Kunnon ruoka

Rakentavat safkat, “regenerative foods”. Ei pelkkää puhdistusta, vaan myös vahvistusta. Jopa raakaravinnon tunnetuin puolestapuhuja David Wolfe korostaa, että eniten makuja ja ravinteita tiivistyy juurikin eläinkuntaan, ja siksi vegaanina on tärkeää yrittää päästä edes lähelle samaa ravinnetiheyttä esim. superfoodeilla. Itse koen, että hyvän eläimen ja hyvän kasviksen yhdistelmää ei voita mikään; ne on vaan luotu yhteen ja samalle lautaselle tai vaikka rosvopaistiin. Nykylautasen normiliha on kuitenkin niin käsittämättömän huonoa ja mautonta, että siitä tulee vain paha olo ja väsymys, ja lisäksi hirmuisesti toksiineja kehoon käsiteltäväksi. Tosin ei se kasvis-osastokaan hymyilytä: tehotuotettua home/kumiperunaa ja pikariisiä. Ehkä pari siivua kurkkua, jos mennään oikein hienoon huoltoasemaravintolaan, ja saattaa olla myös pakasteporkkanoita mikroaaltouunissa.

Kasviksissa saat sitä parempaa, mitä lähemmäs pääset tuottajaa. Välikäsien katkominen alentaa myös hintoja, ja parantaa tuoreuden lisäksi luontaista laatukontrollia, inspiraatiosta puhumattakaan. Virallisestivalvottu luomukin on ihan hyvää, vaikka toki hintavaa.

Eläinsafkoissa ei kannata mistään muusta puhuakaan kuin grass fed, eli tuoreruokittu. Onnistuu myös Suomessakin, ympäri vuoden. Juuri juttelin elämäni parhaita lampaan sisäelimiä myyvän kauppahallikauppiaan kanssa, miten lampaille talveksikin kuivataan sitä samaa vihreää (ei heinää, vaan vihreää), mitä ne kesälläkin rouskivat, ja lisäksi annetaan jonkin verran olikohan kauraa, härkäpapua ja muuta hyvää ja aitoa - ei jotain raision tai muun myrkkyrehufirman gmomaissi-gmosoija-glyfosfaatti-kokovartalomyrkytystä. Niin, ja kaikki tietenkin omalta pientilalta ja naapureilta, ei jostain erittäin sekavasta teollisuussekoitusjättitehtaasta. Todellakin tämä on mahdollista. Ja arvaa mitä? Elämäni parhaiden lihapalojen kilohinta oli samalla myös urani edullisin. Eli aina kun alkutuotannon ylikoneellistamista perustellaan hinnalla, voit nauraa luvan kanssa. Suomalaisen ruoan korkea hinta johtuu valtion suojelemasta kauppamonopolista (ns. k- ja s-mafia), sekä aivan liian tarkasta regulaatiosta hysteerisine turvallisuusvalvontoineen, jotka maksavat isoa rahaa & vaivaa etenkin pientuottajille. Teurastussäännöksistä en ala edes puhumaan, mutta se on selvä, että ainakaan kieltämällä, vaikeuttamalla, estämällä ja vainoamalla ei parempaa ruokaa saada edullisemmin, vaan ajetaan koko ala lopulta kansainvälisten teollisuusjättien käsiin, joilla on riittävästi varaa, taitoa, massaa, valtaa, suhteita ja kokemusta hysteerisimmistäkin säännöstelyistä selviämiseen - ja joiden toimintaa ei koskaan valvota “jostain syystä” läheskään yhtä tarkasti kuin pienten toimijoiden, jotka ovat luonnollisesti helpompia uhreja tarkastajille. Tänä päivänä paras ruoantuotanto ja etenkin sen päätyminen kuluttajan käsiin tapahtuu hiljaisuudessa ihmisten välillä, lain rajamailla ja usein piirun verran harmaalla puolella - kun lain mukaan se syrjäisen pientilan eläin olisi pitänyt kuljettaa monta sataa kilometriä jonnekin luvanvaraiselle jättiteurastamolle, josta tulee taatusti pelkkää pahinta stressihormonilihaa. Ainoastaan omaan käyttöön saa teurastaa tarkoin säädellyn määrän oikeasti syömäkelpoista raaka-ainetta, ja aidon lihan myymisestä, jopa lahjoittamisesta voi mennä koko tila kiinni jos perinteiden mukaisesta hyväntekemisestä jää kiinni.

Onneksi on muita maita, joissa ei ole eviraa kiusaamassa, nostamassa hintoja katon läpi, ja ajamassa kaikkea toimintaa hyville ystävilleen kansainvälisten petroteollisuusjättien palveluksessa. Itse ostan niittylihani aina alle kympin kilohintaan, joskus jopa 7,50 euroa kilolta ehkäpä parhaasta lihasta mitä olen ikinä maistanut - kun taas jos kiusaaja-eviralta kysyttäisiin, hinta olisi (ja useinmiten onkin) kirjaimellisesti moninkertainen.

Vielä parasta lihaakin parempi juttu, niin makuun, suorituskykyyn kuin ihmeparanemisiin, on kaikki muu siitä samasta eläimestä: luut, rustot, ja sisäelimet. Jopa aivot - ja ei, terveiden eläinten kanssa ei mitään hullutauteja tarvitse pelätä. Pahoja prioneita syntyy vain, kun lainsäädännöllä ja -valvonnalla tehdään kaikesta, ja etenkin pientuotannosta, niin hankalaa ja hintavaa, että kaikki ajautuu isojen teollisuusjättien käsiin, jotka eivät taatusti välitä mistään mitään. Samaa edesauttaa vanhojen perinteiden ja kauniiden navettojen tarkoituksellinen alasajo jakamalla valtion tukia halvimpien ja rumimpien mahdollisten teollisuuspeltivankiloiden rakentamiseen keskelle hehtaaripeltoa.

Onneksi hätä keksii keinot ja pakko porsaanreiät. Aina tulee löytymään myös aitoa ruokaa edullisesti, parasta raaka-ainetta suoraan aidosta luonnosta eikä kuolleen monokulttuurimaaseudun ällöttävänrumista “moderneista” peltihökkeleistä. Ostajan salapoliisityö käy vuosi vuodelta kiehtovammaksi. Mitä useampi havahtuu huomaamaan mitä ruokaa kannattaa syödä ja mitä ei, sitä nopeammin alkavat viranomaisetkin, jopa niiden niitä lobbaavat pahiksetkin arvostaa hyvää raaka-ainetta ja viimeistään siinä vaiheessa on tulevaisuus turvattu. Tällä hetkellä eletään niin suurta kontrastien aikaa - mitä isommaksi kontrasti on päässyt kasvamaan hyvän ja huonon ruoan välillä, sitä voimakkaammin me lopulta, tai jo nyt, havahdumme hereille sekä yksilöinä että kulttuurina. Kun sen eron itse maistaa ja tuntee, ei ole enää paluuta tiedottomuuteen ja teollisuuslihaan. Kyseessä ei ole enää eettinen valinta, tai kulttuurinsuojelu, vaan “minä haluan TÄTÄ herkkua jatkossakin!” Ja silloin alkaa tapahtua, kaikki muu on lähinnä abstraktia jeesustelua. Sitä ei uskokaan, miten suuresta erosta on kyse, ennen kuin maistaa, ja ihmettelee missä on se normaali ruoan jälkeinen väsymys, ja miksi mieli toimii yhtäkkiä näin kirkkaasti, vaikka juuri söin jotain todella raskasta ja niiiin hyvää… Bonuksena myös se eläin sai elää hyvän elämän kauniissa ympäristössä, ilman kauheasti kolisevaa peltivankilaa, antibioottikierteitä, gmo-rehun aiheuttamia sisäelinsairauksia ja tuskallisen kookkaiksi jalostettuja utareita.

Mikä on varmin tapa vähentää eläinten syömistä? Ravinne- ja makutiheyden lisääminen. Kun vaihtaa jopa kymmenen kertaa ravinteikkaampiin raaka-aineisiin, huomaa ettei sitä teekään enää mieli edes joka päivä; ehkä pari kertaa viikossa - vaikka toki aluksi saattaa mennä paljonkin, kun kroppa pääsee vihdoin tankkaamaan ravinnevarastot täyteen, kaikkien niiden ravinteiden osalta, joita teollisuus“lihasta” (eli gmosoija-jauhomakkarasta) ei ole saanut, eikä myöskään kasvikunnasta ilman todella tarkkaa supplementaatiota. Lisäksi myös stressin vähentäminen vähentää kehon kulutusta ja ravinnontarvetta, ja itselläni stressi vähenee huomattavasti jo sillä, kun tunnen ettei mitään puutu, vaan kropalla ja etenkin hermostolla on kaikki mitä se tarvitsee itsensä huoltamiseen, puhdistamiseen, uusiutumiseen ja tasapainottamiseen. Perus jauhelihaa on helppo ostaa ilman tunnontuskia, koska sehän tulee jauhelihaosastolta muovipakkauksissa, jolloin on helppo unohtaa tuhansien teho-eläinten todellinen ja jatkuva kärsimys (kyllä, yhdessä tuotteessa voi olla jopa tuhansien koko elämänsä kärsineiden teollisuusvankieläinten lihaa ja vähän muutakin epämääräistä sekaisin). Totuus on, että mikä tahansa tehoruoka tappaa ja paljon - myös kasviruoka traktorinrattaisiin kuolleine jäniksineen, käärmeineen ja jyrsijöineen - biodivesiteetin tuhoutumisesta puhumattakaan. Me syömme toisten elijöiden kuolleita ruumiita - ainoastaan 100% fruitarianistit (ja valoravinnonsyöjät) voivat jeesustella tällä asialla, vaikka hieman supplementoisivatkin vihreillä lehdillä tappamatta itse kasvia. On parempi syödä parempaa, jolloin tarvitsee syödä vähemmän, ja samalla koko ympäristön tila paranee biodiversiteettiä myöten. Laadukkaan niittylihan syöminen on ainoa ruokavalinta, joka itseasiassa jopa vähentää eroosiota, lisäämällä laiduntamista. Mitä paremmin ja tietoisemmin, kauniimmin ja rakkaudellisemmin asiat tehdään alkutuotannossa, sitä paremmin voi sekä asiakas, luonto että koko yhteiskunta. Minä äänestän jaloillani ja lompakollani - etenkin kun samalla säästän selviä euroja, vaikka saan niin paljon parempaa. Ainoastaan monikansalliset jätit ja kemikaaliyhtiöt jäävät nuolemaan näppejään, mutta se on ok

Etnisistä kaupoista löydät valmiiksi pilkottua halal-lammasta puhtaasta Uus-Seelannista; taatusti grass fed - ja ihan sikamaisesti edullisempaa kuin edullisinkaan niittypakkasliha missään muussa kaupassa tai oikeastaan edes lähitiloilla. Ota yksi tai kaksi palaa uunivuokaan, kaada sekaan vettä, suolaa, mausteita, mitävaan, ja kuumenna 50-60-asteessa! Huomaat pian, että liha on niin laadukasta, että se maistuu jopa lähes raakana, kunhan antaa marinoitua mausteliemessä. Sitten kun kevyesti kuumennetut lihat on kaluttu luiden ympäriltä, ja nautittu maailman ihaninta marinadilientä antaumuksella, voi luut heittää lopuksi kattilaan ja lisätä lämpöä.

Kauppahalleista kannattaa kysellä kalan ruotoja/perkuujätteitä, joista saa loistavinta lientä kaikenlaisteen kudosten uudelleenrakentamiseen. Tässäkin voi aloittaa pienellä lämmöllä; käytä kookkainta kattilaa ja pienintä kuumennustehoa. Vettä, sipulia, suolaa… Kuinka ihanaa onkaan kaluta (lähes) ilmaiset lihan rippeet ruotojen ympäriltä ja kalanpään poskista, ja sitten kun ka ihanat lihat on syöty puoliraakana ja kivasti makuuntuneena (mieluiten Chlorellapuriste-kourallisen kera, jottei elohopea pääse imeytymään kehoon), voi taas lisätä lämpöä ja nauttia ihanimmasta regeneraatio-liemestä. Voit lisätä vettä ja suolaakin, niin pitkään kuin makua irtoaa. Luuliemen ja kalanpääkeiton keittely on ihan kuin pakuritee, tosin luiden ja ruotojen kanssa en aina jaksa edes odottaa kuppiin kaatamista, ja lisään suolan jo kattilaan, kun sitä on niin kiva juoda siitä suoraan. Etenkin kun mukana on sipulia; sipuli saa kaikki liha- luu- kalanpää- ja ruotoliemet maistumaan huikean hyvälle.

Jos oikein haluaa parantaa kehosta kaiken mahdollisen, luomu-grassfed-eläinten sisäelimet ovat ehkä arvokkain löytö minkä voi tehdä. Suosittelen uunivuokaa, ja siihen se neste ja mitä ikinä makuja nesteeseen haluaakaan uuttaa, ja samaa 50-60-asteen lämpötilaa. Ruokaa voi säilyttää uunissa 50-asteessa koko ajan, ja syödä aina kun tulee nälkä. Siinähän murenee. Bakteereja ei tarvitse pelätä, kun laittaa niin ärhäköitä makuja marinadiin, ettei hulluinkaan pöpö uskalla tulla lähellekään. Sekä niittyliha että -maksa ja muutkin elimet maistuvat mahtavalle irtovoin kanssa - ja päälle voi juoda sitä sipulipitoista lientä.

Hanki reilusti jääkaappitilaa, ja iso pakastin, niin riittää kun löydät parhaita luonnon herkkuja vaikka vain kerran vuodessa, ehkä jotain kerran kuukaudessa - joten vaikea tai harvinainen saatavuuskaan ei muodostu ongelmaksi. Ainoastaan tuoreet vihannekset saa edelleen hakea viikottain - tai parhaassa tapauksessa jopa kasvattaa. Ei maksaakaan tarvitse joka viikko syödä, ja parhaat elimetkin saa todennäköisesti pakasteina, kyselemällä kauppahallien lihatiskit ja riistakaupat, jopa lampaanvillakaupat läpi.

Tämä tuntuu olevan se, mitä etsin niin monta vuotta, ja mitä ihmemarjoistakaan ei saa:

a. Karitsan tai muun terveen hyvinsyöneen eläinen maksaa tai muuta sisäelintä, edullisesti lähimmästä kauppahallista. Jos ei löydy, pyydä ja kysy kunnes löytyy. Parasta vettä, parasta suolaa, sipulia, ehkä mustapippuria, ehkä muitakin kasviksia-vihanneksia-juureksia tai yrttejä mitä nyt sattuu löytymään. Vaikka mokaisi maut ihan täysin, silti tulee tajuttoman hyvää koska vesiliotus on vaan paras tapa laittaa ruokaa, kuin Sous Vide mutta ilman muovia tai edes lisävälineitä, ja hyvät kasvikset yhdessä parhaiden eläinten parhaiden osien kanssa maistuu aina taivaalliselle, etenkin se liemi. Käytä kannellista uunivuokaa, ja laita uuni 50-60, maksimissaan 70 asteeseen - niin pitkäksi ajaksi kuin syömistä riittää

Samaan “keittoon” tykkään laittaa myös etnisistä kaupoista löytyvää super edullista valmiiksi paloiteltua, luutkin sisältävää halal-lammasta, joka on myös täysin grass fed eli “super paleo”. Ihan tajuttoman hyvää - ja ylläkuvatun kaltaisessa marinadissa maistuu lähes jo raakanakin. Yleensä liemet tulee juotua aika äkkiä, joten lisään vettä ja suolaa, ehkä merileviäkin, niin pitkään kun lihaa tai maksaakin riittää syötäväksi. Uuni saa siis olla päällä reilussa 50-asteessa ja sama annos käytössä monta vuorokauttakin yhteen menoon. Eipähän tarvitse ruokaa tai ruoanlaittoa miettiä pariin päivään - ja koko ajan paranee vaan yhä mureammaksi & maukkaammaksi. Lopuksi, kun kaikki lihat on kaluttu ja merilevätkin rohmuttu, voi luut laittaa kattilaan ja lisätä lämpöä.

b. Ylivoimaisesti parhaat kalan osat ilmaiseksi? Kyllä, tai joissain kauppahalleissa eurolla-muutamalla. Ennen otin K2-vitamiinini vanhoista erikoisgouda-juustoista. Nyt saan sen ilmaiseksi kalanpääkeitosta. Miksi paljastan tämän, enkö pelkää tämän rajalliset resurssin menettämistä kilpaileville kauppahallinkävijöille? Minulle tärkeintä on, ettei ne parhaat palat ainakaan roskiin mene, kuten enimmäkseen ikävä kyllä tällä hetkellä. Itse löydän aina keinot, kuten tähänkin asti; joskus jopa tykkäänkin laittaa itseäni tilanteisiin jotka vaativat uuden keksimistä, löytämistä tai kehittämistä - jolloin lopulta löytyy taas myös jotain arvokasta jaettavaa, mikä tuntuu kaikkein tärkeimmälle ja, no, hauskimmalle. Paljon hauskempaa on, että kymmenen lukijaa tekee itselleen jotain ennen kokematonta hyvää, vaikken itse sitä jatkossa aina edes saisikaan - ja pääsen takaisin sorvin ääreen opiskelemaan lisää ratkaisuja tositilanteeseen. Oletan että sinäkin teet elämässäsi jotain kivaa meidän kaikkien hyväksi, johon haluan että saat lisää tukea ja vapautta kuten itekin olen saanut. Laita kattilaan niin paljon vettä, että kalanpäät ja ruodot suunnilleen alkavat peittyä. Suola toimii tässäkin, samoin sipuli, ehkä joku tillikin voi olla hyvä, ehkä sitruunakin ja etenkin mustapippuri (osta kokonaisia, mieluiten luomuja, ja jauha vasta juuri ennen käyttöä, jos sittenkään). Mutta se sipuli on kaikkein tärkein, siihen voit luottaa. Sipuli saa kaikki paleosafkaliemet maistumaan, no, suoraan sanottuna taivaalliselle, yhdessä hyvän aidon raffinoimattoman suolan kanssa tietenkin. Muu on sitten extraa; juureksia erityisesti suositellaan, mutta ainakaan bataatti ei tuntunut toimivan, siitä on kivempi tehdä uppopaistettuja “sipsejä” mexican-mausteilla, sipulilla, valkosipulilla ja suolalla, voissa ja/tai kookosöljyssä. No niin, laita kalanpääkattila pienimmälle teholle, ja syö lihat pois kalan poskista ja ruodon ympäriltä. Jos olet käyttänyt tarpeeksi suolaa, ne maistuvat älyttömän hyvälle. Saa syödä käsin. Suosittelen syömään puoliraakana, niin saat K2-, D3- ja A-vitamiinien lisäksi Q-kympit, karnitiinit, karnosiinit, CLA:t, ja etenkin Omegat ehjinä, ehkä jopa e-vitamiinit. Huomaat, että kalasta tulee puoliraakana aivan älyttömän hyvä olo, ja ylikuumennettuna aivan tajuttoman väsynyt paha olo. Suosittelen edellistä, ja välttämään jälkimmäistä. Voit tehdä myös tahnan, kastikkeen tai salaatin, jossa esim. avocadoa, voimakkaanmakuista oliiviöljyä ja ennen kaikkea Chlorellaa, niin voi syödä elohopea- ja dioksiinipitoista kalaakin huoletta. Mitkä kalat sisältävät vaarallista hermomyrkky-elohopeaa? Tänä päivänä ihan kaikki, kiitos hiilen polttamisen energiantuotannossa. Kyllä, tätä tehdään Suomessakin, joten järviemme elohopeakuormitus ei johdu pelkästään itänaapurista, vaan itseasiassa ennen kaikkea omasta taka-vuosikymmenien neronleimauksesta nimeltä pakko-ojitus jonka ansiosta syrjäisimmät metsälammetkin ovat edelleen täynnä elohopeaa, ja niistä poimitut kalat vielä enemmän. Mutta ei se mitään, koska Chlorella on keksitty. Suosittelen chlorellan tapauksessa tilaamaan aina ja vain ja ainoastaan parasta ja kalleinta. Sun Chlorella on ääritapaus hinnan suhteen, mutta myös Vihreä Helmi, Ojio ja Yayeama tuntuvat toimivan ja maistuvan. Tosin iherbista tilatut yayeamat eivät aina ole olleet kovinkaan hyviä, verrattuna Fitnessfirstiin. Halvempia luomu chlorelloita en suosittele, niissä on vaikka mitä linnun***kaa seassa, ja jos teet niistä kastikkeen, kastike pilaantuu nopeasti todella huonolaatuisten mikrobi-epäpuhtaus-kantojen johdosta. Chlorellassa kannattaa panostaa laatuun, niin sitä tekee mielikin syödä, eikä oman kehon mikrobikannat mene pieleen mikä tekee ainakin itselleni väsyneen ja sekavan fiiliksen (jos syön paljonkin esim. huonoa tai edes perus luomu chlorellaa/spirulinaa, tai vaikkapa huolimattomasti valittua probioottilisää).

No niin, eli kalat on kattilassa, lihat kaluttu ruotojen ympäriltä ja poskista vaikka käsillä, ja nautittu chlorellan kera. Helpoimmin tietenkin pääsee chlorellapuristeilla joita ei tarvitse edes sekoittaa mihinkään. Jos liha kaipaa edelleen lisää suolaa, syö samalla vaikka Misoa tai jotain hyvää hapankaalia - tai sitten laita vaan kattilaan reilummin suolaa. Hyvää suolaa saa käyttää rohkeasti, niin paljon kuin hyvälle maistuu ja mieli tekee. Sanotaan jopa laskevan verenpainetta, siinä missä keinotekoinen elimistölle vieras laboratoriovalmisteinen myrkkysuola tietenkin nostaa kaikenlaisia paineita. Nyt, kun herkät lihat on pelastettu pehmeän kirkkaanpunaisena turvaan tai parempiin suihin, voit lisätä lämpöä. Huh, miten ihanan liemen saat, kun seassa on suolan lisäksi ainakin sitä sipulia. Keitä vähintään kymmenen minuuttia. Osa suosittelee 10-minuuttista keittoaikaa kalanruodoille, osa taas sanoo, että kannattaa keittää jopa tuntikausia, jotta saa kaikki kivennäiset irti ruodoista. Totuus selviää testailemalla; itse fiilistelen lähinnä makua, varsinkin jos raaka-aine on peräti ilmaista. Käytännössä keittoaika määräytyy oman flown mukaan. 2-tuntinen ruoanlaitto ei vie kahta tuntia, vaan samalla voi viettää aikaa oman maun mukaan sisustetussa kotitoimistossa ja käydä laittamassa levyn nollalle sitten kun muistaa tai huvittaa, tai tekee mieli maistella lientä. Hyvien raaka-aineiden kanssa ei voi epäonnistua, kunhan pelastaa herkät lihat ajoissa, jonka jälkeen voi tehdä mitävaan. Jos osaa keittää pakuri-inkivääriteetä, osaa automaattisesi laittaa parasta paleosafkaa. Itseasiassa tälläkin hetkellä on joku luuliemi hellalla porisemassa - olisin voinut lähteä mukaan kaupungille, mutta tuntui niin mahdottoman mukavalle jäädä tsekkailemaan eli käytännössä maistelemaan (eli käytännössä ehkä kokonaan juomaan) liemen valmistumista, ja samalla viimeistellä blogaus jota en muuten olisi jaksanut erikseen tehdä.

Liemi kuuluu siivilöidä ja säilöä, säilyy jääkaapissa jopa viikon, ja pakkasessa pitkään. Mutta lähes kertaakaan en ole saanut vielä mitään talteen, koska se on niin hyvää - etenkin kun sekaan laittaa myös merileviä (Wakame, Dulse, Kelp, Arame…). Koko ajan voi keitellä lisää ja safkailla lisää. Kaikki maistuu vieläkin taivaallisemmalle voin kanssa. Hyvä eläinkunnan raaka-aine + runsaasti kasviksia + kotimainen kesäinen irtovoi syöntihetkellä päälle puolikovana, kuten Peltola tai Mouhijärvi = jotain sanoinkuvaamatonta. Siihen vielä marjat ja/tai hedelmät niin sulla on jo kokonainen dieetti. Ja voin lähes luvata, että hampaat tuntuvat jo parissa päivässä vahvemmille kuin aikoihin, etenkin jos lisäksi päätyy vielä hoitamaankin niitä. Hinta 0-2 euroa kalasta, 4 euroa karitsanmaksasta parille päivälle, 7,50-8,90€ kilolta grass fed -lampaanlihalle luineen valmiina annospaloina pakasteessa (ei tarvitse edes esisulattaa, tulee tosi hyvää jokatapauksessa pikaruokanakin).. jne. Se on aika siisti fiilis, kun saa kerralla ja yhdellä tai parilla reseptillä monta terveys- ja elämänhallinta-ongelmaa vihdoin ratkaistua, ja vieläpä säästää ajan ja vaivan lisäksi rahaakin samalla.

Jokatapauksessa hyvä mineralisaatio ja luonnonkansamaisen roteva rakenne vaatii

• A-vitamiinia, jota saa maksasta (valitse puhdasta eli hyvin ruokittua, ei teollista teholihaa) tai sitten Blue Ice Fermented Cod Liver Oilista,
• D-vitamiinia jota saa auringosta ja kaikesta tasokkaasta paleotyyppisestä eläinsafkasta (hyvinruokitus munat oransseine keltuaisineen, puhtaat sisäelimet, laatulihat, rasvaiset kalat, luuliemet, hyvät juustot, hyvät voit),
• ja sitten vielä sitä Activator Äxää, eli K-kakkosta, jota löytyy ainakin kalanpääliemistä, vanhasta aidosta Goudasta, ja Blue Ice High Vitamin Butter Oilista (tai Royal Oilista, jossa Cod Liver Oil ja Butter Oil samassa).

Itse olen eniten liekeissä, kun voi laittaa kattilaan kaikki ne kalan tai eläimen osat jotka muuten menisivät roskiin, ja se on aikalailla siinä; ei tarvinnutkaan maksaa viittäkymmentä euroa pienestä purkista - eikä ne sisäelimetkään paljoa maksa, kunhan löytää hyvin ruokittuja, eikä kuumenna liikaa, pitää lämpötilan alle 60-70 asteessa. Sipuli saa kaiken maistumaan, ja kasviksia ei koskaan voi käyttää liikaa (ja nyt se on vihdoin myös täysin helppoa).

Tällainen tarina alkaa olla jo klisee foodipiireissä, mutta kerronpa omankin versioni: viime kesänä olin yllätysbaanalla, mukana jotain superfoodeja ja viherjauheita mitä ehdin äkkiä nappaamaan matkaan. Kaverit kalastivat, tekivät ruokaa, ja keittivät ruodot koiraa varten. Maistoin lientä, lisäsin suolaa, ja siitä tuli niin hyvää että koira jäi ilman. Tunsin, kuinka tästä liemestä, eli kalan päistä ja ruodoista (“perkuujätteistä”), sain enemmän elinvoimaa kuin kaikista vitamineral-jauheista yhteensä. Sama tapahtuu jossain vaiheessa, ennen pitkää, lähes jokaiselle joka todella yrittää syödä raakaa- tai kasvis- tai raakavegaaniravintoa. Toki voi onnistua, jos supplementoi oikein. Mutta pidemmän päälle on kivempaa pärjätä ilman monimutkaista lisäravinnekaappiakin. Ja tietenkin mielenrauha, luonto ja kaikki sellainen voi auttaa elämään lopulta varmaan vaikka pelkällä valolla ja ilmalla

Mutta jos haluan pärjätä kiireisen kaupungin keskustassakin, täysissä voimissa ja vaikeasta, elimistön resursseja kuluttavasta degeneratiivisesta sairaudestakin huolimatta, paras ottaa käyttöön vähän “kättä pidempää” eli itujen ym hippiruokien lisäksi myös kunnon lihaa. Ei sitä, mitä saa normikaupasta, vaan aitoa tavaraa kauppahalleista. Parhaat, ravitsemuksellisesti arvokkaimmat palat ovat aina ne, jotka heitetään pois, ja joita ei eviran mukaan saisi antaa enää edes koirille

Myös vanhaksi menevät maitotuotteet ovat ihan mahtavan makuisia, kunhan ovat pastöroimattomia. Raakamaito vanhenee arvokkaasti, kun taas pastöroituun saattaa iskeä mikä vaan hirmupöpö. Saatiin vanhaksi mennyttä vuohen raakamaitoa, avattiin sekaan yksi jarrodophilus-probiootti ja saatiin parasta piimää ikinä

Todennäköisesti erinomaisia ovat Garden of Lifen Primal Defense -probiootit, jotka lähtevätkin testiin seuraavaksi. Tämänkin vinkin sain Daven loistavasta podcastista.

Pitkään sain lukea vesi kielellä paleo-blogeista kuinka kannattaa syödä grassfed- eli niittylihaa - mutta kukaan ei kertonut mistä sitä saisi kohtuuhintaan & kätevästi. Lopulta löysin, muistaakseni jälleen kerran Larin suosituksesta, etnisten kauppojen älyttömän edulliset, pikaruoka-valmiuteen paloitellut superpuhtaan uusseelannin nurmikkolammaspalat, joiden hinnoissa ei ole ollenkaan K- tai S-merkkistä monopolilisää. Edes pientiloilta suoraan ei SUomessa yleensä saa näin edullisesti, edes isoissa erissä. Hirviseurasta ehkä. Maailmalla saa; Suomessa pelätään eviran tarkastuksia. Täällä virkavalta on jostain syystä halunnut tehdä kaiken keinotekoisen kalliiksi lukemattomilla “turvallisuus“säädöksillään, mutta onneksi hätä keksii keinot ja pakko porsaanreiät.