Varmin tapa menettää kaverisuhde, on käyttää valtion väkivaltakoneistoa kaveria vastaan <3 :)
Arkistokirjoitus vuodelta 2011.Julkaistu alun perin marraskuu 2011 viidakkomies.com-sivustolla. Tiedot ja linkit voivat olla vanhentuneita. Alkuperäinen tallenne.
Soitin juuri Konstaapeli Lehtimäelle ja sovin kuulusteluajan ensi keskiviikolle. Yksi kaveri on vahvasti sitä mieltä, että olisin pöllinyt siltä reilut kolme tonnia käteistä
Joten pääsen taas moikkaamaan poliiseja. Ei siinä mitään, viimeksikin oli hauskaa, vaikka kuulustelun pituudesta johtuen missasin kokonaan oman luentoni. Tällä kertaa sovin kuulustelun sen verran aikaiseen ajankohtaan, että ehdin siitä mukavasti omalle kauppakierrokselleni, mikäli sellaisia pidän taas uudestaan ensi viikolla.
Suosittelen silti edelleen kaverin päässälaskuinstituuttia ja hienoa Silver Clubia, kuten myös hopea- ja kultasijoittamista. Silverbank on loistopalvelu, ja tilin tyhjentäminenkin kävi kätevästi ja nopeasti yhdestä napista. Melkein kaikkia simputetaan lainsäädännön voimalla, joten kun niille kertyy kokemusta likaisesta pelistä, ne alkaa kiusata uusia samoin kun niitä on aluksi kiusattu. Sangen tyhmäähän se on ja varsin noloa, mutta näyttää olevan maan tapa. Ainakin omana unelmanani on rakentaa bisnes kokonaan moisen väkivaltasysteemin ulkopuolelle, mutta tehdä se kuitenkin laillisesti. Saa nähdä mitä luovuuden henki tuo tullessaan.
Osan aamusta otin ja hoidin kaikki viime kuukausina rästiinjääneet byrokratiat pois, ja vieläpä niin ettei niitä juurikaan enää edes tule. Viimeinenkin kuukausittainen lasku, reilu sata euroa kuussa, on automaatilla, ja vieläpä niin ettei siitä edes tule mitään kirjeitä vaikkei juuri oikeana päivänä olisikaan reilua satasta tilillä, vaan seuraavassa kuussa sitten menee automaattisesti tuplat. Ja koko projektiin meni vain ehkä reilu tunti-pari kaikkine puhelinsoittoineen, mukaanlukien tämä blogaus. Ennen olisin musertunut taakan alla, mutta nykyään ymmärrän että kannattaa aina ensin kysyä “kuinka voin saada tämän hoidettua JA tosi hauskasti ja nopeasti ja niin että se samalla opettaa ja kehittää, ja KASVATTAA energiaa eikä vie sitä, ja vieläpä niin että siihen sisältyy oman oivalluksen lisäksi mukava kontribuutio-elementti”.
Kuuntelin siis samalla hyvää musaa, ravasin koneen ja keittiön väliä ja hallitsin energiaani fiksusti (täysillä sympaattisesta para-sympaattiseen, eli ihanan levon ja maksimistressin dynaaminen flow), kynttilät ja innokas keskustelu, henkinen tuki, huippukahvi supersuklaan, hunajan ja marjojen kanssa… –> Läjäpäin mahdollisuuksia. <–
Niin, ja tietenkin puhelut maadotuslakanalla, ikkunat auki raittuussa ilmassa.. maadoitus lähes eliminoi kännysäteilyn haitat – etenkin kun tuo lakana on töpselin tai patterin sijaan suoraan kiinni aidossa mullassa. Niin, ja Saunalahden superhitaaseen asiakaspalveluun jonottaessa pystyi samalla käymään läpi ja lajittelemaan kaikki muut paperipinot
Hissimusat vaan täysille, ja samalla pystyy hyräilemään Quenin It’s A Kind Of Magiccia. Nyt en pelkää enää edes byrokratiaa, koska tiedän että niidenkin hoitamisesta voi tehdä helppoa, hauskaa, energisoivaa ja tehokasta ja jopa sosiaalista, ja jopa kasvaa, kehittyä ja kontribuoida samalla. “Nice day at the bed office”
Se viimeinen kuukausittainen kuluerä on muuten opintolainan takaisinmaksu, jonka aikanaan investoin lisäravinne- ja fooditestailuun. Edes kännyköihin ei enää mene, koska elän nykyään känny-vapaata laiffia. Tuntuu hassulta kun toiset ei voi olla kun niillä koko ajan joku piippaa ja keskeyttää flown. Ja jokainenhan varmaan jo tietää, kuinka kännyantennin muotoiset kasvaimet ovat “kummallisesti” lisääntyneet viime vuosina.. Ei vaan kannata enää, känny on jo aikansa elänyt kusetusteknologia. Paljon hauskempaa on olla siellä missä on, eikä jokapaikassa yhtäaikaa. iPhone mulla edelleen on muistivihkona, mutta siinäkään ei (onneksi) enää netti oikein toimi, edes wlan-yhteydellä. Joten junassa luetaan Diana Cooperia, ja duuneihin panostetaan erikseen.