Menestys-ajattelu

Share

Tässä ideana on tunnistaa kaikki negatiivisten ajatusten lähteet omassa maailmassa, ja korvata ne muuten vastaavalla, mutta lannistavan sijaan innostavalla ja tyhmentävän sijaan viisastavalla.

Sanotaan, että yhtä monta vuotta kuin on syönyt roskaruokaa, menee saman verran kuukausia kropan puhdistamiseen huippusafkoilla. Eli 25-vuotiaalle normi-kansalaiselle tämä tarkoittaa suunnilleen parin vuoden detox-urakkaa. Sama tuntuu pätevän fyysisen puolen lisäksi myös ajatteluun. Jos on 30 vuotta elänyt babylonissa (lannistusmedia, lannistuskoulu, lannistavat vanhemmat, lannistavat kaverit..), kuten me kaikki, kestää noin 30 kuukautta eli 2 ja puoli vuotta positiivista aivopesua kunnes mieli alkaa olla puhdas suunnilleen kaikesta roskasta. Oman prosessini aloitin alkuvuodesta 2007, ja siitä vuoden päästä olin jo valmis lähtemään isompiin ja jännempiin kuvioihin – mutta edelleen piti koko ajan olla se iPod mukana, koska omia ajatuksia ei edelleenkään jaksanut kuunnella koska pää oli edelleen ihan liian täynnä sitä vanhaa vanhemmilta yms. opittua negaa. Noin puolentoista vuoden positiivisen aivopesun jälkeen aloin huomata, ettei ihan koko aikaa enää tarvitsekaan olla se iPod mukana, vaan voi lähteä ilmankin vaikka metsään kävelylle, ja omasta mielestäkin alkaa tulla jo enimmäkseen ihan hyviä ajatuksia. Ja pari vuotta kun tuli täyteen, alkoi jo lähinnä puuduttaa ne samat läpät – ei uusi, rakentava ja positiivinen ajattelutapa oli vihdoin mennyt niin syvälle perille asti, että alkoi tuntua jo hauskemmalta kuunnella välillä omiakin ajatuksia eikä aina sit Wolfe, Pavlinaa ja Tony Robbinsia.

Sen jälkeen opiskelu (audion, videon ja tekstin muodossa) on jäänyt yhä vähemmälle, ja yhä enemmän on innostanut tuottaa omaa mediaa, ja siten vaikuttaa muihin ja siten rakentaa ympärilleni sellaista (sosiaalista) maailmaa, jossa se positiivinen aivopesu on ihan integraalinen osa tätä yhteisöä ja jokaista suhdetta. Ja tietenkin edelleen tiedän myös ne lähteet, kuten Steve Pavlinan blogi hyvine kategoriointeineen, mistä löytyy apu jos sellaista tarvitsee eikä jostain syystä löydy hyvää ajatusta esim. omista muistiinpanoista tai frendeiltä.

Loistavia positiivisen aivopesun lähteitä, joilla voi korvata lannistusmediat niin kuvan, tekstin kuin audionkin osalta:

Nettiteksti Pavlinan twiittaukset Halmetojan twiittaukset

Kirjat

Audio

Video

Tankkaa pää täyteen niin vahvoja ja ihania ajatuksia, ettet edes tarvi enää muiden seuraa (tai telkkaa), kun on jo omien ajatustenkin kanssa niin kivaa. Ja samalla tietenkin hyvä myös luo hyvää, ja vetää sitä myöskin puoleensa.

Tärkeintä tässä LaatuLifestylen osa-alueessa, on omaksua Abundance Mindset, eli runsaus-ajattelu. Se lähtee siitä, kun ymmärtää ettei olennaista olekaan se, mitä saa, vaan mitä luo, antaa, kehittää ja parantaa. Ne, jotka keskittyvät ihan muuhun kuin luomiseen, hyvän aikaansaamiseen, toisten palvelemiseen (ja niiden halujen ja tarpeiden selvittämiseen), eivät yksinkertaisesti tule luoneeksi kovinkaan paljoa aitoa lisäarvoa – ja siksi pysyvät aina köyhinä tai vähintäänkin kiireisinä. Ja vaikka onnistuisikin riistämään jostain jonkin verran rahaa, ei pelko-ahneus-lähtöisellä köyhyysmentaliteetilla mitenkään pysty rakentamaan esim. onnellista, runsautta henkivää parisuhdessa, vaan sotimiseksi ja osuuksistataisteluksi menee sekin. Oikeasti vielä olennaisempaa kuin se vauraus, mitä saa itselleen (mitä ikinä “itselleen saaminen” käytännössä tarkoittaakaan..?), on se vauraus jota onnistuu luomaan ja lisäämään.

Eräs kaveri on tehnyt jotain perus hommia, joista se on saanut jotain perus rahaa. Ei merkitystä, ei inspiraatiota, lähinnä tyhmien asiakkaiden huijaamista huonoilla tuotteilla ja perus myyntipsykologia-kikkailuilla. Hiljattain hän kertoi uudelle kaverille safkoista, jotka auttavat toista ihmistä oikeasti hänen ongelmissaan. Nyt hän siis tietää, miltä tuntuu luoda todellista lisäarvoa – miltä tuntuu saada kiitosta, vaikkei edes tunne tehneensä mitään varsinaista työtä.

Mutta eihän moisesta saa rahaa, ja jollain sitä on elettäväkin? Raha tulee aina (pienellä viiveellä) sinne, missä sitä todellista lisäarvoa syntyy. Ja onnettomian turhisten täyttämillä huijari-aloilla on vuosi vuodelta vaikeampaa.

Kun sä alat elää lisäarvon luomiseen perustuvassa runsaus-maailmassa ja runsaus-mentaliteetissa, sun ei välttämättä edes tarvitse tietää mistä se lisäarvo milloinkin tulee sulle takaisin. Koska sitä syntyy niin paljon, ja koko ajan enemmän sitä mukaa kun sun taidot, suhteet, status, näkemys ja kokemus nousee yhä ylemmäs. Hyväntekijälle kaikki yllätykset ovat positiivisia, kun taas turhuutta tuottavalle huijarille yllätykset ovat ikuinen päänvaiva, joka pyritään minimoimaan. Jokainen voi pohtia, kummassa maailmassa on hauskempi hengailla. Ja kummassa maailmassa asuu terveys, onnellisuus, huolettomuus, rakkaus ja ilo, ja kummassa niistä pitää vähintäänkin maksaa tosi isoja summia.

Omalta osaltani voin sanoa, että sitä mukaa kun olen kehittynyt “antajana”, eli kasvattanut ja kehittänyt kontribuutiotani, eli kehittynyt hyväntekijänä, toisten tarpeiden tunnistajana ja täyttäjänä, toisten onnelliseksi tekijänä.. sitä mukaa myös se “saamiset”-puoli on kasvanut ihan itsestään. Mitä enemmän olen oppinut tunnistamaan ja täyttämään toisten intohimoja, sitä enemmän elämässäni on ihmisiä, jotka haluavat tehdä samoin minulle. Jos innostun vaatteista, saan vaatteita – ja sitä hienompia, mitä useampia olen inspiroinut, auttanut, innostanut ja palvellut (ja ennen kaikkea mitä paremmin, laadukkaammin, merkittävämmin). Toki voi ja kannattaa neuvotella hinnat, diilit ja vaihtosuhteet etukäteen, mutta ainakin omasta kokemuksesta voin sanoa, ettei edes se ole tarpeellista. Pääasia, että sitä lisäarvoa syntyy, eli että yhä useammat viihtyy, nauttii, oivaltaa, löytää mitä etsii, saa mitä tarvitsee ja tulee jälleen kerran entistäkin onnellisemmiksi – ja lopulta jopa niin, että nekin voi alkaa omalla panoksellaankin luoda lisää terveyttä maailmaan, ja lopulta jopa itsekin inspiroida lisää uusia vaikuttajia mukaan kehitykseen.

Kun onnistut onnistuneesti auttamaan toista, palvelemaan niin että toinen on oikeasti siitä kiitollinen, luomaan lisäarvoa niin että se on vastaanottajankin mielestä arvokasta.. syntyy hyviä suhteita. Ja ne on kaiken a ja o, ne on se todellisin vauraus ja turvallisin henkivakuutus. Ja kaikkein myöskin kaikkein olennaisimman oppimisen ja ihmisenä kehittymisen alku ja lähtökohta. Elämä menee vaan niin eri tasolle jokaisen uuden huippusuhteen myötä. Siksi kannattaa selvittää (huippu-)ihmisten tarpeita, ja kokeilla jos onnistuisi tuottamaan niille jotain arvoa. Koska aina silloin tällöin siinä onnistuu, minkä näkee siitä että ne arvostaa myös takas – ja taas sulla on yksi huippusuhde lisää hyväksikäytettäväksi, kehitettäväksi ja toisillekin huipuille paritettavaksi.

Teininä hengasin erään viisaan kaverin kanssa. Aina kun se tapasi omia idoleitaan, se kysyi voisiko auttaa tai palvella jotenkin. Joten useammin kuin kerran löydettiin itsemme roudari-hommista jollekin huippukitaristille tms. Muistan kun kerran käveltiin jonkun ruotsalaisen bändin kanssa pois keikalta, niin frendi sanoi mulle suomenkielellä: “näistä tulee taas elinikäisiä ystäviä”. Se oli sen kaverin keino haalia vaurautta, ja aika ovela sellainen, koska kavereista ja suhteista ei tarvitse ilmoittaa verottajalle eikä tuottaa turhia paperipinoja. Riittää, kun kysyy

• – miltä susta tuntuu… – voinko auttaa jotenkin – kuinka voin palvella, tuo mitä teet inspiroi mua joten olis tosi siistiä jos voin auttaa tai tukea jotenkin (ja ehkä itsekin samalla oppia jotain..) – Onko jotain, mitä mä voisin tuoda pöydälle, mitä sä haluat, tarviit ja arvostat?* – * “mistä sä tykkäät, mitä sä arvostat, mitä sä tarviit; mitä haasteita tai vaikeuksia on vielä tiellä? Voit puhua niistä kaikista, ja voidaan yhdessä keksiä niihin ratkaisut (cus that’s fun!) “* Esim. Saila “wife” mulle näin, kun mulla oli joskus “ylitsepääsemättömiä” ongelmia. Se kyseli mitä ne on, kirjas ne paperille, ja sitten seuraavan viikon aikana ruksattiin ne yksitellen pois, varsin verkkaista päivätahtua (1 tai 2 per päivä), mutta kuitenkin.

Täysin turhat “mitä kuuluu” -pakkojäätymiset voi korvata paljon spesifimmillä kysymyksillä! Kuten Halmetoja aina sanoo, “focus on outcome-oriented communication”.

– Primary key to success: master your language and get good at outcome oriented communication:

Lisää Hyviä kysymyksiä:

• – Mitä sä toivoisit tämän tilanteen suhteen, jos saisit päättää ihan diktaattorina?

– Mitä tarvitset – onko jotain, mitä voin tehdä sun hyväksi?*

– mitä haluat; mikä sua kiinnostaa, mikä innostaa?

• – mitä toivot?* (esim. minulta tai tältä tilanteelta – tavoitteena siis oikeasti keskustella aiheesta avoimesti ja kiinnostuneesti, ei pelkästään ladella näitä hienoja/ärsyttäviä lauseita..)

Näitä voi kysellä myös muutenkin kuin sanallisesti; kysymällä mielessä telepaattisesti/energeettisesti. Ainakin paremmissa piireissä jengi kyllä aistii sen taustalla olevan asenteen, ja myös ne lähettää sulle vastaavia signaaleita ja vastauksia, jotka voi lukea ja poimia, jos keskittyy aistimaan ja kuuntelemaan, muutakin kuin sanoja. Ihmiset tykkää ihmisistä, joilla on kirjaimellisesti hyvät mielessä – muttei pelkästään oma hyvä, eikä myöskään edes pelkästään se hyvä “mikä mun mielestä on hyvä myös sulle”, vaan se hyvä, mikä lähtee kuuntelusta, aistimisesta, tunnustelusta, herkistymisestä… ja hyvistä kysymyksistä.

Pitkään ajattelin, että riittää kun mulla on jotain tosi hyvää ja arvokasta annettavaa, ja annan sen ilmaiseksi, niin kaikkihan silloin haluaa sitä ja ottaa ilolla vastaan? Mutta ei se mennytkään niin. Vaikka jakaisi ilmaista vastahaettua lähdevettä, tarvii senkin lähteä kuuntelusta ja siitä asenteesta, joka arvostaa toisten tarpeita, haluja ja mielen oikkujakin no matter what. Eli kyselemällä ja tunnustelemalla etsii, missä voin todella olla iloksi ja avuksi, ja toimii sitten siellä. Ja ymmärtää, että maailma on lähes rajaton, ja sulla on 5 miljoonaa suomalaista ja tuhat kertaa isompi määrä ulkomaalaisia joista varmasti löytyy sellaisia rakkauden bisneskumppaneita, jotka nimenomaan Haluaa ottaa vastaan kaikkea sitä (tai ainakin jotain osa-aluetta siitä) mitä sä Osaat ja haluat ja tykkäät antaa.

Ja siksi kannattaa ne parhaatkin jutut, rautaisen sisällön ohella, pukea myöskin kauniiseen, tyylikkääseen ja selkeään muotoon. Tulla vastaan sitä (potentiaalista) vastaanottajaa, kaikin tavoin.

Ja samalla tavallahan voi omassa rauhassa myöskin kysellä itseltään, tai mihin uskookaan, “kuinka voin palvella maailmaa ja toisia paremmin”. Ja konkreettisen palvelun lisäksi, ja sen pohjana ja perustana, voi myös lähettää hyviä ajatuksia ja siten samalla treenata omaa mieltä oikeaan asenteeseen ja välittämiseen – kuin kuivaharjoitteluna. Huomaan, että ihmisistä yleensä tulee sellaisia, minkälaisina heitä pidän ja mitä heistä puhun (myöskin silloin kun puheen aihe ei ole paikalla), joten on hyvä myöskin ajatella (ja puhua) ihmisiä parempaan suuntaan. Ja, tässäkin, lähteä jopa liikkeelle siitä että kyselee mikä se parempi on, mitä se kenenkin kohdalla tarkoittaa. Tällaisia kun alkaa miettimään, transformoituu koko (sosiaalinen) elämä ihan eri maailmoihin. Kun tapaa ihmisen, jonka optimaalisesta kehittymisestä, toiveista ja tarpeista on käynyt jo jopa keskusteluitakin ja kysellyt mielessään mikä on hänelle oikeasti parasta ja miten voisin edesauttaa hänen kehitystään hauskimmilla mahdo(tto)milla tavoilla, ja jos se sun paradigmaan sopii, jopa rukoillut kaverin puolesta – ja siis ennen kaikkea suunnannut niitä intentioita sinne hyvään, tunnustelevaan ja kyselevään suuntaan – tulee tapaamisesta ja kanssakäymisestä varsin eri laatuista!

Me kaikki ollaan opittu perheestä täysin tavat vuorovaikuttaa toisten ihmisten kanssa. Elämässä on tosi helppo menestyä, kun oppii niistä omistajuussuhteista oikeasti toimiviin suhde-malleihin – koska yhtäkkiä pystyy luomaan täysin ilman varsinaista efforttia huippusuhteita oikealle ja vasemmalle ja mihin vaan. En ole vielä itse niin pitkällä, mutta sen voin jo sanoa, että mitä enemmän olen näitä juttuja alkanut kelaamaan, sitä siistimpään suuntaan on sosiaalinen elämä, ja siten kaikki muukin mennyt, ihan itsestään ja ilman edes varsinaista työtä. Ja sitä turvallisempi olo tulee, kun huomaa että sulla on todellista arvoa toisille, koska vihdoin osaat ei pelkästään manipuloida tai patistaa, vaan ihan oikeasti palvella niitä – niin että ne Haluaa olla sun kanssa, ja on jopa ihan mielettömän kiitollisia kaikesta mitä ne on saaneet sulta – vaikket edes huomaa antaneesi. Riitti kun vaihdoit paradigmaa hallitsemisesta välittämiseen ja pakottamisesta palveluun. Palvelu vie itseasiassa paljon vähemmän energiaa ja efforttia kuin hauska, luova ja iloa tuottava palveleminen. Jos ei vielä osaa kysyä oikeita kysymyksiä ja luulee palvelevansa vaikkei kukaan edes haluaisi kyseisiä palveluita.. sellainen kyllä syö energiat nopeasti ja sitten ihmettelee marttyyrina, miksei tää toimi, ja pitäskö sittenkin alkaa vaan palveleen itteensä.. Mutta kun oppii kysymään oikeita kysymyksiä, alkaa pian löytymään niitä tilanteita ja tilaisuuksia, missä se mitä sä osaat ja tykkäät antaa ja tehdä, on juurikin sitä mitä toinen (tai vaikka sen kaveri) juurikin sattuu haluamaan ja tarvitsemaan – ja myöskin palkitsee sut ruhtinaallisesti palveluksestasi, joka ei edes vienyt sulta edes energiaa, vaan jo itsessään päinvastoin kasvatti sun intoa ja inspiraatiota.

Kehittymisen ja tekemällä oppimisen myötä se palvelu kasvaa ja siirtyy luonnostaan ajan kanssa myös korkeammille tasoille. Tätä tarkoittaa se, että voi nousta “apupojasta toimitusjohtajaksi”. Kokemuksen ja näkemyksen kasvaessa myös ne hommat muuttuu, missä susta on kaikkein eniten hyötyä, iloa ja jeesiä.