Pokerimiehet piinapenkissä

• ” Voittamalla haastavia vastuksia susta tulee parempi voittaja – ihan sama vaikka välillä tulis takkiinkin “*

Muistan, kun olin ihan hirveä häviäjä tenniksessä – niin että usein tuli ihan itku. Mutta ihan sama, jo pelkästään pelaamalla niitä isoja pelejä, jo pelkästään olemalla mukana isoissa turnauksissa ja edes yrittämällä voittaa, kehityin hermoiltani paljon paremmaksi kuin ne kovatkin jätkät, joita myöhemmin vein koulun pingispöydillä vaikka vasurilla. Ne saattoi lyödä paremmin (oikealla kädellään siis), mutteivät hallinneet hermojansa tiukassa paikassa, tai osanneet voittaa yhtä hyvin, kuin minä jolla oli jo huomattavaa kokemusta isoistakin peleistä. Ihan sama, kuinka usein olin hävinnyt; tärkeintä oli kokemus itsessään. Mitä kovemmin yrittää voittaa ja mitä kipeämminkin sitä todella haluaa, sitä kovemmaksi voittajaksi kehittyy (vaikka välillä häviäisikin; motivaatio eli voitonhalu on se mikä pidemmänpäälle ratkaisee).

Samoin sitten kun kiinnostuin laulusta ja esiintymisestä, jäädyin uudestaan ja uudestaan enkä millään päässyt läpi mieleni esteistä. Hävisin uudestaan ja uudestaan. Mutta halusin voittaa, joten vuosien tuskailun jälkeen aloin kokea onnistumisiakin, kunnes lopulta innostuin liekittämään laulupelkojen voittamis-juttuja vielä safka-asioitakin innokkaammin.

Voittaminen, voittajaksi kehittyminen on kaikkein tärkeintä – ja sitä oppii aina kun on jotain missä/minkä todella haluaa voittaa. Jos sinulla ei satu olemaan juuri ms tautia, halvaannuttavaa ujoutta tai jotain muuta tosi harmillista ongelmaa voitettavana, tai vaikka olisikin, niin parhaat ja kätevimmät ja nopeimmat tilaisuudet voittamisen treenaamiseen tarjoaa Pelit. Tenniksessä aina molemmat voittaa, koska molemmat saa hyvän workoutin niin kropalle kuin mielellekin. Kuitenkin mielen ja voittamisen kannalta The Ultimate Pelikenttä on ilman muuta pokeripöytä. Sen huomaa siitäkin, miten bileissä nykyään tytöt saa olla rauhassa kun pojat piirittää vaan lähinnä pelipöytää. Jokin siinä korttipelissä kiehtoo, vaikka panoksena olisi aluksi vain muutama euro.

Joku voi olla sitä mieltä, että yhden voitto olisi toisen tappio, muttei se ainakaan pokerin tapauksessa, tai minkään muunkaan pelin tapauksessa, pidä alkuunkaan paikaansa. Jokaisen pelin jälkeen jokainen osapuoli on vahvempi ja parempi voittaja. Siis mikäli peli on niin motivoiva, että jokainen vastustajakin ihan tosissaan yrittää voittaa; panoksena joko rahaa tai vähintään kunniaa sen verran että jokaisessa herää halu pelata paremmin ja käyttää mieltään taidokkaammin.

Mitä useampi kilpailee urheilulajeissa toisiaan vastaan, sitä paremmin voi koko yhteiskunta, koska sitä paremmassa kunnossa se bussikuskikin on, ja sitä paremmin se siivoojakin jaksaa hommansa tehdä. No, sama pätee vielä paremmin pokeriin, koska siinä treenataan kaikkein puhtaimmin sitä itse asiaa eli itse mieltä ja voittajan hermoja, plus toisin kuin muissa lajeissa, puulaakisarjasta asti pöydällä on ihan oikea panos varmistamassa että jokainen ihan oikeasti haluaa nostaa tasoaan ja pelata taitojensa ylärajoilla.

Parhaat innovaatiot tapahtuvat aina siellä missä niitä eniten tarvitaan tai siis, missä motivaatio on vahvasti pelissä mukana. Annetaanpas puheenvuoro itse Pelaajille:

1. Mitä tehdä jos pelitili menee tyhjäksi? Nollauksen kautta uuteen nousuun?

– Yksittäisen pelitilin katkeaminen ei ammattilaiselle pitäis tarkoittaa kovinkaa isoa prosentuaalista lovea kokonaisrolliin, siispä jos katkeemisen jälkee on edellee pelifiilikset ja skarppi mieli ja tuntuu että pelaa edelleen omaa A-peliä niin lisää rahaa vaan sisään ja grindi jatkukoon. Jos taas on turhautunu, vituttaa ja on fiilis että haluu vaan lähtee pelaan mentaliteetilla “tappiot takas”, ni parempi lopettaa / pitää tauko ja rauhottua. Tää ei silti aina onnistu ja kohta löyetään ittemmee entistä syvemmän montun pohjalta.

2. Onko Peli opettanut suhtautumaan positiivisemmin ja rakentavammin myös elämän muihinkin vastoinkäymis-tilanteisiin? Kääntämään lannistuksen innostukseksi nopeammin, ja suuntaamaan mielenkiinnon kohti uusia pelejä?

– Todellaki on, pokerissa yks tärkeimpiä juttuja ymmärtää on pitkä juoksu: peliin sisältyy taitoelementti ja tuurielementti, joista tuurielementin merkitys pienenee pienemistään pitkässä juoksussa ELI eventually taitavat pärjää. Yksittäinen päivä/kuukausi/jopa vuosi voi mennä tuurielementin takia miten vaan. Niinpä yksittäinen tappiopäivä ei juuri koskaan vituta koska tietää että yleensä ne on plusmerkkisiä ja tuottokäyrät kiipee koilliseen (kiipeiski).

Ja tää sama heijastuu sit kaikkeen elämään nykyää, joku yksittäinen vastoinkäyminen / paska päivä harvoin pilaa sun koko elämää joten turha murehtia siitä. Asiat järjestyy.

3. Itseäni ohjaa nykyään motto “at work to make it better” – eli en jää laakereilleni lepäämään, vaan keksin jotain mitä voin kehittää tai tehdä paremmaksi. Onko äijätkin enimmäkseen aina grindaamassa, tai sitten nauttimassa työn hedelmistä sitäkin isommin – ja tuleeko lisäksi myös opiskeltua aihetta esim. pokerikirjoista?

– Aikoinaan tuli käytettyä naurettavan paljo aikaa ite pelin opiskelemiseen, jopa enemmän ku ite pelaamiseen. Nykyään on päässy sille tasolle ja niille tuntiliksoille että opiskelu on jääny vähemmälle, sillon tällön tulee katottua jtn pokruvideoo ja kavereiden kans jauhetaan välillä strategiajuttuja mutta enemmän vaan pelaa ja vaikeiden spottien jälkeen käy omassa mielessä läpi mitä just tapahtu ja mitä ois voinu tehä erilai.

Aina sitä pyrkii grindaan ku on kotona luppoaikaa mutta ei se aina ihan niinkään mee, jos ei vaan oo fiilistä / motivaatioo nii sillo pelaa paskasti ja parempi jättää vaan pelaamatta. Sillo voi sitte kaikkee muuta, siisteintä pokruammattilaisuudessa on vapaus ja joustavat työajat, mikä antaa mahollisuuden tehä ihan mitä vaan mieleen tulee, myös outside of pokkers.

• Tässä pitkälti samat jutut mikä sneikki jo sanokin. Aiemmin tuli itelläki käytettyä paljonkin aikaa pelin opiskelemiseen, videoihin jne. ja opiskeltua peliteoriaakin ja kohtuu hc-juttuja, jotka ei millään lailla välttämättömiä voittavaan pokeriin. Peliteoria kuitenkin tuntunut aina mielenkiintoselta aiheelta ymmärtää ja luulisin että antanut aikoinaan hyvän tukijalan ymmärtää pokeriakin paremmin. Viimesimmästä pokerivideosta itellä varmaan puol vuotta heilahtanut jo, vaikka niistäkin oli paljon hyötyä aikoinaan. Jossakin vaiheessa kuitenkin tuli omalla kohdalla tilanne, että pokerivideoista ei voi oikeasti ymmärtää peliä, niistä voi imitoida asioita ja oppia joitain niksejä omaan peliin, mutta asioiden ymmärtäminen ja oppiminen tapahtuu aina pelkästään omalla työllä ja, siten, että omassa päässään käsittelee kaikki mahdolliset vaihtoehdot läpi. Videot vaan herkästi sumentaa tuota ajattelua. Tuollanen lähestymistapa on omasta mielestä ainut oikee ja koskee muutakin ku pokeria, esim matematiikan opiskelua. Mitään ei voi kopioida tai imitoida muilta vaan asiat täytyy oikeasti omien virheiden ja kokemusten jälkeen sisäistää, trial & error.

Nykyään jos tulee hankalia käsiä tai muuten epävarmoja tilanteita, niin tulee joko pelien aikaan tai sessioitten jälkeen katottua yksittäisiä käsiä ja mietittyä pää puhki olisiko joku muu lähestymistapa ollut parempi. Useimmiten asiat on mennyt nin kuin kuuluukin, mutta joskus voi tulla älynväläyksiä että “noinhan toi ois kannattanu tätä peluria vastaan aina vetää!”

4. Juhliminen, hauskanpito ja elämääkin siistimpi hengailu reissuineen kuuluu isona osana pokeriammattilaisen elämään. Itse olen välillä sortunut yrittämään saada tulosta aikaan vakavalla naamalla; elämän lisäksi jopa itsenikin vakavasti ottaen. Onko totta, että ne voittaa joilla on paras meininki? Onko totta, että paras investointi omaan tuottavuuteen, onkin ennen kaikkea pitää ihan tusti hauskaa?

– Periaatteessa tossa edellisen vastauksen lopussa jo vastasin tähänki, parhaat pelitulokset syntyy sillon ku oikeesti haluaa pelata, eikä ainakaa mulla henk. koht. pysys motivaatio kohillaan jos vaan istusin sisällä viikkokaupalla grindaamassa. Pitää välillä unohtaa koko korttipeli ja pitää vaa hauskaa.

5. Miten nollataan ajatukset välillä kokonaan pois pelistä?

– Mulla henkilökohtasesti: non-poker-reissut, urheilu, KREISIBAILAUS ja yleensäkki “normaalielämän” eläminen kuten kaverit jne blablabla.

6. Onko tärkeää myös treenata ja pitää huoli kropasta ja energiatasoista myös fyysisellä osastolla?

– Varsinki talvisin ku unirytmitki tuppaa välillä venyy sillee ettei välttämättä nää joka päivä ees päivänvaloo ni on TODELLA tärkee urheilla ettei leviä pää. Muutenki helposti tulee saamaton olo jos vaan istuu päivät pitkät sisällä, treenaaminen works wonders.

7. Tuleeko harrastettua muutakin huippuelämystä, kuten vauhdikkaita sporttilajeja, extreme urheilua – vai riittääkö peli & reissut? Surffi taitaa kulkea käsi kädessä pelaamisen kanssa?

– No itellä ei nyt sen sairaampia extremeurheiluja oo vakituisesti mukana, mitä nyt jollain reissulla käyny benjit hyppää ja sellasta. Uhkapelaaminen on itessään melekosen jännittävää ja adrenaliinit virtaa. Reissuilla toki koittaa mahollisuuksien mukaan tehä kaikkee mitä tajotaan, mm. tuo surffi on sellanen jota ei Suomessa niin vaan aktiivisesti harrasteta vaikka haluja ois. Balilla tuli käytyä lähes joka päivä ja ens talveks lähen Australiaan jossa tarkotuksena jatkaa samaa rataa.

*8. Onko pelissä tai siihen valmistautumisessa mukana jotain itämaisia Ninja tekniikoita mielen tyhjentämiseen ja täydelliseen läsnäoloon – vai riittääkö pelkkä **vetin hyvä meininki, parhaat frendit ja siistit mestat?

– Monet ammattilaiset treenaa paljo tota mentaalipuoltaki ja tiiän että monet esim meditoi. Ite en oo noita koittanu, pyrin vaa pelaa sillon ku tuntuu et mieli ja keskittymiskyky on terävänä. Ja tohon toki auttaa noi sun mainittemat jutut.

• Mielenhallintaan on tullut kehiteltyä jotain omia rutiineja, jotka helpottaa erityisesti synkillä hetkillä. Pelatessa tulee välillä todella epämiellyttäviä yksittäisiä käsiä vastaan, joille ei yksinkertaisesti pelitilanteessa ollut mitään tehtävissä. Tällasilla hetkillä tulee ite katsottua kys. käsi nopeesti läpi, todettua että näin sen kuuluikin mennä vaikka tukkaan tuli, niin että tukka lähti, ja nollattua tilanne ja peli jatkuu. Mitään ei saa jäädä vatvomaan liikaa, tai koko paketti leviää ja kaikki menee päin persettä.

9. Parasta musaa voittaja-fiiliksiin pääsemiseksi?

– Session alkuun OBV joku överi-itseluottamuksella vedetty money affiliated CASH MONEY MILLIONAIRE LIFESTYLE mölinä että pääsee PUMPPIIN, tyyliin:

http://www.youtube.com/watch?v=TWHNr0BrNgo

Sit ku kohtaa vaikeuksia ja tarvii uskotella itellee että kyllä nää pelit on biitattavissa lähtee:

http://www.youtube.com/watch?v=Ym0hZG-zNOk

Ja jos keskittyminen alkaa herpaantuun ni ei oo muuta vaihtoehtoo ku:

http://www.youtube.com/watch?v=btPJPFnesV4

Toki joka tilanteeseen löytyy sit vielä roppakaupalla omia biisejä.

• voittaja-fiilishän löytyy aina rickyn kautta:

10. Onko mukaan tullut jo muita bisneksiä, esim. diilejä pokerisivustojen kanssa, sponsoreita, erittäin onnistuneita sijoituksia..?

– Pieniä keskusteluja diileistä on ajan saatossa ollu mutta ei mitää liian kiinnostavaa. Ihan pikkujuttuja / -etuisuuksia löytyy ku tuntee oikeita ihmisiä. Sijotuksia oon tehny suuntaan ja toiseen ja kaikki on toistakseks enemmän tai vähemmän miinuksella että onnistumisista ei voia puhua. Maybe one day…

Tossa nyt tollasta semi-tajunnanvirtaa, toivottavasti jotain kiinnostavaaki sattu mukaan. PEACE!

Haastattelijan loppukommentit: Miten oppii voittajaksi? Miten kehittää itsessään lisää voittajan vaistoja & onnistujan ajatuksia, ja murtaa häviämiseen ennen johtaneet mielenmallit? No tietenkin osallistumalla “elämän turnauksiin” ja haluamalla voittaa. Mitä voimakkaampia haluja jokin tilanne tai taivoite herättää, sitä nopeammin kehittyy asenteet voittamiselle otolliseen suuntaan. Luonnollisesti.

Mutta pelaamisen, osallistumisen lisäksi toinen kova keino on hakeutua voittajien seuraan – sekä median kautta että livenä. Moni kuuntelee nykyään esim. jotain voittaja-räppiä uutislähetyksen ym. valituksen sijaan, lukee voittajien elämänkertoja sanomalehtien sijaan, jne. Mutta olennaisinta on se sosiaalisen ympäristön transformointi, koska seura tekee kaltaisekseen.

Kuitenkin, voi olla vaikeaa alkaa vibailemaan sellaisten kanssa, joiden tasolla ei vielä luonnostaan vibaile. Suhteiden luomisessa tarvii olla mukana molemmat osapuolet, ja vieläpä omasta tahdostaan. Siksi helpointa ja varminta on aloittaa niistä, mihin ei tarvitse muilta kysyä lupaa – eli: – tsekkaa että lamen asiantuntijuuden sijaan lukee/katsoo/kuuntelee mieluummin jotain voittaja-henkistä. Nykyään yhä enemmän luen tennishuippujen haastatteluita ja vähemmän politiikkaa. Köyhyys-uutisten sijaan Maybach Music & FerrariBoyz – mutta siis ennen kaikkea: alkaa pelata ja ainakin ihan täysillä yrittää voittaa, arjen haasteista alkaen. Joka kerta kun löytää itsestään sen yhden vaihteen lisää; joka kerta kun pystyy siihen mikä ennen oli liian vaikeaa, nousee omat vibat, coolius ja energiatasot taas yhden pykälän.

[

](http://www.printfriendly.com/print/v2?url=http://www.viidakkomies.com/2012/07/pokerimiehet-haastattelussa-aiheena-voittaminen/)

This entry was posted in Uncategorized. Bookmark the permalink.