Kuinka tullaan siistiksi ja kiinnostavaksi tyypiksi?

— > Kovalla työllä. < –

Muttei siis tarvitse erikseen tehdä työtä tullaksesi hyväksi tyypiksi, vaikka voihan sitä kädenpuristustakin treenata…. todellisuudessa mikä tahansa Kynnysten Ylittäminen, mikä tahansa Kova Taistelu riittää, ja niillä on kaikilla sama vaikutus!

Hipin retaleet, kuten meikäläinen, aika usein haluaisi vaan retkuilla, ja antaa rahan & muun tulla itsestään – tekemällä sitä mikä tulee jo luonnostaan. Follow your bliss, have fun!

Elämässä kuitenkin tulee jatkuvasti vastaan tilaisuuksia, jotka:

a. …saattaisi olla tosi hyviä juttu, tuo varmaan kannattais toteuttaa ja opetella….

mutta:b. Ikävä kyllä siinä on tiellä joku (pieni tai iso) kynnys, joka estää ja vaikeuttaa… joten jatketaan kuten ennenkin – tai sitten laitetaan kaikki energiat peliin ja käydään päälle!! Aika usein niiden hyvien juttujen tiellä on joku oma pelko, tai muu vastustaja, joka pitää ensin nuijia kumoon.

Huomaan, että hauskimpia kavereita ja miellyttävimpiä seuralaisia ovat ne, joille se kynnys ei ole mikään ongelma, vaan jopa puoleensavetävä haaste, ja ainoastaan voittaminen merkitsee. Jos peli kulkee ihan luonnostaan ja johtaa murskavoittoon nautiskellenkin, niin antaa mennä vaan. Mutta jos jossain toisessa tilanteessa voittaminen vaatiikin ihan hirveää kura-peliä, hikoilua, juoksemista ja tarkkaa grindausta, sitten vedetään sen mukaan. Ne, joilla on aina iisiä ja mukavaa, muuttuvat ennen pitkää itseään täynnä oleviksi ärsyttäviksi kusipäiksi (ainakin useimpien mielestä, ja viime vuoden puolella huhujen mukaan myös meitsi). Ne taas, jotka päivittäin tai ainakin vähintään kuukausittain TODELLA HAASTAA itseään, nauttii myös levosta, laiffista (ja toisten tappelijoiden seurasta) aivan eri tasolla… ja yleensäkin, vahvojen kanssa on vaan kivempi tehdä juttuja.

Yhdellä frendillä oli kynnyksenä opetella tekemään suklaata, mutta on tyytyväinen, että opetteli homman. JA – nyt luotan kaveriin sen takia enemmän kaikessa muussakin, ja se varmasti luottaa myös itseensä, huomattavasti enemmän kuin jos osaisi tehdä pelkästään aina sitä mikä tulee heti jo luonnostaan ja helposti ja pelkästään nautiskellen.

Minulla oli kynnyksenä, perus tutun ja jo mukavastisujuvan, välittömästipalkitsevan blogailun & fbookkailun sijaan alkaa hijomaan paljon hankalampia tuotesuosituksia. Aikanaan blogistani tuli hyvä, juuri sen takia että mietin mikä olisi minulle kaikkein vaikeinta ja pelottavinta, ja aloin tehdä sitä! Ja siksi aloitin video-blogina – koska olin niin ujo, ja kameran edessä puhuminen pelotti kaikkein eniten. Ja siksi siitä tuli hauskaa, siksi päiviini tuli huikeasti energiaa ja merkitystä, ja illalla oli kiva mennä levolle, kaikkensa antaneena! Ja oli kiva tavata uutta porukkaakin; fiilis oli kuin huippu-urheilijalla, joka antaa kentällä kaikkensa joka päivä. Huom, kova työ ei välttämättä tarkoita jokapäiväistä monotoni-maratoonia, vaan sitä, että vaikkapa yhden tunnin treeneissä laittaa kaiken peliin mitä päästä, kropasta ja sydämestä löytyy, ja sitten ehkä duunissa tekee myös vaikka pari tuntia jotain todella haastavaa ja tärkeää, ihan oikeaa Projektia, sen helpon ja tutun (fbookkailun) sijaan (jota voikin sitten hommailla ne loput 3 tuntia jos edelleen siltä tuntuu. Tosin todennäköisesti siinä vaiheessa jo haluaa mieluummin nähdä ihan oikeita ihmisiä, koska on niin hyvä flow päällä ja sankari-fiilis todellisista aikaansaannoksista ja aidosta edistymisestä). Jo pari-kolme tuntia todellista itsensäylittämistä ja rajojen rikkomista päivässä tekee koko loppupäivästä ihanaa autuutta, mitä ikinä puuhaileekaan. Tee yksi asia ihan täydellä energialla, laita hetkeksi ihan kaikki peliin, murskaa kaikki (myös päänsisäiset) vastustajat maan rakoon.. ja lähde sitten kävelylle luontoon. MIKÄ FIILIS!!!

Kun kohtaa minkä tahansa haasteen, kynnyksen… muttei pelkästään kohtaa sitä, vaan laittaa kaiken peliin ja NUJERTAA sen… on niin huikea fiilis sen jälkeen. Ja myös sosiaalisempi, rohkeampi, voimakkaampi. En minä mitään pokaalia saa, jos vedän yhden tennistreenin ihan täysillä, mutta saan sitäkin isomman palkinnon, eli koko loppupäivän on mega mukava puuhailla kaikkea muuta; fyysisesti, henkisesti ja emotionaalisesti, edes hetken aikaa kaikkensa antaneena. Ja taas hieman vahvemmaksi kehittyneenä, taas hieman isommaksi kasvaneena.

Joka kerta, kun sinulla tulee voittamisen, onnistumisen, saavuttamisen, menestymisen tai unelman toteuttamisen tiellä vastaan jotain mikä ei sujukaan ihan luonnostaan… ole kiitollinen, koska tilanne antaa loistavan mahdollisuuden tienata sen kaikista isoimman palkinnon: eli sen fiiliksen minkä saat huippuhyvän taistelun jälkeen, ja mihin suuntaan se kehittää sinua ihmisenä, seuralaisena, kumppanina, bisnes-prospektina… Koville tyypeille on aina kysyntää, ja kovaksi kehittyy murskaamalla niitä unelmien tielle osuvia haasteita aina kun sellainen kohdalle sattuu.

“It ain’t over ’till I win!” – Kevin Trudeau

“I *** hate tennis!”

– Andre Agassi

Löysien retkujen kanssa ei kukaan jaksa hengailla, be a f Winner!

Ei sen tarvitsekaan aina olla kaunista – päinvastoin, pääasia että pääsee päivän aikana kokemaan&tekemään jotain mikä tuntuu todella rankalle; jotain mihin käyttää kaikki voimat ja (joutuukin) lataamaan Isot Energiat. Muu laiffi saakin sitten olla kaunista, rentoa ja mega mukavaa.

On niin eri asia pelkästään treenata jotain hengitystä ja keskittymistä ja positiivista asennetta…. tai sitten välillä myös mennä niihin tilanteisiin joissa niitä ninja skillejä oikeasti tarvitaan.

This entry was posted in Uncategorized. Bookmark the permalink.