Self 2
Arkistokirjoitus vuodelta 2009.Julkaistu alun perin lokakuu 2009 viidakkomies.com-sivustolla. Tiedot ja linkit voivat olla vanhentuneita. Alkuperäinen tallenne.
Toivottavasti et säikähtänyt liikaa tuosta edellisestä Kaija Koo -videosta. Sillä oli ihan tarkoituskin – näyttää ero Self Ykkösen ja Self Kakkosen välillä.
Mitä ihmettä?
No niin. Elikkäs pelasin nuorena tennistä, ja pärjäsin tosi hyvin. Olin ikäluokkani parhaimmistoa, ja 13-vuotiaana kävin jopa ikäisteni ranking-ykkösenä! Kova jätkä!
And then, the unthinkable happened. Paras aseeni – kämmenlyönti – sekosi totaalisesti. Yritin hallita ja kontrolloida sitä vaikka millä keinoilla, mutta mitä enemmän yritin kämmentäni korjata, sen pahemmin se vaan sekosi – ja pallo lenteli milloin takaseinään, milloin verkon alaosaan. Arvaa hävettikö!! Lopulta jouduin otteluissa tulemaan joka pisteessä verkolle suoraan heti ensimmäisestä lyönnistä, jotten olisi vahingossakaan joutunut lyömään yhtään kämmenlyöntiä takakentältä! Lupaavasti alkanut ura loppui lyhyeen jo 15 vuoden iässä.
Sitten törmäsin todella kiinnostavaan kirjaan, joka muutti koko elämäni – ja lopulta on ollut isossa osassa siinä miksi kykenin lopulta tekemään aika ihmeellisiä juttuja sekä oman terveyteni että toisten hyväksi (tästä ehkä lisää tulevassa postauksessa).
Kirjan nimi oli The Inner Game Of Tennis, kirjoittajana Tim Gallwey. Tim oli omassa valmennustyössään törmännyt samaan ongelmaan – mitä enemmän asiakas yritti väkisin hallita ja miettiä liikeratoja, sitä varmemmin koko homma meni ihan päin peetä.
Sitten tuli se Timin, ja lopulta koko valmennuskulttuurin (ja minun elämäni), muuttanut Ahaa-Elämys:
Oletko valmis?
Here it comes:
Sun tietoinen mieli, se jolla yrität tehdä ja oppia asioita ja hallita elämääsi, on ihan ***seestä. Tälle rakkineelle Tim antoi nimen Self 1. Se on se, mikä sinä luulet olevasi.
Sitten on se, joka sinä oikeasti olet – koko kehosi ja koko mielesi, joka joka mikrosekunti tietää ja laskee ainakin miljoona kertaa monimutkaisempia asioita kuin tietoiseen mieleesi koskaan voisi kerralla mahtua. Kun nostat kätesi, Self 2 hallitsee tarkasti ja elegantisti tuhansia ellei miljoonia hermoimpulsseja yhtä aikaa, joista sinulla ei ole hajuakaan.
Self 2 on minun se osa, jolla oli hetken aikaa jopa ikäluokkani paras kämmenlyönti. Self 1 on se joka ei osaa edes nostaa kättä ilmaan, vaikka kovasti yrittää.
Huippusuorituksen, ja supernopean oppimisen salaisuus on saada keinolla tai toisella Self 1 pois pelistä – keskittää se tietoinen mieli ihan muualle kuin itse suorituksen kontrollointiin, arviointii, väkisin yrittämiseen. Miten tämä tapahtuu? Gallwey antaa kirjassaan tähän monia hyviä kikkoja – keskity kuuntelemaan pallon ääntä ja lyönti sujuu ihan huomaamatta; samalla olet paljon keskittyneempi siihen olennaiseen, eli palloon. Tai ihan yksinkertaisesti, keskity tietoisella mielellä innostavaan tavoitteeseen, voitontahtoon tai siihen minne haluat sen pallon menevän, ja anna Self Kakkosen, eli sen äärettömän viisaan kehosi, hoitaa homman omalla, uskomattoman hienolla tavallaan.
Huomaan tämän toimivan kaikilla elämänalueilla – kun keskitän tietoisen mieleni voittamisen pakkoon ja pistän tunnetta peliin, ideat, teot ja kaikki tarvittava tulee automaattisesti, flowssa. Sisäinen ohjuri taitaa olla kirjaimellisesti ainakin miljoona kertaa viisaampi kuin se pähkäilevä ja arvosteleva self ykkönen.
Self kakkoseen liittyy vahvasti flow ja intuitio, ja sen kieli on tunne. Sen kautta toimiessa on mahtava, vapautunut ja äärimmäisen nautinnollinen fiilis, kun epäilevä ja pelkäävä tietoinen mieli on tavallaan poissa pelistä – keskittyneenä ihan muuhun. Minusta paras keino päästä tähän tilaan on haluta jotain niin voimakkaasti, että toiminta tulee ihan automaatilla. Olen ollut tässä tilassa aiemmin muutaman kerran. Enää en aio siitä lähteä yhtään mihinkään.
P.S. Toinen toimiva käytännön keino, järkkymättömän voitontahdon ohella, on huumori – se on niin Self Kakkosta kuin mikään voi olla. Aito ilo ja vapauttava nauru. Atte Airaksisen kanssa pallotellessa sain lopulta monen vuoden tauon jälkeen jopa kovasti pelkäämäni kämmenlyönnin takaisin huippukuntoon. Kaveri oli niin hemmetin hauska, me vaan naurettiin koko ajan, ja vedettiin todellakin ihan täysillä. Ja riemuittiin ihan yhtä lailla molempien huippusuorituksista – tai välillä kirottiin kun toinen sai sen ratkaisevan winnerin
Atte, jos luet tätä niin vedetään täysillä joka päivä!