Metodi

Voi olla että puhun höpöjä, mutta minulla on jokin puitasyleilevä logiikka tässä…

Lainaus on Jonin loistokommentista edellisen postauksen perässä.
Odotettu(?) tai ainakin luvattu raakasuklaapostaus tulee sitten kun saamme tarvittavat raaka-aineet kokoon. Nyt on aika puhua vielä tärkeämmästä asiasta.

Lassi kyseli tänään, mihin perustan suositukseni, mm. Dragon Herbsin suhteen. Ajattelin, että vastaukseni voisi valaista useampaakin monia askarruttanutta seikkaa, joten haluan jakaa sen tässä:

Aika harvoja asioita voi varmaksi sanoa. Ja sitten taas esim. MS-lääkkeiden toimivuudesta ja turvallisuudesta on pilvin pimein “faktaa” ja tutkimusta ja virallista hyväksyntää, ja silti monet potilaat ja kokeneemmat neurologit sanovat ihan muuta.

Jossain vaiheessa jouduin yksinkertaisesti vaihtamaan metodia.
Ennen panostin siihen, mikä on ‘oikeaa’ ja korrektia tietoa, mutta kun se ei tuonut riittävän tehokkaita ratkaisuja ongelmiini, jouduin ottamaan kaikki, tehokkaimmatkin resurssit käyttöön.
Kuten intuition.

Kun lähdin aikanaan thaimaahan seikkailemaan, eräs kokeneempi seikkailija antoi ohjeeksi: “opettele tunnistamaan luottamus”.
Tämä oli minulle ihan uusi ajatus, koska kaikki muut varoittelivat etukäteen, että ‘älä missään nimessä luota siellä kehenkään, kaikki koittavat ryöstää, käyttää hyväksi tai vähintäänkin raiskata..’.

Voit arvata, että heitin perinteiset neuvot menemään ja luotin intuitioon ja opettelin tunnistamaan luottamuksen – opin tunnistamaan pienistä nyansseista, vinkeistä ja äänensävyistä ja konteksteista kehen kannattaa luottaa, ja milloin taas parempi ottaa hatkat.
Ja voit kuvitella että tuli aikamoinen seikkailu, paljon parempi kuin epäilemällä ja varmistelemalla olisi tullut.
Säästin myös usein aikaa ja rahaa verrattuna korrektimpaan, tavalliseen ja turvalliseen menettelytapaan.

Sittemmin keksin epätoivoissani alkaa soveltaa samaa metodia ravintotieteen ja terveysteollisuuden kirjavalla kentällä.
Ja yllätyksekseni se toimi.
Säästin yhtä lailla aikaa ja rahaa, kun ei enää tarvinnutkaan selvittää kaikkea pisimmän kaavan mukaan.

Loppu onkin ns. historiaa, ja tulokset puhuvat puolestaan. Perinteisemmillä metodeilla ei olisi ollut mitään saumaa ainakaan ms-tautia vastaan.

Vielä tuohon Roniin (Dragon Herbs) palatakseni, mielipiteeni perustuu alaa vuosia seuratessa tarttuneisiin aihetodisteisiin. Kun kuulee jokaisesta päähenkilöstä tarpeeksi monta mielipidettä, alkaa muodostua riittävän varma kokonaiskuva, uskaltaakseen suositella eteenpäin (mikäli aihetta on).

Ulkomaankielessä on sana Integrity, joka on suomeksi kai lähinnä integriteetti, suoraselkäisyys, aito intohimo, tinkimätön totuudentavoittelu.
Jos jollakin sitä on, siitä seuraa hyvä maine.
Varsinkin vuosikymmenten kuluessa.

Integriteetin olemassaolon voi päätellä erinäisistä vinkeistä ja aihetodisteista.
Ehkä merkittävin todistus on se, mikä tulee toisilta tunnetusti korkean integriteetin omaavilta asiantuntijoilta.
Tässä Ron saa täydet pisteet.
Toinen tärkeä aihetodiste on gurun itsensä (ilmaiseksikin) jakaman tiedon määrä ja laatu.
Tässäkin kategorisassa Ronilla on vähintäänkin pullat uunissa. Myös hänen kirjojaan ja elämäntyötään pidetään arvossa.

Kolmas merkki voisi olla vaikkapa seuraajien ja oppilaiden määrä ja laatu. Niitäkin Ronilla riittää.
Neljäs on tyypin tarina ja tapa kertoa itsestään ja intohimosta asiaansa kohtaan, joka on Ronin tapauksessa yrtit ja niiden laatu.

Erilaisia aihetodistetyyppejä löytyy varmaan satoja, joista osan tunnistaa vain intuitiolla (too subtle for the conscious mind), but you get the idea.
Listaa voisi jatkaa, mutta tässä nyt muutama mitä nopeasti tuli mieleen.

Huomaat varmaan, etten maininnut mitään tutkinnoista tai virallisesta hyväksynnästä.
Näillä ei yleensä ole läheskään niin paljoa tekemistä integriteetin kanssa kuin yleensä kuvitellaan.
Matti Vanhasella on virallinen asema, muttei integriteettia. Samaa voisin sanoa melkein kaikista koulu- ja ylipisto-opettajista, joiden tunneilla olen joutunut kärsimään.
Vika onkin ehkä siinä, että harva meistä on juuri koskaan edes nähnyt tai päässyt tekemisiin todella korkean integriteetin omaavien roolimallien kanssa. Itse toki pyrin siihen, ja matkaa riittää. Pyrin ottamaan mallia Ronin, Wolfen, Mercolan ja Paula Heinosen kaltaisista hyväntekijöistä, jotka tekevät juttuaan aidon intohimon ajamana. Sen tunnistaa sadan metrin päähän, ainakin jos sitä kuumeisesti etsii.

Teen kerrankin fiksusti ja jätän tämän postauksen tähän. Lähipäivinä jatkan eräällä puolitoista vuotta vanhalla tekstilläni samasta aiheesta. Toivon molempien herättävän hyvää keskustelua, jota odotan kiinnostuneena.

Tässä uudessa terveysajattelussa kun on (ainakin) kolme ratkaisevaa eroa siihen vanhaan. Tai oikeastaan neljä.

Ensimmäinen, itsestäänselvin ero liittyy siihen, mitä suositellaan.
Ennen suositeltiin keinoruokaa, pääasia että hiilareiden ja rasvojen suhde on kulloisenkin muodin mukainen.
Nykyään me edelläkävijät suosittelemme oikeaa ruokaa, samaa mitä mm. Michael Pollan loistokirjassaan jo pari vuotta sitten.

Toinen, vielä ratkaisevampi ero liittyy suositeltuun muutosstrategiaan.
Ennen suositeltiin kiukkudieettejä, väkilaihdutusta ja itsekuria. Luopumista, itse rakennettua vankilaa.

Me edelläkävijät suosittelemme helppoa herkuttelua luonnon aineilla; muutosta lisäämisen kautta luopumisen sijaan.
Vapautta ja valikoiman laajentamista supistamisen sijaan.

Kolmas ero liittyykin sitten tiedon hakemisen ja tutkimisen metodeihin.
Tästä on puhuttu hiljattain kommenttikeskusteluissa, ja käsitellään ainakin tässä ja seuraavassa postauksessa.
Pähkinänkuoressa voisi sanoa, että siinä missä ennen piti kaiken ensin olla tieteellisesti todistettua, me rohkeat edelläkävijät uskallamme syödä mustikkaa jo ennen sitä yhdeksättä miljoonia maksanutta kaksoissokkoplasebotutkimusta ja Hesarin hyväksyntää.

Entäs se neljäs ero?
Se liittyy siihen kun vertaa Heidi Kallosen ja Noora Shinglerin ulkonäköä virallisista suosituksista päättäviin virkailijoihin, tai Marcus Vänttisen (uuden sukupolven tutkija) urheilutuloksia cokisautomaatilla eläviin menneen koulukunnan tutkijoihin.
Neljäs ero liittyy yhdellä sanalla tuloksiin.
Ja tässä ero on kaikkein radikaalein.

Tehdään tästä hyvä keskustelu, jossa pidetään hauskaa, opitaan ja kehitytään yhdessä. Olkoon tämä minun provosoiva avaukseni.