Miksi haluan kansaa testoille?

Arkistokirjoitus vuodelta 2012.Julkaistu alun perin tammikuu 2012 viidakkomies.com-sivustolla. Tiedot ja linkit voivat olla vanhentuneita. Alkuperäinen tallenne.

Enkö halua suojella “salaista kilpailuetuani”?

Ihan siitä syystä haluan puhua uudestaan ja uudestaan pine polleneista, Elk Antlereista, estro blockereista ja aromataasi-inhibiittoreista ja Tim Ferrisseista ja Daniel Vitaliseista… koska meitä hallitaan raiskaamalla meidän hormonitasot.

Miten muuten selität sen, että kadulla kävelee vastaan “miehiä”, joiden ura ei ole edennyt mihinkään suuntaan muutamaan vuosikymmeneen? Muovit, torjunta-ainejäämät, soijat ja geeämoot joita tungetaan joka eineksiin... jos samojen “äijien” estrogeenitasot mitataan, ne ovat toisinaan jopa samalla tasolla kuin ovuloivalla naisella – ja testot parhaimmillaan jopa kirjaimellisesti nollassa.

Ja sitten ihmetellään miksei löydy draivia, ja miksi totellaan sokeasti kun joku “isi-hahmo” eli Valkotakkinen Setä käskee syödä sinisiä ja punaisia ja ties mitä mielialapillereitä. NÄIN MEITÄ HALLITAAN. Kuten Osho kirjoittaa, sonnia ei voi hallita; ainoastaan kuohittu härkä suostuu vetämään sitä ankeaa kärryä, päivästä toiseen.

Sonni näyttää keskaria jos joku (valkotakki) tulee ‘määräilemään’.

Äsken salilla Colostrumin, Pine Pollenin, Guaranan, sipulin, parsakaalin, hapankaalin, inkiväärin ja He Shou Wun jälkeen, taisin viedä sarjan ehkä pidemmälle kuin koskaan, niin että pyramidisarjan huipulla toisiksi viimeisessä toistossa tuntui jo mini-revähtymä, ja viimeisessä tuntui kuin olisi puhjennut pieni verisuoni tai jotain. Jälkeenpäin nauratti vaan – koska Wolwerine-dieetillä ei tarvitse pelätä enää koskaan mitään, minkäänlaisia injureita. Ei ole tarvinnut edes ajatella koko asiaa enää yli kuuteen, kohta seitsemään vuoteen. Itseasiassa jo alkutalvella 2006 muistan kun 30 asteen pakkasilla heittelin puolen kilsan spurtteja suoraan sohvalta ilman lämmittelyä tai venyttelyjä, jääkylmässä suoraan täyteen vauhtiin – usein samoissa sisävaatteissa. Ja aamuisin juoksin niinivaaralta yliopistolle, noin kolme kilsaa, noin 30 astetta pakkasta, ei aina edes pipoa, eikä mitään pitkiä kalsareita – heti vaan täyteen vauhtiin (“heikot lämmittelee..”)

Olin siis oppinut jo siinä vaiheessa syömään (lautasmallivehnämössön sijaan) perus hyvin, ja päälle myös jotain Chlorellaa ja muuta extraa (kuten propolis hunaja). Jo 2007 pärjäsin tenniksessä paremmin kuin koskaan, ja 2008 kun olin saanut jo parhaat superitkin käyttöön, juoksin sen melkein 3 ja puoli tonnia cooperissa, ilman treeniä (jos ei nettisurffausta lasketa). Sittemmin olen panostanut enemmän vaikuttamiseen ja vähemmän syömiseen, mutta nyt panostan taas syömiseen ja omaan elämänlaatuun ensin, varustettuna kaikella sillä mitä on tullut myös opittua, ja miten paljon foodiala ja muukin hifistely on kehittynyt näiden muutaman vuoden aikana tässä välissä. Hauskinta ever

Etenkin kun saa jakaa kaikki oivallukset kanssahifistelijöiden kera, niin paikallisesti kuin blogissakin.

This entry was posted in Uncategorized. Bookmark the permalink.