ihmiselle niin hyvää että sillä säilyttäisiin sukupolvesta toiseen lisääntymiskykyisenä. Mikä osa nykyruokavaliosta aiheuttaa krooniset taudit ja hälyttävän hedelmättömyyden? En tiedä, mutta juuri siksi vain vuosituhansien testilavboratorioissa eli ihan oikeissa ruokakulttuureissa hyväksi havaittuihin perinteisiin voi varmasti luottaa.

      Ei rypsi ole ravintorikkain. Yksikään yksivuotinen kasvi ei pääse edes top-sataan ravinteikkuudessa, tuskin top-tuhanteenkaan. Kaikki vahvasti hivenaineita ja muita mikroravinteita sisältävä vetää juuret paljon syvemmälle ja kasvaa pidempään kuin yhden kesän.

      Mistä päättelet, että tyydyttyneet rasvat olisivat pahasta? Pekka Puskan tutkimuksista?

      Kylmäpuristettu rypsiöljy ei kestä kovinkaan hyvin kuumennusta, vaan alkaa savuamaan aika nopeasti. Raffinoitu muvoirypsi kestää pannulla siinä mielessä jopa paremmin. Pehmeitä rasvoja en kovin mielellään kuumentaisi, ja ultraherkkiä omega-rasvoja kaikkein vähiten.

      Pintamaata tuhoava monokulttuuri ei ole luonnonsuojelua vaan ekosysteemin tuhoamista, vaikka se tehtäisiin kotimaassa. Hamppu lienee ainoa yleisempi viljelykasvi, joka jopa monokulttuuriviljelynä hoivaa pintamaata eikä lisää eroosiota. Kotimainen hamppuöljy alkaa ollakin jo ekoteko, ja suutuntuma ei tee kitalakeen kalvoa kuten eltaantuneet öljyt, vaan tuntuu ja maistuu todella hyvälle.

  7. Haluan tosiaan vielä korostaa, että vertailukelpoisuuden takia täytyisi ottaa vastaavat tuotteet. Minäkään en missään nimessä puhu margariinien yms. prosessoitujen rasvojen puolesta. Niihin kun lisätään esim. transrasvoja emulgaattoreiksi.

    1. Tuo on totta. Artikkelin pointtina oli ennen kaikkea avata silmiä että nyt ihan oikeasti ne läpinäkyvät muovirypsit ****uun sieltä jääkaapin ovesta 🙂 Ja mitä tahansa parempaa tilalle, jotain mikä maistuukin edes siedettävälle, edes syötävälle eikä tarvi irvistää ”koska se on ’terveellistä'”. Eltaantuneita rasvoja ei kannata syödä. Eltaantuneisuuden tunnistaa helposti siitä kalvosta minkä öljy tekee kitalakeen. Omegoistakin on hyötyä vain tuoreena; hapettuneena niistä on sitäkin vahvemmin haittaa. Ja rypsin prosessointi ja muovisäilöntä ei näyttäisi tähtäävän ainakaan omegoiden suojaamiseen millään tavoin.

    2. Kiitos kommenteista! <3

      Ja kyllä meikäläinenkin vois salaatin päälle kaataa, jos sattuisi käteen vaikkapa tumma kotimainen extravirgin luomurypsipullo. Vaihtelu virkistää aina ja kaikkea on kiva testailla. Tosin kotimaisen hampun mausta ja vaikutuksesta tykkään enemmän, mutta molempi parempi saattaa jossain määrin päteä jopa tähän tilanteeseen.

  8. Suosittelen lukemaan tämän teoksen, ellet jo ole perehtynyt:
    Tom Mueller: Oliiviöljyn menetetty neitsyys (Into, 2015)

    Siinä kerrotaan moninaisista elintarvikeväärennöksistä, joita paljastuu EU:ssa vuosittain. Oliiviöljy on elintarvikkeista väärennetyin: usein etenkin halpoina oliiviöjyinä myytäviin öljyihin sekoitetaan pellava- rypsi- ja muita öljyjä, jotka käyvät läpi erityisen ”deodorointiprosessin”, jossa öljystä poistetaan pahaa hajua, joka syntyy jalostamisen seurauksena. Mueller on oliiviöljyfanaatikko, joka asuu Italiassa. Harmi vain, ettei Suomessa saa kaupassa ennen ostopäätöstä maistaa öljyä, kuten monissa muissa maissa, esim. Briteissä.

    1. Juuri tänään Nanna huomasi että Christer oli blogannut aiheesta:

      http://turpaduunari.fi/aito-oliivioljy/

      Vaikuttaa ihan mega hyvälle kirjalle!

      ”Euroopan unionin maataloustuet ohjautuvat väärään osoitteeseen, sillä isot oliiviöljykartellit pitävät huolen siitä, että aidon oliiviöljyn tuottajilta ryöstetään toimeentulo. Näiden huijareiden tukeminen on rikos kansanterveyttä kohtaan.”

    2. No joo! Täällä ei tule ajatelleeksikaan, että maistaminen voisi olla mahdollista. Parhaissa erikoiskaupoissakin ostan aina sikaa säkissä, ja kun ei viitsi kovin montaa öljyä ostaa kerralla, jää todellinen vertailu tekemättä.

  9. Löytyyhän sellainen, olet kai tuosta Myssyfarmin rypsiöljystä kuullut? Raakalaatuinen (varmistettu tuottajalta), luomu, tummassa lasipullossa ja esim. Ruohiksessa säilytetään viileässä. Pähkinäinen maku, ei rypsiksi tunnista (sikäli kun muistan tehorypsin maun vähintään n. 11 vuoden takaa). Tulee myös hyvä raaka-aioli parilla harmaassa suolassa murskatulla valkosipulilla parin laatukeltuaisen kera.

    Hyvää pellavaöljyä on tuo Granovita, niillä on joku state of the art painamismekanismi mikä pitää tuotteet enemmän kun raakana ja niillä pidetään huoli ettei jää happea sisään. Raikas, hyvä maku, saatavuuskin melko hyvä. Pellavan puristus luultavasti vähän vaativampaa puuhaa: yleensä tuottajilta kysyttäessä on selvinnyt, että melko korkeisiin lämpötiloihin ”kylmäpuristus” kohoaa. Tietty iHerb:ssä on tuota Jarrow Formulasin pellavaöljyä, joka on kiistatta paras ja raikkain, mutta kärsinee vähän matkan kyseenalaisista prosesseista. UDO:n öljythän muuten on suht korkeissa lämmöissä painettu (~50C), alusta asti intuitio on niitä varoittanut ostamasta.

    Semmoinen vinkki vielä oliiviöljystä, että itseni kohdalla kaikki parhaatkaan rahalla saatavat (Rallista lukuunottamatta) oliiviöljyt eivät ole yltäneet samalle tasolle kuin luontaistuotekaupoissa myytävä/myyty Merum. Käsittämätöntä kamaa. Niillä on ollut vähän tuotantovaikeuksia lähivuosina joten saatavuuspuolikin on heikonlainen, en tiedä sitten tämän vuoden satotilanteesta.

    Saksassa oli muuten eräässä Denn’s-marketissa 15 erilaista raakalaatuista (ilmoitettu) ja paikallista (!) luomuöljyä rivissä. Siihen suuntaan 😉

    1. Uuh! Maukas suola, lähipuutarhurin valkosipuli (saa myös kauppahallista), pastured egg yolks, ja hifi rypsäri! Varmasti suomiruokaa lähes parhaimmillaan. Paljonko tulee kilohinnaksi hifistelijän rypsiöljylle, verrattuna kaikin puolin vähintään yhtä hyvään hamppuöljyyn?

      Totta muuten tuo Granovitan pellava, tykkään siitä.

      Oho, mä olen aina luullu Udojen olevan ihan priimaa, mutta uskon kyllä tähän.

      Okei mahtava vinkki tuo Merum! Itsekin sitä aikanaan ostellut jonkin verran, oli aika voimakasta kuten myös Clearspringin tunisialainen oliiviöljy. Ja niinhän siitä taisi ollakin aina jotain tosi hyvännäköistä infoa myös, vaikutti aidolle jutulle.

      Joo, Jakekin joskus kertoi, mikä meininki oli jossain Espanjan torilla, kun sai jutella todellisen asiantuntijan (siis kauppias-kasvattajan) kanssa… Miten pihalla me täällä ollaan, kun verrataan eri ”brändejä” ja niiden ”viestintää”. Oikea ruoka on sitä, kun sä juttelet sen tyypin kanssa joka kasvattaa sitä kolmannessa polvessa tai metodeilla joita on vaalittu ja hiottu kolmatta vuosisataa samassa suvussa.. Meidän teollisuus-monopolitukku-epäruokakulttuurista puuttuu kokonaan respect sitä itse asiaa kohtaan. Itsekin tällä alalla kaikenlaista nähneenä voin sanoa, että aika usein firmat miettivät viestintästrategioita, erilaisia kusetusstrategioita ja kaikkea muuta paitsi itse asiaa eli ruoan laatua, alkuperää ja aitoa suhdetta asiakkaaseen, jossa luottamusta rakennetaan, ansaitaan, ja molemmat oppivat toisiltaan ja palvelevat toistensa hyvinvointia ja samalla koko kulttuurin kehitystä.

  10. Vielä kun viimeeksi tuli nuo raakasokerit puheeksi, tässä eräs kotimainen suklaavalmistaja, joka väittää käyttävänsä aurinkokuivattua täysruokosokeria:

    http://www.mokkapuu.com/webshop/index.php?route=product/product&product_id=89

    Kivimyllyllä valmistettu ja jos sokerin laatu on mitä väitetään – vau. Tuollehan kuuluisi jo joku vuoden elintarvike/luontaistuote-palkinto! Ja kyllä näitä makeuttajia tosiaan vaan myydään ja käytetään, esim. https://edisongrainery.com/store/sweets/65-sundried-cane-juice-crystals.html. Näkyy olevan myös Wolfen valikoimissa, eurooppalaisiakin lähteitä löytynee jos isomman erän lisäkuluitta mielii tilata. Iherbissä on esim. Coconut secretiltä raakaa kookossokeria. Itse käyttäisin kuitenkin kotimaista raakahunajaa. Ulkomaisista hunajista tuo ”Miel Antonio Simon” on aika tekijä, herkullinen valikoima lajihunajia. Ei talvisokeria, hoidetaan homeopaattisilla, ei vaivata (hankauslämpö), purkitetaan tuoreeltaan jne. Niillä on joku englantilainen välikäsi jota kautta saa, mutta luultavasti suoraan itseltäänkin luulisi onnistuvan.. Maut on jotain käsittämätöntä.

    1. No huh! Laitankin samantien viestiä tyypeille…

      Coconut Secretista joku tyyppi sanoi, että vain markkinointitarina. Nyt en muista tarkemmin, mutta törmäsin tyyppiin joka henkilökohtaisesti sanoi tuntevansa pariskunnan C Secretin takana, ja sanoi ettei ole raakaa nähnytkään, mutta myy paremmin kun sanotaan että on raakaa.

      Huikeaa hunajajuttua; tahdon todellakin löytää hunajaa ilman talvisokerointia. Jossain yhteisössä joskus sellaista tuotettiin, olikohan Katajamäellä, ja se oli kyllä parasta ikinä; älyttömän vahvaa niin värin kuin maun osalta. Ainoastaan lievästi makeaa, enemmänkin lääkennällistä. Ja potki kovaa. Taidan pistää Antoniollekin viestiä.

  11. Tuolla olikin asiaa jo kommentoitu, mutta miksi ostaa tuollaista bulkkirypsiöljyä, kun rypsiöljyä saa myös kylmäpuristettuna. Sitä löytyy jääkaapistani, niinkuin oliiviöljyä, kookosrasvaa ja voitakin. Itse katson, että monipuolisuus ravinnossa on eduksi, ei pelkkää oliiviöljyä…

    1. Kuulostaa herkulliselle… Noinhan se on. Lopulta kyse ei ole niinkään oliivi vs. rypsi, vaan kaikkien aikojen raffinoiduimmat ja eltaantuneimmat jättiteollisuusöljyt vs. perinteinen artesaanikama.

      1. Ja tosiaan valikoiman laajuus on lähes yhtä iso pointti kuin laatukin. Mikä tahansa askel kohti laatua ja/tai monipuolisuutta siitä ainasamasta muovirypsistä ja keijumargariinista on askel kohti iloa ja nautintoa.

  12. Joku edellä ehtikin jo mainita, että oliiviöljyn tarinaan liittyy valitettavasti väärentäminen ja korvikkeet.. Onhan kyseessä tuottoisa ja tunteita kuumentava elintarvike. Ainakin suuret jättiyritykset, esim. Bertolli, ovat pahamaineisia laimennetusta öljystään..

    Espanja ja Italia, nuo suuret öljymaat, ovat muuten saaneet osansa väärennöksistä, ja myrkyllisiin öljykkeisiin on väkeä kuollut.. ainakin 80-luvulla. Kyseessä taisi olla enimmäkseen köyhempää väestöä, joka etsi edullista ruokaöljyä – eivät ne kaikki Välimeren maissakaan pysty hifistelemään ja ostamaan laadukkainta…
    Itse olen ostanut kreikkalaista, mieluiten kreetalaista – tärkeää nähdä pullon kyljessä jokin sertifikaatti, vaikka ei sekään todista aukottomasti mitään…

    1. Jep, ja Christer kirjoittikin aiheesta osuvasti:
      http://turpaduunari.fi/aito-oliivioljy/

      Tässäkin lopulta olennaista on, että suurteollisuus huijaa melkein aina, ja rakkaudella työtä tekevät artesaanit harvemmin. Pr-firmat ja massamediat ja usein viranomaisetkin ovat suurteollisuuden talutusnuorassa, joten siksi maalaisjärki voittaa mainokset ja mainosmediat, ja viralliset suosituksetkin. Virallisissa suosituksissa ei ikinä puhuta värin, maun, laadun ja tuoreuden puolesta, eikä tulla puhumaankaan niin kauan kuin suurteollisuus hallitsee sitä mitä suositellaan – ja suurteollisuuden toiminta on lähes aina lähes täydellinen vastakohta tuoreudelle ja ylipäänsä aidolle ruokakulttuurille.

      Joku suomalainen einestalo totesi joskus, että meidän tehtävänä on viedä eineskulttuuri myös Viroon; opettaa virolaisetkin syömään eineksiä. Juuri noin suurteollisuus pyrkii lähes aina toimimaan: tuhoamaan aidot kulttuurit ja tuomaan tilalle muoviset massakulutustuotteet, virallisten suositusten ja mainosmedioiden ja pr-firmojen avustuksella.

      Kuitenkin jättifirmojen valta on kiinnin vain meistä lompakollaäänestäjistä. Ei Nestle tai Bertolli voi tehdä meille mitään mitä me emme rahoita joka päivä.

      Hyvää juttua tulla Tom Müllerilla:
      https://www.youtube.com/watch?v=IC2HJ9OhULg

    2. Ainakin joku alkuperäsertifikaatti taitaa yhä merkata jotain:
      https://www.facebook.com/olli.posti/posts/10153377313593500?comment_id=10153377333498500&reply_comment_id=10153377359228500&total_comments=13&comment_tracking=%7B%22tn%22%3A%22R9%22%7D 🙂

      Italiassa luomusertifikaatteja saanee aika vapaasti ostaa mafialta hallituksen tukemana..

      Joku totesi hyvin, että olennaisinta olisi voida maistaa ja vertailla öljyjä jo ostotilanteessa. Mahdollisimman sameita suodattamattomia valitessa en ole koskaan mennyt vikaan.

      Kreetalaisia itsekin pidän varmimpina, edullinen Knossos tuntuu ihan hyvälle, ja Terra Creta vaikuttaa varmalle:
      http://www.safkatutka.fi/2015/10/01/nain-tunnistat-laadukkaan-oliivioljyn-markkinoilla-paljon-myos-vaarennoksia/

  13. Hampun ohella Camelina vaikuttaa hyvälle kotimaiselle vaihtoehdolle:
    http://rawqueen.blogspot.fi/2011/05/oljyjen-aatelia-camelinaa-helposti.html

    Oliskohan sitä saatavilla luomuna (tai pienviljeltynä muutenvaan myrkyittä), kylmäpuristettuna JA tummissa lasipulloissa? Taitaa olla:

    http://kauppa.ruohonjuuri.fi/camelinaoljy/GREEN-6430022482401/dp

    … tosin samalla litrahinnalla saa sitten jo niin hifiä oliiviöljyäkin ettei mitään rajaa.

    Tässä jo aika hifin oloinen Camelina, parinsadan kilohinnalla 🙂
    http://kauppa.ruohonjuuri.fi/camelina-tyrnioljy-omega-3-7-/GREEN-6430022481169/dp

  14. Moikka Olli, onko sulla kokemusta tai osaatko sanoa Amwayn oliiviöljyn laadusta?

    1. Hitsi, ei ole tietoa tai kokemusta :/

      Sinänsä kokemukseni on, että tämän vuosikymmenen puolella verkostofirmat ovat tsempanneet huomattavasti tuotteidensa laadussa. Fitlinekin vähensi valkosokeria. Vielä viime vuosikymmenellä, ja viisi vuotta sittenkin, naureskelin verkostotuotteiden ”laadulle” ja laatuun nähden perustelemattomille hinnoille. Nykyään siellä alkaa olla jo kiinnostavaa laatua; ei markkinoiden edullisimpaan hintaan todellakaan, mutta sellaisena palvelukokonaisuutena mikä voi tietylle asiakassegmentille olla ihan paras diili ja kokonaisuus.

      Verkostofirmojen etuna luontaistuotekauppoihin verrattuna näen, että edelliset kontrolloivat tyypillisesti tuotantoa paljon tarkemmin. Eivät niin helposti ota myyntiin mitä tahansa, vaan parhaassa tapauksessa saattavat jopa kasvattaa omilla farmeilla jne. Eri tuotteita on yleensä vähemmän (firman kokoon nähden), ja kunkin valintaan tai kehittämiseen on käytetty huomattavasti paremmin panosta kuin yksi konsulenttikäynti ja mainoslahjus. Rima on siis tiukempi, kuin normaaleissa jälleenmyyntikanavissa.

      Tottakai normaaleissakin jälleenmyyjissä on niitä erikoistapauksia, jotka välittävät laadusta, kuten Naturazone Hesassa, tai Lumo Raumalla. Ketjut eivät yleensä juurikaan välitä, paitsi Ekolo on aika tarkkana, ja Ruohonjuurikin petrannut.

      / /

      Jos mietin, mitä oliiviöljyä itse useimmin päädyn ostamaan, ihan hinta-laatusuhdetta ajatellen, useimmin ostoskoriin päätyy Kreetalaisia, kuten Knossos ja Terra Creta. Joskus myös Clearspringin voimakkaanmakuinen tunisialainen oliiviöljy Ruohonjuuresta; paljon potkua (ilmeisesti oleokantaalia) hintaan nähden.

      Mutta koska en malta olla hifistelemättä, ostan välillä myös kaikkein kalleimpia suodattamattomia ja mahdollisimman tuoreita eriä, erikoiskaupoista.

  15. Jotenkin tulee mieleen että tämä sivusto palvelee vain ja ainoastaan bisnestä jota ylläpitäjä tekee..

  16. Kiitos Olli artikkelista. 🙂 Matkaani tarttui eilen Prismasta oliiviöljyn sijasta kotimainen puristettu rypsiöljy. Nyt en osaa sanoa (en tunne terminologiaa), onko pelkästään ´puristettu´sama asia kuin ´kylmäpuristettu´, mutta tuotteesta 100 % on rypsiä.

    Olen ennen käyttänyt extra neitsyt oliiviöljyä (olen lisäillyt ruoka-annokseen sellaisenaan), mutta nyt tehtyäni ruokavaliomuutoksia (lakto-ovo-vegetaristista vegaaniksi) olen alkanut kaivata enemmän kotimaisia vaihtoehtoja. Nyt kokeiltuani rypsiöljyä pidin sen pehmeästä mausta, joka ei ollut yhtä pisteliäs kuin oliiviöljyllä. Vaihtelu virkistää, ja makuasiat ovat aina yksilökohtaisia. 🙂 Kuumentamiseen tai paistamiseen en aio rypsiöljyä käyttää, kuten en käyttäisi oliiviöljyäkään. Paras öljy siihen tarkoitukseen on mielestäni kookosöljy.

    En jaksanut ihan jokaista kommenttia kahlata läpi, joten saattaa olla, että joku on tämän jo maininnutkin. Tuli kuitenkin mieleen tämä eräs yksinkertainen tosiasia. Nimittäin se, että eri maantieteelliset paikat todellakin ovat sitä: erilaisia. Suomi ja Kreikka ovat hyvin erilaisia, ja niiden ruokakulttuurit ja -perinteet ovat erilaisia.

    Se, että oliiveja on syöty Välimeren maissa jo tuhansia vuosia, on tosiasia, mutta syy, miksi Suomessa ei ole tehty samoin, johtuu siitä, ettei sellainen olisi ollut mahdollista. Suomi sijaitsee kylmässä pohjolassa, Kreikka taas Välimeren rannalla.

    Suomi on perinteisesti (jos puhutaan vaikkapa tuhannen vuoden aikahaarukasta) elänyt maataloudesta (karjankasvatus ja maanviljelyn eri muodot), ja rasvan lähteet ovat olleet pääasiassa maito (voi, maito ja kerma) ja liha (karja, riista ja toki myös kala). Suomi ja Kreikka ovat jo ilmastollisesti niin erilaisia, että on hieman ontuvaa perustella kreikkalaisen oliivin paremmuutta suomalaiseen rypsiin nähden sillä, että sitä on käytetty Kreikassa jo tuhansia vuosia, kun taas Suomessa niin ei ole tehty.

    Esim. mainitsemaasi pellavaa on viljelty täällä jo ties kuinka kauan, muttei suinkaan ihmisravinnoksi, vaan siksi, että siitä on saatu kuitua moniin eri käyttötarkoituksiin. Hamppua on viljelty ja käytetty samoin. Nykyäänkin pellavanauhaa voi käyttää vaikkapa lämmöneristeenä, ja sellaisena se onkin paljon parempi vaihtoehto kuin vaikkapa polyuretaani. Vaikka voihan se olla, että perinteisistä leipäviljoista tehtyä jauhoa on jatkettu muillakin kasveilla (esim. pettujauho). Aivan kuten tänäkin päivänä, on eri ainesten käyttö ollut varmasti leipurin mielikuvituksesta ja kekseliäisyydestä kiinni. 🙂

    1. Ajattelen, että sellainen mitä on käytetty edes joskus jossain, on ainakin käyttöhistorian perusteella parempi kuin uuden ajan suurteollisuuden uutuuskeksintö, jolla ei ole minkäänlaista historiaa ruokakäytössä (ennen kemikalisoitumisen aikakautta).

  17. Uskomattominta roskaa mitä olen lukenut pitkään aikaan. Ei taida nykyaikaisen länsimaisen ihmisen ongelmat olla redusoitavissa yhteen rypsiöljyyn.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *