Vapaus ja nautinto

Arkistokirjoitus vuodelta 2010.Julkaistu alun perin helmikuu 2010 viidakkomies.com-sivustolla. Tiedot ja linkit voivat olla vanhentuneita. Alkuperäinen tallenne.

Mitä tulee mieleen otsikon sanoista? Kenties jotain seuraavista: Dieetti, terveys, laihdutus, ravitsemus.. Tuskin.

Ravinto-oppaina tehtävämme on kääntynyt päälaelleen. Meidän piti opettaa ihmisiä syömään terveellisemmin. Nykyään huomaan olevani ennen kaikkea toppuuttelija, joka opettaa ajattelemaan - tai siis tunnistamaan tyypilliset ajatusvirheet. Keho osaa kyllä syödä kun mieli vapautuu.

Meidät on vauvasta asti ohjelmoitu pelkäämään, varomaan, varmistelemaan - ja sitten taas ahnehtimaan tyhmän sokeasti kun jotain hyvää on tarjolla, yrittämään liikaa, pettymään - ja taas varmistelemaan. Tämä näkyy melkein aina myös ravintoasioissa. Ensin voimakas torjunta, sitten jos kuitenkin todistusaineistoa tulee tarpeeksi oikean ruoan puolesta, herääkin innostuksen ja kiitollisuuden sijaan huoli, ahneus ja hätäily.

Saman näen itsessäni. Terveyspuoli alkaa olla jo hallussa (tähän meni 5-7 vuotta!), sosiaalisia taitojakin on tullut opiskeltua pian kolmisen vuotta kunnon nörttiasenteella, mutta bisnes- ja rahajutuissa herää edelleen jonkin asteinen hätäily jos hyvää on tarjolla (sen verran uusi aluevaltaus verrattuna noihin vielä tärkeampiin).

Sanon siis itselleni samaa kuin ravinnosta innostuneelle asiakkaalle: Hyvin olet selvinnyt tähänkin asti, niinkin yksipuolisella ravinnolla (ja ohjelmoinnilla). Rohkaistumalla kokeilemaan luonnon antimia, menet koko ajan terveempään, energisempään (ja vauraampaan) suuntaan. Ei tarvitse luopua mistään (edes hätäilystä). Lisäämällä hyvää, laajentamalla valikoimaa, tulee positiivinen kehitys itsestään. Kaikki on hyvin niin kauan kun aito innostus ajaa eteenpäin.

Useimpien kohdalla vanha ohjelmointi ajaa ihan toiseen suuntaan. Tyypillisiä oireita tästä ovat mm. kouluun hakeminen yhden paperin takia, lautasmallin noudattaminen auktoriteettiuskossa, työ/parisuhteeseen jääminen vain koska ei pärjäisi omillaan (joka päivä voi kehittää itseään niin että pian pärjää), sekä oravanpyörässä eläminen vuodesta toiseen sen sijaan että rakentaisi passiivisia tuloja kasvattamalla kontribuutiotaan (antamalla enemmän).

Onneksi voi aina vaihtaa parempaan, vaikka samantien, millä tahansa elämänalueella. Ja ne tärkeimmät liittyvät terveyteen, sosiaaliseen elämään ja menestykseen - ei uutisten seuraamiseen.

Korvataan varmistelu vapaalla nautiskelulla. Intohimo voittaa pelon. Voi opiskella juuri sitä mitä haluaa, vaikka opetussuunnitelmassa lukisi jotain aikansa elänyttä (ja sukulaisten ohjeet 60-luvulta). Tehdään vapaasti kaikkea mikä tuntuu hyvältä ja tuo kestävää iloa kaikille osapuolille. Kaiken muun voi jättää tekemättä, vaikkei heti uskoisi.

Supistamisen ja luopumisen sijaan laajennetaan herkkuvalikoimaa ja nautitaan entistä enemmän, entistä vapaammin.

embed: http://www.youtube.com/v/JIVaUcE4kAM&hl=en_US&fs=1&

Elämän tärkeimmistä osa-alueista olen nyt reilut viisi vuotta opiskellut terveyttä, pian kolme vuotta suhteita ja ehkä pari vuotta menestystä. Suurin osa tästä ajasta on mennyt kaiken sen kuran poisoppimiseen mitä valtio, koulu ja ties mikä sensuurivirasto on sinne laittanut. Poisoppiminen alkoi heti lukiosta päästyäni, ja vasta nyt alan olla valmis menestymään kokonaisvaltaisesti. Missähän nirvanassa me kaikki oltaisiin, jos ei ensimmäistä paria vuosikymmentä laitettaisi juoksemaan kilpaa väärään suuntaan?

Ihan oikeasti, minulla meni 7 vuotta kovaa työtä päästä tähän. Tämä tyttö on vähintään samassa pisteessä jo 7-vuotiaana. Menestystä, itse rakennetut jatkuvasti kasvavat passiiviset tulot, auttaa ja inspiroi jo vähintään yhtä monia. Ei koskaan mitään terveysongelmia, oppii ehkä nopeammin kuin minä ja luultavasti datailukin sujuu paremmin. Ajattelee ja toimii jo Spiral Dynamicsin 8-tasolla, kun itse olen vasta tutkimassa sitä.

Enää ei tarvitse odottaa 27-vuotiaaksi menestyäkseen, kun voi aloittaa oikeaan suuntaan juoksemisen jo 1-vuotiaana. Ei tarvitse ensin käyttää paria vuosikymmentä mielen ja kropan myrkyttämiseen, kun voi startata suoraan huipulta.

Mitähän Sonja on saanut aikaan 10-vuotiaana? Pääseekö hän pidemmälle ensimmäisen vuosikymmenensä aikana kuin minä kolme kertaa pidemmässä ajassa? Katsotaan, ehkä mulla on kuitenkin kovempi draivi kun on pohjakin nähty niin läheltä. Ehkä me tehdään vielä yhteistyötä? Cashew Girl, call me up and say hello to all my heroes! Intention-Manifestation hallussa jo 7-vuotiaana?

embed: http://www.youtube.com/v/7ADFwiTH_7o&color1=0xb1b1b1&color2=0xcfcfcf&hl=en_US&feature=player_embedded&fs=1

Mulla alkaa vasta nyt toimimaan.

Maailma muuttuu. Niin kovaa vauhtia, ettei sitä moni tajua. Moni ei varmaan haluaisikaan. No, se muuttuu silti. Oletko jarru vai moottori?