Babylonin “arvostus” vai ihan oikea Value?

Yksi idea voi muuttaa koko elämän.
2006 Paul Graham sai mut ymmärtämään mikä ero on Prestigellä eli vanhanaikaisella hienoudella, ja sillä mikä on oikeasti coolia.
Moni niistä asioista missä nykyään nähdään arvoa, ei oikeasti ole ollut millään lailla arvokasta enää 50 vuoteen – mutta konformistinen kulttuuri on kovin hidas hoksaamaan (että maailma ihan oikeasti muuttuu..).

Edelleen moni kokee huonoa omaatuntoa siitä ettei ne hankkineetkaan sitä Maisterin Tutkintoa (mikä oli toki loistosaavutus 100 vuotta sitten, muttei enää, camoon…)

Oikeasti Coolia on aina se, missä on ja syntyy ihan oikeasti valueta, nyt, tänä päivänä, ei dinosaurusten aikakaudella.

Valtion virka oli tosi cool sata vuotta sitten, ehkä vielä 70 vuotta sitten.
Opettajan virka oli ihan oikeasti arvostettu vielä 50 vuotta sitten – koska eihän sitä tietoa voinut muuten saada!! Nykyään kaikki dissaa huonoja suojatyöläisiä, joita jopa omat asiakkaan (oppilaat) vihaa – ja joiden antama tieto on nettiin verrattuna niin huonoa ja vanhentunutta, turhaa ja epäkiinnostavaa, ettei oppilaat oikein osaa päättää pitäisikö itkeä vai nauraa vai molempia yhtäaikaa.

Viihdetaiteilijan “ammatti” oli aika lame sata vuotta sitten. Nykyään päinvastoin.

Miksi eri aikoina eri jutuilla on valueta?

Koska ajat muuttuvat. Niin kauan kun oli pulaa ruoasta, oli coolia olla farmari ja tarjota arvokasta ruokaa ihmisille.
Niin kauan kun oli pulaa krääsästä, oli coolia olla bulkkitavaran valmistaja tai Vesa Keskinen.
Niin kauan kun oli pulaa tiedosta, oli coolia olla kävelevä google (vielä pari vuotta sitten!)
Nyt kun kaikkien aikojen paras tietokin on jo ilmaista ja helposti löydettävissä, ei datan määräkään enää ole niin coolia.
Nyt kaikkein cooleinta taas on tietenkin kaikki se, mitä ihmisiltä edelleen sitäkin huutavammin puuttuu:
- Passion
- Purpose
- Entertainment

Jos saat jengin viihtymään, se on tosi coolia! Kaikkea muutahan niillä on jo ihan liikaa.
Jos saat jengin löytämään elämäänsä merkitystä ja intohimoa, se on vieläkin coolimpaa, koska sillon ne ei enää tarvi edes viihdettä vaan luo omansa ihan spontaanisti joka hetki.

Tottakai edelleen myös hyvän tiedon levittämisessä (ja tiivistämisessä ja yhdistelyssä) on arvoa. Mutta yhä enemmän siinäkin merkkaa sun tarttuva intohimo, viihdyttävyys ja kiinnostavuus.
Ihan oikeasti, ei enää opintoviikkojen määrä, ei tavaran määrä.

Kuten Buckminster Fuller ennusti jo 30-luvulla, softa ja laatu tulee korvaamaan fyysistä tavaraa ennen pitkää. Jos halusit 20 vuotta sitten omistaa sadan kirjan sijaan 500, paras hankkia isompi hylly, ehkä jopa isompi kämppä. Nyt, vuosikymmen tai pari myöhemmin, 500 kirjaa mahtuu sun iPadille ihan yhtä hyvin kuin sata – yhtä hyvin kuin vaikka 100 000!

Sama juttu koko elämässä. Yhä enemmän kannattaa hankkia sitä mikä ei vie tilaa, ja panostaa niissäkin muutamissa fyysisissä hankinnoissa laatuun määrän sijaan. Elämme jo niin älytöntä runsauden aikaa, ettei pula enää olekaan tavarasta, vaan päinvastoin tilasta, ajasta ja fiiliksestä. Eli suomeksi sanottuna suurin arvo on tilalla, ajalla ja fiiliksellä. Koska koko ajan on yhä parempia juttuja tarjolla millä ne voi täyttää, ja siksi niiden arvo nousee. iPhoneen mahtuu kokonainen kirjasto, joten parikymmentä neliösenttiä on, ainakin siinä mielessä, nykyään arvokkaampi kuin kokonainen kämppä parikymmentä vuotta sitten.

Jos hankit jotain mikä vie aikaa tai tilaa, sen on paras olla äärimmäistä laatua.
Koska ilmankin voit jo keskittyä niihin asioihin, mistä saat älyttömästi iloa ja hyötyä ilman juuri minkäänlaista tilaa tai aikaa.
20 vuotta sitten kirjasto, nykyään iPhone.
20 vuotta sitten hankala kallis massaluento, nykyään nopea blogaus.
Vielä viisi vuotta sitten jengi hankki tutkintoja ja tavaroita päteäkseen.
Nykyään ne luopuu tavarasta ja lopettaa työt ja opinnot, vapautuakseen opiskelemaan (ja jakamaan) maailman kaikkien aikojen parhaita ja inspiroivimpia ideoita, jotka ekaa kertaa maailmanhistoriassa ovat helposti, nopeasti ja ilmaiseksi kaikkien saatavilla.

Koska niiden avulla tienaa paljon paremmin ja saa enemmän naisia kuin mersulla. Koska niiden arvo nousee käytössä (toisin kuin tavaran).