Miksi alkukantaisella mökillä nukkuu ja voi niin hyvin?
Lapsuuden mökillämme Kelorannassa ei ollut sähköjä, ainoastaan tulta eri muodoissaan. Sinne ei siis kulkenut edes sähköjohtoja, eikä se ollut kiinni minkäänlaisessa kunnallisessa infrastruktuurissa, kun vesikin tuli kaivosta. Terveystietoiset ovat oppineet, että ihmisen luoma moderni ruokalogistiikka on luonteeltaan varsin toksista, ultraprosessoituine valmistuotteineen jotka säilyvät melkein ikuisesti korkeakatteisen supermarketin hyllyllä. Voiko olla, että lähes kaikki muukin teollistumisen jälkeen luotu infrastruktuuri on luonteeltaan jotain muuta kuin biologisesti yhteensopivaa?
Edellisessä katsauksessa käsiteltiin sähkömagneettisen spektrin yläpäätä, eli näkyvän valon taajuuksissa tapahtuneita muutoksia, ja erityisesti viime vuosikymmeninä tapahtunutta voimistumista sekä siirtymää sinivalon suuntaan. Elinympäristömme valo on entistä voimakkaampaa ja sinisempää, ympäri vuoden ja vuorokauden.
Spektrin alemmassa päässä eli radio- ja mikroaaltotaajuuksilla on tapahtunut vastaavaa voimistumista sekä siirtymää tujumpien taajuuksien suuntaan.
Jos tahdot selata tieteellistä tutkimustietoa aiheesta, Sateilytieto.fi on listannut runsaasti tutkimuksia aiheittain.
Alle kokoan valaisevia lainauksia suomalaisten asiantuntijoiden ulostuloista – jotka poikkeavat teollisuusmyönteisestä virallisuudesta yhtä selvästi kuin terveysharrastajan ravitsemuskäsitykset Lautasmallista:
Langaton teknologia ja terveys (2011)
– “Kaikki tietävät, että jos joku tekee tutkimusta, joka osoittaa säteilyllä olevan vaikutusta, rahavirta kuivuu”, kommentoi Suomen Säteilyturvakeskuksen tutkimusprofessori Dariusz Leszczynski Tiede-lehden haastattelussa huhtikuussa 2011.
Erja Tamminen: Matkapuhelinteollisuuden rooli tutkimushankkeissa (vuodelta 2021)
– Suomessa Nokia ja operaattorit istuvat tulevan tutkimuksen ohjausryhmässä TEKES:n (Teknologian Kehittämiskeskuksen) koordinoimassa hankkeessa. ”Yritysten osallistuminen on tärkeää tutkimuksen relevanssin ja tutkimustulosten nopean käytäntöön soveltamisen vuoksi”, kommentoi Kari Markus TEKES:stä.
Sveitsiläistutkijat Martin Röösli ja Mattias Egger tekivät analyysin rahoituksen merkityksestä tutkimustuloksiin. He saivat selville, että teollisuuden vaikutuksesta julkaistaan suuri määrä tutkimustuloksia, mutta vähiten sellaisia, jotka osoittavat riskiä matkapuhelimien käytöstä, verrattuna säätiöiden tai julkisten laitosten rahoittamiin tutkimuksiin.
Vastaavaa on havaittu lääketeollisuuden hankkeissa. Lääketeollisuus tuottaa jo määrällisesti niin paljon tutkimuksia, että on alettu puhua ”julkaisuharhasta”. Arvostettu tiedelehti the Lancet vaatiikiin lääkefirmoilta rekisteröitymistä lehteen jo tutkimusprojektin alkaessa, mikäli mielii saada tulokset aikanaan julkaistua. Matkapuhelintutkimusten osalta vastaava rekisteröityminen olisi suotavaa – osoittivatpa tulokset suuntaan tai toiseen.
(suomeksi: teollisuus voi laittaa lähes loputtomasti rahaa tutkimuksiin, ja julkaista lähinnä vain ne, joiden tulokset edistävät rahoittajien etua.)
Wikipedia nyt kai sentään toistaa virallisen totuuden? Tällä kertaa jopa nettisanakirja vetää foliohatun päähän:
Wikipedia: Matkapuhelimien säteilyn terveysvaikutukset
– Tuhatkertainen ero eri maiden enimmäisarvoissa johtuu siitä, että suurempi suoritusarvo perustuu pelkästään mikroaaltosäteilyn aiheuttamiin lämpövaikutuksiin, kun taas jälkimmäisessä raja-arvossa on huomioitu myös säteilyn aivo- ja keskushermostovaikutukset.[13]
Matkapuhelimien käytön yleistyminen ja älypuhelinten tulo markkinoille on kasvattanut huolta voimakkaasti lisääntyneen mikroaaltoaltistuksen terveysvaikutuksista. Jotkut maat kuten esimerkiksi Ranska, Kanada ja Venäjä ovat rajoittaneet siksi matkapuhelinten käyttöä ja niiden mainostamista[14]. Ranskassa astui vuonna 2015 voimaan laki, joka kieltää WiFi-verkon asentamisen lastentarhoihin ja rajoittaa sen käyttöä peruskouluissa[19].
Sveitsiläisen Geneven kantonin parlamentti päätti vuonna 2019, että sen alueella sijaitsevat 5G-hankkeet keskeytetään ja että niitä saa jatkaa vasta, jos saadaan mobiiliteollisuudesta riippumatonta tutkimusnäyttöä 5G:n vaarattomuudesta ihmiselle ja eliöstölle.
Vuonna 2017 julkaistiin vertaisarvioitu tieteellisten tutkimusten yhteenveto, jossa käytiin läpi siihen asti kertynyt aivokasvaimia koskeva tieteellinen tutkimusnäyttö. Tuloksena oli, että matkapuhelimen käytön ja aivokasvainten välistä yhteyttä selvittäneiden tutkimusten tieteellinen laatu korreloi saatujen tulosten kanssa siten, että huolellisemmin laadituista tutkimuksissa saatiin tulokseksi suurempi riskin lisääntyminen kuin huonommin laadituista. Hyvin laaditut tutkimukset olivat kestäneet muun muassa riittävän kauan, sillä kasvainten esiintymisriski alkaa nousta vasta sen jälkeen, kun matkapuhelimessa on puhuttu keskimäärin yli 1 600 tuntia, mikä vastaa keskimäärin kymmentä vuotta matkapuhelimen käyttöä. Näin pitkä käyttö nosti aivokasvainriskiä keskimäärin kolmanneksella.[22] Vuonna 2006 julkaistun ruotsalaistutkimuksen tuloksena oli, että kymmenen vuotta jatkunut matkapuhelimen käyttö tunnin päivässä kasvatti aivosyövän riskin jopa yli kaksinkertaiseksi[23].
Tiedelehti Scientific Reports julkaisi vuonna 2017 maailman ensimmäisen matkapuhelimen käytön ja päänsäryn yhteyttä tarkastelevan tutkimuskatsauksen. Meta-analyysiin sisällytettyjen tutkimusten otoksiin kuului yhteensä 20 000 ihmistä. Katsaukseen kelpuutettiin ainoastaan tutkimuksia, jotka saivat Newcastlen-Ottawan laatuasteikolla vähintään viisi pistettä maksimaalisesta seitsemästä pisteestä.[27] Tuloksena oli, että yli 15 minuuttia tai yli neljä puhelua matkapuhelimessa päivittäin puhuvilla esiintyy päänsärkyä 2,5 kertaa todennäköisemmin kuin niillä, jotka puhuvat matkapuhelimeen alle kaksi minuuttia tai alle kaksi puhelua päivässä.[28] Aineisto koostui siihen asti julkaistuista väestöseurantatutkimuksista. Väestöseurantutkimuksilla voidaan osoittaa matkapuhelinaltistuksen ja päänsäryn esiintyvyyden välinen korrelaatio eli tilastollinen yhteys.
Sveitsin kansanterveyslaitos julkaisi vuonna 2018 tutkimuksen[30], jonka mukaan matkapuhelimeen puhuminen heikentää teini-ikäisten näkömuistia. Vaikutus oli selvin niillä tutkimukseen osallistuneilla, jotka pitivät puhelinta oikealla korvalla. Tämän ajatellaan selittyvän sillä, että säteilyä kulkeutui heillä visuaalisesta hahmottamisesta vastaavaan oikeaan aivopuoliskoon. Tutkimusta pidetään luotettavana, koska käyttötiedot kerättiin suoraan operaattoreilta
(kansankielelle käännettynä: mitä laadukkaampi tutkimus, sitä todennäköisemmin se osoittaa matkapuhelinsäteilyn haittoja. Teollisuus rahoittaa etunsa ajamiseksi huonosti tehtyjä tutkimuksia, joiden mukaan ”kaikki on jees”)
Ovathan turvarajat varmasti turvalliset? Sitä sopii miettiä:
– Kun säteilyä oli
alle 10 µW/m2 – vain 8 % kärsi unihäiriöistä
10-100 µW/m2 – 32 % kärsi unihäiriöistä
100-1000 µW/m2 – 58 % kärsi unihäiriöistä
yli 1000 µW/m2 – 86 % kärsi unihäiriöistä
Kodeissa suorittamamme mittaustulokset osoittavat, että tavanomaiset kenttävoimakkuudet tukiasemien lähellä ovat paljon yli 1000 µW/m2. Suositeltava taso onkin alle 10µW/m2, joka saavutetaan kodin seinä- ja ikkunapintojen suojauksella.
(Suomessa kännysäteilyn sallittu yläraja on ollut 10 000 000 µW/m2 – ja 2018 se nostettiin käytännössä tasolle 200 000 000 µW/m2)
Ketä säteilytasojen jatkuva nostaminen edes palvelee?
Luontaisterveys: 5G:n käyttömahdollisuudet laajenevat – mutta millä hinnalla?
– 5G-verkkojen lähetinantennit kuluttavat kolme kertaa niin paljon energiaa kuin 4G-verkon lähettimet. Operaattoreiden kattojärjestö GSMA on myöntänyt ongelman, koska energiaahan pitäisi säästää.
(… ja lisäksi antenneja on enemmän. Mutta kun kysyt asiaa oikeaoppisista lähteistä, ”mikään ei ole muuttunut, kaikki kunnossa…”)
Luonnollisesta tasosta ollaan ”edetty” kauas:
Luomura-lehti: katsaus sähkömagneettiseen ympäristöömme
– Venäläis-ruotsalainen tutkija Igor Belyaev osoitti jo vuonna 1996, että jopa niinkin alhainen säteilytaso kuin 0,000001 µW/m2 vaikuttaa kolibakteerin kasvuun.
ICNIRP:n standardi sallii 10 000 000 µW/m2, kun taas biologisiin vaikutuksiin perehtynyt tutkijaorganisaatio (The BioInitiative Working Group) suosittaa 100 µW/m2 sisätiloissa ja ulkona 1000 µW/m2. Esimerkiksi Venäjä, Sveitsi, Italia, Belgia, Itävallan Salzburg, Pariisi, Luxemburg, Uusi Seelanti, osa Australiaa ja Puola noudattavat tiukempaa politiikkaa.
Uusi Suomi: Radiosäteily sairastuttaa (2010)
Hannu Rytilä:
– Asian todeksi osoittaminen ja suuren yleisön vakuuttaminen on juuri se ongelma. Media ei julkaise mielipidekirjoituksia, koska faktat tarkastetaan ensin STUKissa. STUK voi ilmoitaa vain WHO:n suositusten mukaiset raja-arvot jotka on kymmenentuhatta kertaa niin paljon, kuin lääkäreistä ja tutkijoista koostuvan BioInitiative-järjestön arvot ovat.
Päärosvo asuu siis Amerikassa ja Suomen paikalliset viranomaiset toistavat samaa mantraa. Ohessa seuraa todellisia sairaus- ja oirehtimistapauksia jotka olen itse diagnostisoinut, vaikken ole lääkäri vaan IT-asentaja. Lääkäristä nämä ihmiset eivät saaneet apua.
1) noin 45-vuotias mies tärisi yksiössään aivan horkassa kun hain läppäriänsä huoltoon. Väitti krapulaksi mutta totesin heti, että noin kovaa krapulaa ei ole kellään. Hain mittarini autosta, totesin 1300 µW/m2 kentän kaikkialla asunnossa.
Sammutin WLANin. Seuraavana päivänä kaveri näytti käsiään: Ei tärise yhtään enää.
2) 60-vuotias nainen valitteli huonoa untaan ja jatkuvia sydämen rytmihäiriöitä öisin. Sammutin WLAN-tukiaseman joka oli makuuhuoneessa. Pari päivää myöhemmin tuli viesti: rytmihäiriöt loppu, ”nukun kuin tukki 12 tunnin unia”
3) 65-vuotias nainen tunnusti, että hän ottaa migreenilääkkeen joka ilta vaikkei saisi. Pakko nukkuakin.
Sammutin DECT-puhelimen joka on hänen työpisteensä välittömässä läheisyydessä.
Toissapäivänä minulle tuli viesti: ”Viime yönä en tarvinnut migreenilääkkeitä. Taisit osua oikeaan sähköallergiasta. Kiitos.”
4) Töölössä sijaitsevassa pienmyymälässä on uusi GSM-pohjainen puhelinjärjestelmä. Kävin eilen korjaamassa siellä yhden PC:n ja varoittelin puhelimen säteilystä. Samalla huomasin että joka mimmillä naama punottaa. Ei punottanut viime vuonna kun oli vanha lankajärjestelmä.
5) Itähelsinkiläinen rivitaloyhtiö, jonka asukasperhe joutui muuttamaan pois sairasteltuaan GSM-tukiaseman takia. Tukiasema sijaitsee keskellä yhtiötä ja lähettimen keila on samalla korkeudella kuin tämä asunto, koska taloyhtiö on rakennettu mäenrinteeseen. STUK mittasi paikan taloyhtiön pyynnöstä ja ilmoitti, että arvot mahtuvat normeihin. ICNIRP-normeihin. Taloyhtiö kieltäytyi poistamasta tukiasemaa kun ”siellä on niin hyvä kenttäkin”. Tukiasema on siellä yhä. Oma mittarini on ”tapissa”
Suomen Säteilyturva Ry: Suojeleeko STUK kansalaisia – vai teleyhtiöitä?
– Kasvua on ollut eniten radiotaajuisen, sähkömagneettisen kentän noin 1 GHz:n taajuudella, jossa säteily on kasvanut erittäin alhaisesta luonnollisesta tasosta 10 000 000 000 000 000 000 kertaisesti. Lancetin artikkeli korostaa, että radiotaajuinen sähkömagneettinen säteily on viimeisen 30-40:n vuoden aikana kasvanut eksponentiaalisesti langattomista viestimistä. Ihmisen tuottamaa keinotekoista säteilyä aiheuttavat mm. matkapuhelimet, tukiasemat, WiFi, langattomat kotipuhelimet, tietokoneet, tabletit, itkuhälyttimet, tutkat, etäluettavat vesi- ja sähkömittarit ja lääketieteelliset laitteet (esimerkiksi MRI). Kaikki tämä lisää altistumista sähkömagneettisen säteilyn riskeille nopeammin ja vakavammin kuin koskaan aiemmin. Keinotekoisen sm-säteilyn määrää ja tasoja tulevat kasvattamaan edelleen uudet teknologiat, sillä Esineiden internet (IoT) ja 5G-teknologia tuovat miljardeja uusia, radio- ja mikroaaltotaajuudella toimivia laitteita ja sensoreita ympäristöömme. Meillä on jo kodeissa ja kouluissa paljon langattomia laitteita, tabletteja ja lasten matkapuhelimia sekä WiFi-lähettimiä, jotka säteilevät 24/7. Siksi lapset altistuvat jo elämänsä alusta päivittäin keinotekoiselle sm-säteilylle voimakkaasti monesta eri lähteestä.
Raja-arvo ei ota lainkaan huomioon biologisia (’nonthermal’) vaikutuksia. Lukuisissa, vertaisarvioiduissa tutkimuksissa on todistettu, että kudosten lämpeneminen ei ole ainoa vahinkoa aiheuttava mobiilisäteilyn ”vaikutusmekanismi”. Valitettavasti STUK ja STM väittää edelleen, että kudosten lämpeneminen on ainoa mobiilisäteilyn vaara.
Saadaksemme elinikäisen suojan säteilyn aiheuttamia biologisia vaurioita vastaan, kolme eri tutkijaryhmää suosittelee:
– Rakennusbiologit dramaattisesti alempaa suositustasoa 0.1 mikroW/m2, ja
– Ympäristölääkärit EuropaEM-EMF suosittelee 1 mikroW/m2 yöllä, 10 mikroW/m2 päivällä
– BioInitiative-ryhmä, (29:n tutkijan katsaus) ehdottaa 3-6 mikroW/m2.
Nyt raja-arvo on 1-20 miljoonaa kertaa korkeampi 10,000,000 mikroW/m2 (10 W/m2), mutta asetus 1045/2018 mahdollistaa 5G-säteiltä jopa 200,000,000 mikroW /m2 /(1 cm2) = 20 miljoonaa suurempi kuin mitä teollisuudesta riippumattomat tutkijat ehdottavat (Liite 1, taulukko 1.5, Huom. 3.). Raja-arvot, jotka huomioivat ainoastaan kudoksen kuumenemisen, siis eivät suojaa varsinkaan lasten terveyttä.
Vaasan torilla mitatut maksimipulssit ovat olleet 170 000 – 340 000 µW/m2 (Cornet ED78S). Laki 1207/2020 § 229 sallii nyt sen, että tukiasemia saa panna rakennuksiin (ja kouluihin?), mistä seuraa, että säteilyn vaikutus lasten terveyteen ja ympäristöön lisääntyy ja voi moninkertaistua kun 5G moninkertaistaa totaalisäteilyä.
Sateenkaarisanomat: Säteilyturvakeskus suojelee lainsäädäntöä, ei ihmisiä
– Oulun keskustaan asennettiin 4G-teknologialla toimivia lähetinantenneja. Aila ja Ari asuvat kaupungin keskustan kerrostalossa, jota vastapäätä antennit ilmestyivät. Pariskunta oli jo aiemmin hankkinut radiotaajuusmittarin mielenkiinnosta asuinympäristön säteilytasoja kohtaan. Ennen 4G-järjestelmän käyttöönottoa sähkömagneettisen säteilyn tehotiheydet olivat luokkaa 2 000 µW/m2 . Uusien antennien asentamisen myötä ne kohosivat 38 000 µW/m2 , mitä voi jo pitää kohtalaisena muutoksena. Aila ja Ari alkoivat tuntea väsymystä, päänsärkyä ja huimausta – unen laatukin heikkeni. Myös naapurit raportoivat selittämättömistä oireista. Lisäksi teknisissä laitteissa, kuten radion ja television toiminnassa, ilmeni häiriöitä.
3G- ja 4G-järjestelmille sallittu tehotiheys on 10 000 000 µW/m2 , vaikka biologisiin vaikutuksiin erikoistuneet tutkijat (www.bioinitiative.org) suosittavat noudatettavaksi 3 µW/m2 . Melkoinen ero. Auringon sähkömagneettinen säteily, johon ihminen on evoluutionsa aikana sopeutunut, on tasolla 0,000 001-0,000 000 000 01 µW/m2 . Esimerkiksi Sveitsissä, Kiinassa, Venäjällä, Italiassa, Intiassa, osin Belgiassa, joissakin Ranskan kaupungeissa, Itävallan Salzburgissa sekä Luxemburgissa on tiukennettu lainsäädäntöä, mitä Suomessa ei lähiaikoina aiota tehdä, vaikka Euroopan neuvosto ja Euroopan Ympäristövirasto, EEA, suosittavat toimenpidettä.
Säteileekö? – 10 syytä, miksi 5G on todella huono idea (2020)
– Suomessa Säteilyturvakeskus tai eduskunta eivät ole mitenkään ottaneet edellä selostettuja tutkimustuloksia huomioon. Päinvastoin vuonna 2018 säteilyasetusta muutettiin niin, että se eräin ehdoin sallii 20 kertaa voimakkaamman säteilyn kuin aiemmin (Finlex).
Säteileekö? – Rajua tukiasemasäteilyä Helsingin keskustassa (2019)
– Suomessa eduskunta muutti säteilylakia viime vuonna niin, että radiotaajuisen säteilyn suurin sallittu tehotiheys kasvoi eräin ehdoin 20-kertaiseksi aiempaan verrattuna. Muutos tehtiin, jotta 5G olisi helppo toteuttaa. Pidän eduskunnan hyväksymää raja-arvon nostoa järjettömänä ja vastuuttomana.
WHO:n karsinogeenisuusluokittelun jälkeen radiotaajuinen säteily on kasvanut myös Helsingissä rajusti, vaikka olisi pitänyt käydä toisin.
Esimerkiksi Wienin raja-arvo radiotaajuiselle säteilylle on 10 000 µW/m2 ja Salzburgin 1 000 µW/m2. Liechtenstein asetti vuonna 2013 tavoitearvoksi noin 1 000 µW/m2. Suomea tuntuvasti alempia varovaisuusperiaatteeseen nojaavia säteilyn raja-arvoja on myös monilla muilla alueilla ja monissa muissa kaupungeissa.
Yleinen raja-arvo radiotaajuiselle säteilylle on 10 W/m2. Lyhytaikaisesti 1 x 1 cm kokoiselle alueelle sallitaan kuitenkin niinkin voimakas säteilyn tehotiheys kuin 200 W/m2. Tietääkseni nämä raja-arvot ovat löysempiä kuin missään muussa maassa — mobiiliteollisuus on saanut Säteilyturvakeskuksen laatimaan täysin toiveittensa mukaiset raja-arvot, jotka eivät suojaa väestöä terveyshaitoilta.
Säteilylakia laadittaessa myös kansanedustajia vietiin kuin pässiä narussa. Tietääkseni minkään puolueen kansanedustaja ei kyseenalaistanut Säteilylakia ja Säteilyasetusta hyväksyttäessä tehtyjä löysennyksiä.
Kommenteista:
”Taulukossa 1.5 paikallinen tehotiheys, joka määritellään keskiarvona 1 cm2:n pinta-alalta, ei saa olla suurempi kuin 200 W/m2.”
https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2018/20181045
Vanhentuneet RF-säteilyn raja-arvot eivät suojaa väestöä, mikä ilmenee usein konkreettisesti, kun normeja sovelletaan käytännön ratkaisutoiminnassa. RF-normien soveltamisongelmia kuvaa havainnollisesti tapaus, jossa turkulaisen asuinkerrostalon katolle oli asennettu matkaviestinverkon tukiasema. Tukiaseman säteilykeila tuotti alapuolella olevaan asuinhuoneistoon voimakkaan RF-kentän, koska lähetinantenni oli suunnattu viistosti alaspäin. Alakerran asunnon omistajalla oli käytössään sydämentahdistin, jonka toiminta häiriintyi useita kertoja tukiaseman tuottamasta RF-taajuisesta lähetyksestä, jonka vuoksi tahdistimen käyttäjälle aiheutui hengenvaarallinen tila.
Operaattori kieltäytyi tukiasema-asennuksensa siirtämisestä tai poistamisesta vedoten sosiaali- ja terveysministeriön asetukseen (294/2002). Asunto-osakeyhtiön yhtiökokous päätti kuitenkin tukiasemasopimuksen purkamisesta, koska tukiaseman tuottama RF-taajuinen emissio ylitti lääketieteellisille laitteille (esim. sydämentahdistimille) asetetun standardin raja-arvon 3 V/m (24 000 µW/m2). Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen (294/2002) raja-arvo väestölle 3G:n osalta on Suomessa 61 V/m (10 000 000 µW/m2). Tällä hetkellä voimassa oleva RF-taajuuksia koskeva lainsäädäntö ja ohjeistus siis antavat paremman suojan koneiden ja laitteiden toiminnalle kuin keskeisimmälle oikeushyvälle terveydelle, jonka turvaaminen olisi valtion tehtävä. Edellä esitetyn perusteella olisi tärkeää, että sosiaali- ja terveysministeriö ja STUK ajantasaistaisivat ohjeistustaan, joka koskee väestön RF-taajuuksille altistumista ja ryhtyisivät toimenpiteisiin, jotka johtaisivat väestön tosiasiallisen RF-altistuksen vähenemiseen.
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kysymys/Documents/KK_367+2016.pdf
(täältä voit tarkistaa käännöksiä, miten mm. V/m muuttuu muotoon W/m2)
Sähköherkät – Sähköpostia (2015)
– Itävallan lääkäriliitto pitää turvallisena radiotaajuisen säteilyn ylärajana 1 µW/m2 (mikrowattia neliömetriä kohti) eikä 10 µW/m2 tulisi ylittyä sisätiloissa. Suomessa radiotaajuisen säteilyn enimmäisarvo esimerkiksi 3G-järjestelmälle on 10000000 µW/m2. Luit oikein.
Tuttavieni vanhojen kännyköiden säteily on niillä soitettaessa mennyt jopa yli mittarin asteikon (1800000 µW/m2 ). Kun lähetin useita tekstiviestejä samassa paikassa samaan numeroon uudemmalla vähemmän säteilevällä matkapuhelimella, säteily erosi jopa tuhat kertaisesti eri viestien kohdalla.
Itävallan lääkäriliiton mielestä ulkotiloissa yli 1000 µW/m2 on huikeasti koholla olevaa säteilyä. Myös BioInitiative asiantuntijoiden arvioimat tasot ovat lähellä Itävallan lääkäriliiton suosituksia. Monen kaupungin keskustassa tukiasemista ja muista langattomista laitteista saattaa säteillä kymmeniä tuhansia µW/m2 . Turun torilla mittasin lukemia 1000–35000 µW/ m2 . Kaupunkikotini säteilytaso on 100 kertaistunut vajaan vuoden aikana ilmeisesti vastapäiselle katolle laitetusta satelliittiantennista ja/tai tai uusista tukiasemista ja/tai tukiasemien tehojen lisäämisestä ja/tai naapurien langattomista laitteista. Aiemmin ruokapöydän ääressä ikkunan edessä oli kymmeniä µW/m2 , nyt tuhansia, ja vatsaani on kehittynyt iso kasvain, jonka syntymekanismit tällaisessa säteilyssä mietityttävät. Kasvain havaittiin jo syksyllä 2014. Se on suurentunut kolmessa kuukaudessa 15-kertaisesti. Leikkausta olen odottanut useita kuukausia, koska Suomen terveydenhuolto ei enää toimi kuten pitäisi.
Meillä ei ole valvontaa kotien, koulujen eikä työpaikkojen samanaikaisesti useista eri lähteistä tulevasta säteilykuormituksesta eivätkä ihmiset tunne tilannetta. Ranskassa voi pyytää viranomaisen mittaamaan säteilytason sekä kotiin että työpaikalle veloituksetta. Pelkästään työpisteen tai sängyn siirtäminen toiseen kohtaan huonetta saattaa vähentää säteilyaltistusta.
Jani Erhaman tapaus
Säteilyturvakeskusta kiinnostaa vain säteilyn (lyhyen aikavälin) lämpövaikutus; muita vaikutuksia ”ei ole olemassa” tai niillä ei nähdä olevan merkitystä:
Mielipidekirjoitus Turun sanomissa:
– Kun Erhama kävi mastossa, ula-lähettimen ollessa päällä, ja poistui suojatusta hissistä, hän kävi kuin mikroaaltouunissa! Hänen tuskansa on vielä tänäkin päivänä silminnähtävää. Kuitenkin kaikki tahot kieltävät vastuunsa. Lääkäri tukeutui STUK:in lausuntoon ja määritti taudin vaikeaksi krooniseksi kiputilaksi, joka ei ole aiheutunut säteilystä.
Päätökset Jani Erhaman kohdalla on tehty säteilyturvakeskuksen ja työterveyslaitoksen perusteella. Ne taas noudattavat ICNIRP:in raja-arvoja (säteilyn turvanormeja asettava kansainvälinen turvakomitea).
Olle Johansson on professori Ruotsin Karoliinisesta Instituutista. Hän piti selviönä sitä, että Erhama oli sairastunut säteilystä ja että hänelle kuuluu korvaus menetetystä terveydestä. Hän oli myös huolissaan mm. vanhentuneista säteilyn raja-arvoista.
Sen sijaan Suomessa STUK:in tutkimusprofessori Kari Jokela ja Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Maila Hietanen nukkuvat Prinsessa Ruususen unta. STUK tekee vuodesta toiseen kokeita ”muovipäällä” mitatakseen mikrosäteilyn pelkkiä lämpövaikutuksia.
Jotta Jani Erhaman tapaus saisi varmistuksen, ehdotukseni onkin, että professorit kiipeisivät kyseiseen mastoon ula-lähettimen ollessa täydellä teholla. Tämän jälkeen voimme kuulla miltä olotila tuntuu ja saamme myös varmistuksen Erhaman tilanteeseen.
Kauppalehti keskustelu – Tukiasemien säteily sairastuttaa (2022)
– Hankin säteilymittarin – tai itse asiassa pari eri merkkistä, jotta voisin olla varma tuloksista. Sain heti todettua, että säteilytaso asunnossani oli karkeasti noin 1000-kertainen verrattuna esimerkiksi syrjemmällä sijaitsevaan vanhempien asuntoon, jossa vietin mielelläni aikaa. Säteilyn lähteeksi osoittautui naapuritalon katolla sijaitseva tukiasema, joka osoittaa lähes samalla korkeudella suoraan kohti asuntoani.
Otin yhteyttä Säteilyturvakeskukseen. Vastaus oli tiivistetysti ”ei syytä huoleen, säteilylukemat ovat tyypillisiä kaupunkiympäristössä ja alle virallisten turvarajojen”. Kuten ne tosiaan ovatkin. Turvarajat kun on määritelty suojelemaan ihmisiä ainoastaan kudosten lämpenemiseltä.
Päätin jatkaa asian selvittämistä: Millaisin toimenpitein saisin alennettua radiotaajuisen säteilyn tasoa asunnossani? Pian postista tuli paketillinen sveitsiläisvalmisteisia Faraday-häkin toimintaperiaatteeseen perustuvia suojaverhoja, jotka asensin tukiasemaa kohti oleville seinille asuntooni.
Operaation seurauksena säteilytaso asunnossani laski noin 1/500:aan aiemmasta.
VAIKUTUS:
Suoraan sanottuna en odottanut ihmettä, korkeintaan pientä marginaalista parannusta. Olin kuitenkin jo kokeillut viimeisen parin vuoden aikana jos jonkinlaisia elämäntapamuutoksia, lisäravinteita ja poppakonsteja, saamatta niistä ratkaisua alati paheneviin terveysongelmiini.
Vaikutus terveydentilaan oli kuitenkin suurempi kuin olisin ikinä uskaltanut kuvitella: Kaikki pää- ja vatsakivut loppuivat alle kahden vuorokauden kuluessa säteilysuojauksen toteuttamisesta.
Oli mahtavaa herätä aamulla yhtäjaksoisten unien jälkeen täysin levänneenä ja ilman pienintäkään päänsäryn tunnetta, ensimmäistä kertaa pitkään aikaan. Keho alkoi muutenkin tuntua rennommalta. Askeleeni muuttuivat pidemmiksi ja varmemmiksi, jaksoin jopa juosta. Keskittymiskyky alkoi palautua ja ajattelu selkiytyä. Oli selvää, että voisin taas palata töihin ja jatkaa normaalia elämää.
Tätä kirjoittaessani kaikki edellä kuvailemani oireet ovat pysyneet täysin poissa yli puolen vuoden ajan. Kun vilkaisen peiliin, sieltä katsoo silminnähden 10 vuotta nuortunut terve mies, joka viihtyy kotonaan erinomaisesti. Joskin muutto kauemmaksi kaupungin keskustasta on silti suunnitteilla.
Ainoastaan lähimuisti ei ole vielä 100% ennallaan. Olen kuitenkin optimistinen asian suhteen, sillä tilanne tuntuu edelleen kehittyvän hiljakseen parempaan suuntaan siltä osin, ja nykyinenkin tilanne on jo hyvä.
LOPUKSI:
Ihmiset reagoivat ulkoisiin ärsykkeisiin eri voimakkuudella, eivätkä kaikki varmastikaan saa samanlaisia oireita kuin minä, jonka suvussa on migreenitaipumusta.
Siltikin mietin: Jos jatkuva altistuminen tukiasemasäteilylle voi viedä fyysisesti perusterveen aikuisen miehen täysin työkyvyttömäksi, niin millaiset vaikutukset sillä on pieniin lapsiin? Entä ihmisiin, joilla on jo valmiiksi joku yleiskuntoa heikentävä perussairaus tai mielenterveyden haaste? Voiko yleistyneiden migreeni-, ADHD- ja ahdistusdiagnoosien taustatekijänä olla säteilytasojen nousu erityisesti urbaaneilla alueilla?
Toivottavasti tämä kirjoitukseni innoittaa ainakin sinut huolehtimaan omasta ja läheistesi terveydestä. Kokemukseni perusteella suosittelen lämpimästi mittaamaan radiotaajuisen säteilyn tasot tiloissa, joissa vietetään paljon aikaa – etenkin jos kellään taloudessanne on taipumusta vastaaviin oireisiin, joita yllä kuvailin. Myös asuntoa ostaessa asiaan kannattaa kiinnittää huomiota, ettei tarvitse jälkeenpäin harmitella.
Mittaustuloksista: Säteilytaso asunnossani oli alun perin noin 3 – 10 mW/m2, vuorokauden ajasta riippuen. Suojaustoimenpiteiden jälkeen lukemat ovat olleet luokkaa 0.005 – 0.020 mW/m2. Nämä ovat keskiarvolukemia, eivät ns. piikkilukemia.
Käyttämieni laitteiden mallit ovat ”TriField TF2” ja ”GQ EMF-390”.
Uusi Suomi blogit – Radiosäteily sairastuttaa (Hannu Rytilä, 2010)
– Henk.koht kokemuksia:
Mokkulan käytön jälkeen JOKA yö kolmen , neljän aikaan herääminen ”aivot täynnä nopeaa ajatuskulkua”, loppu yö sitten koiranunta.
Testattu on viikko käyttöä, kaksi taukoa ja taukoviikoilla uni tulee normaalisti ILMAN yöheräämisiä. Testattu useampaan kertaan sama jako ja aina sama lopputulos.
Kännykässä puhuminen puhelin korvassa kiinni: tinnituksia, päänsärkyä, korvan vihlomista ja naaman pistelyä pahimmillaan. Ja unihäiriöitä varsinkin unen tulossa tai keskivaiheilla unta.
Kun en tuota puhelinta tai mokkulaa käytä, vaivoja ei ole tai ne ovat huomattavasti vaimeampia.
Voihan sitä uskoa vaikka joulupukkiin jos haluaa, mutta siinäkin asiassa olisi syytä joskus kyseenalaistaa tuon satuhahmon olemassaolo, ellei sitten tahdo elää hyväuskoisena koko elämäänsä.
Jos uskoo langattoman tiedonsiirtotekniikan olevan täysin vaaratonta varmasti, on sellaisesta näkökulmasta mielestäni täysin ymmärrettävää mm. tämänhetkinen maailman tila.
Jos taas uskoo vailla varmaa tietoa mutta tuhottomien aihetodisteiden valossa että kännykkäteknologia SAATTAA olla jopa haitallista, niin sehän on vain valveutunutta ja järkevää skeptisyyttä vähän tutkitun tekniikan turvallisuudesta.
Selittäkööt joku kännyköitä ja erinäistä säteilykuormaa rakastava henkilö ihmisten kasvaneiden uniongelmien, kireän hermon, päänsärkyjen, ahdistuksen jne lisääntymisen varteenotettavat vaihtoehtoiset syyt jos kerran langaton viestitekniikka EI VOI noita vaivoja aiheuttaa. Tuollaiset vaivat ovat nyt vaan tosimaailmassa lisääntyneet ja rajusti.
Mikko Ahonen – Tutkimus: Tukholman kuormittavin paikka: Gamla Stan Skeppsbron
– Vuonna 2001 suurin löydetty kuormitus Tukholmassa oli 0,18 mW/m2 (keskiarvo). Tähän verrattuna mittauksemme osoittavat 2155-kertaista säteilytasojen nousua alle 20 vuoden aikana! (milliwatteina / neliömetri laskettuna). Säteilyturvaviranomaisten valvonta (Suomessa STUK) on tämä huomoiden retuperällä niin mikroaaltosäteilytasojen kuin antennien sallittujen sijoituspaikkojen osalta.
Ruotsin kuin Suomenkin ICNIRP-raja-arvot huomioivat vain lyhytkestoisen lämpövaikutuksen ja sallivat usean tutkijankin mukaan erittäin riskialttiin ihmisten ja luontokappaleiden altistamisen.
Tärkeää olisi tuolla Gamla Stanin Skeppsbron alueella selvittää noiden antennien alla työskentelevien ravintolatyöntekijöiden sekä lähimmissä asunnoissa asuvien asukkaiden terveydentila. Tästä on keskustelua tutkimuspaperin Discussion-osuudessa.
Sähköä ilmassa (kirja, 2015)
VAIKUTUSVALTAINEN HYVÄ VELI -KERHO ICNIRP (International Commission on Non-Ionizing Radiation Protection) on lähtöisin Saksassa 1970-luvulla perustetusta organisaatiosta nimeltä IRPA. Järjestön tarkoituksena on antaa suosituksia ionisoimattoman sähkömagneettisen säteilyn turvastandardeiksi ja ottaa kantaa terveysvaikutuksiin. ICNIRPin standardissa raja-arvot huomioivat vain akuutin, kudokseen kohdistuvan lämpövaikutuksen, mutta eivät biologisia tai kumuloituvia vaikutuksia. Mikäli raja-arvoja madallettaisiin tasolle, jolla biologisia vaikutuksia on monissa tutkimuksissa todettu, suuri osa nykyisistä elektronisista laitteista jouduttaisiin vetämään markkinoilta. Käytännössä tiukennettu standardi koskettaisi matkapuhelinteollisuutta, kännyköitä ja niiden lähetinantenneja, langatonta teknologiaa kokonaisuudessaan, lentokenttien turvaporttijärjestelmiä, MRI-kuvantamislaitteita, kauppojen varashälyttimiä, hitsauslaitteita ja monia tavanomaisia kodinkoneita. Kipeimmin raja-arvojen madaltaminen koskettaisi matkapuhelinteollisuutta. Mikäli standardia tiukennettaisiin, tarvittaisiin enemmän ja aiempaa heikkotehoisempia lähettimiä nykyisten tilalle. Operaattorit joutuisivat hankkimaan myös uusia antennipaikkoja. “Operaattoreita ei haluta rasittaa tällaisilla kustannuksilla”, on asiaa perustellut ylitarkastaja Lauri Puranen Säteilyturvakeskuksesta.
Ratkaisuja
Edellisessä tekstissä mainittu Jack Kruse on herätellyt maapallon väkeä viime vuosikymmeninä näkyvimmin kaiken tämän sähkömagneettisen säteilyn voimistumisen ja ’sinistymisen’ biologisiin vaikutuksiin. Terveydestään kiinnostuneelle asia alkaa olla varsin selvä, vaikka virallinen valtakoneisto ei edelleenkään haluaisi myöntää edes ultraprosessoidun ruoan haitallisuutta. On siis turhaa jäädä odottamaan, että Hesari kertoisi keinovalon tai muun säteilyn terveysvaikutuksista. Mitä ratkaisuihin tulee, minulla on jo säteilyvapaat kuulokkeet podcastien kuunteluun, ja puhelut puhun kaiuttimella. Jos pidän puhelinta taskussa, se on lentokonetilassa. Uskon, että joistain hörhöhärpäkkeistä voi olla apua, ja ehkä jotain suojavaatteitakin saatan testailla, kun säteilytasot edelleen nousevat Suomessa. Tosin luultavasti preferoin yksinkertaisuutta, joten keskityn lähinnä etsimään primitiivisiä paikkoja, joissa nukun ja palaudun hyvin. Otan haasteet haasteina, teen mitä voin resilienssini vahvistamiseksi ja nautin laiffista. Jos teen hankintoja tai toimenpiteitä, luotan kokeneisiin asiantuntijoihin, joilla on hyvä track record monenlaisten ihmisten konkreettisesta auttamisesta monenlaisissa tilanteissa, niin että asiakkaat todella nukkuvat, paranevat tai työskentelevät paremmin, sen lisäksi että teknologisilla mittalaitteilla mitatut lukemat paranevat.
Kaikenlaisissa sähkölaitteissa alkaa olla jo terveempi versio tarjolla, vaikkei niistä meilläpäin vielä juuri puhutakaan. Wifin voi laittaa menemään automaattisesti pois yöllä, tai jopa aina kun sille ei ole käyttöä. Tässä esimerkki sähkösaaste-vapaasta lampusta, ja tässä välkkymätön, silmäystävällinen tietokone:
https://daylightcomputer.com
Seuraavassa vaiheessa elektroniikka voi tarkoituksellisesti erittää jopa parantavia taajuuksia. Tuhansia vuosia sittenhän on jo kehitetty teknologiaa terveelliseksi: esim. muinaisegyptiläinen Miron-lasi, joka päästää läpi vain kaikkein hyödyllisimmät valotaajuudet. Nykyteknologiaa kehitetään kyynisesti pitkälti vakoilu- ja sotateollisuuden ehdoilla, mikä johtaa kansanterveystilastoja rumentaviin tuloksiin.
Sillä pääsee jo pitkälle, jos talon ja sähkölaitteiden maadoitus toimii hyvin. Kuten valoissa, myös sähköissä kaikki, mikä vähentää pulssimaista ”välkyntää”, on hyväksi.
Keväällä 2006 nukuin opiskelijakämpässä makoisasti, kun otin yöksi sulakkeen pois niin, ettei makuuhuoneen lähelläkään ollut sähköjä edes seinässä. Taidan ottaa taas tavaksi taas selvittää tätä mahdollisuutta, missä ikinä olenkin: onko mahdollista irrottaa sulake yöksi minun huoneen tai mökin osalta?
Kattava kurssi ratkaisuista:
https://online.lukestorey.com/emf-class
Ja toinen:
https://electropollutionfix.com
Paluutasapainoon tarjoaa tipsejä tähänkin:
Jos englanti sujuu, Brian Hoyer puhuu näistä ehkä parhaiten:
Myös Daniel Debaun ansaitsee maininnan:
Arvostettuja toimijoita maailmalla: Defendershield, Blushield, Somavedic, Leela. ”Epätieteellisten” laitteiden, kuten Somavedicin, tehon voi parhaiten todeta eläimillä, aivan kuten Grander-veden tai EM-mikrobien teho voidaan nähdä mansikkatiloilla.
Suomessa Sähköherkkien yhdistys saattaa osoittautua olennaiseksi auttajaksi yhä useammalle:
Sähköherkät – Sähköpostia (2015)
– Pintavedot vaihtuivat Protec Systems -putkitusjärjestelmäksi. Protec Systems -putkitusjärjestelmän pintakerros on sähköä johtavaa muovia ja maadoitettuna vaimentaa tehokkaasti sähkökentät. Kun putkien sisälle asennetaan johtimet kierteisesti, myös magneettikentät madaltuvat. Protec Systems on häiriövapaa ja sitä on käytetty muun muassa laboratoriotiloissa, sairaaloissa, päiväkodeissa ja muissa herkissä asennuskohteissa. Se on myös sähköherkille hyvin soveltuva. Kaijan talon sähkötauluun asennettiin lisäksi rele, joka vaimentaa sähköverkon makuutiloissa öiseen aikaan.
Lamput muodostavat vähäisen sähkö- ja magneettikentän, koska niiden sähkökalusteet ovat kauttaaltaan metallia ja kun pistokkeet kytketään maadoitettuun pistorasiaan, sähkökentät vaimenevat. Kaija on varastoinut tulevia päiviä varten runsaasti hehkulamppuja, mutta niitä voi edelleen hankkia hyvin varustetuista sähköliikkeistä. Myynnissä on niin sanottuja vasaralamppuja, joiden hehkulankaa on vahvistettu ja niitä voi käyttää tiloissa, joissa esiintyy tärinää tai lampun rakenteita kuormittavaa pauketta. Vasaralamput ovat perinteisiä hehkulamppuja kestävämpiä.
Led-valoja käytetään erityisesti viihde-elektroniikassa, älypuhelimissa ja tableteissa. Pitkäaikainen altistuminen Led-valoille saattaa aiheuttaa muun muassa silmänpohjan ikärappeumaa. Sininen valo on huomattavasti voimakkaampaa Led-valoissa esimerkiksi hehkulamppuihin verrattuna. Led-valojen kannassa voi lisäksi olla hakkurivirtalähde, joka tuottaa epäpuhdasta häiriösähköä. Heikkotehoisimmat Led-lamput saattavat olla siedettävimpiä erilaisen virtalähteensä vuoksi.
Tietokone on kirjanpitäjän tärkein työväline. Näyttö täyttää ruotsalaisen TCO-normin asettamat vaatimukset matalataajuisille sähkö- ja magneettikentille. Kaijan koneen näyttö on merkiltään Dell U2412M.
Näppäimistö ja hiiri ovat siis perinteisiä johdollisia apuvälineitä ja niistä, kuten kaikista työpisteen laitteista, on kytketty pois langattomat ominaisuudet. Kaijalla on lisäksi näytön edessä suojalevy, jonka pinnalla on metallinen kalvo. Kalvo vaimentaa maadoitettuna näytön muodostamaa sähkökenttää. Jatkojohto ja datajohto ovat myös rakenteeltaan sähkömagneettisilta kentiltä suojattuja kaapeleita.
Erja Tamminen – Asuinparatiisina sähkösuojattu koti (2021)
– Paratiisin paimenpojaksi rele
Jotta makuuhuoneen seinärakenteissa kulkevissa sähköjärjestelmissä ei olisi lainkaan jännitettä öiseen aikaan, olisi sähköparatiisiin hyvä hankkia ”paimenpoika” vartioimaan asukkaan unta ja itse sähköverkkoa.
Virranpysäytysautomaatti on pikkuinen sähkötauluun asennettava rele, joka huolehtii siitä, etteivät sähköverkon häiriöt kuormita nukkujaa öiseen aikaan. Makuuhuoneen sähköverkosta katkeaa releen ansiosta vaihtovirtajännite heti kun viimeinenkin yölamppu on sammutettu. Mikäli haluat yöllä käydä vaikkapa jääkaapilla ja sytytät yölampun, jännite palaa hetkessä verkkoon. Laitteen toiminta perustuu siihen, että se syöttää sähköverkkoon vain pienen tasavirtajännitteen mahdollista sähkön tarvetta kontrolloidakseen.
Luonnollisesti vältämme kodeissa laitteita, jotka tuottavat häiriöitä sähköverkkoon. Himmentimet, muuntajat ja loisteputket ovat kouluesimerkkejä näistä. Himmentimien tilalle on hyvä hankkia tavallinen katkaisija ja loisteputket voi vaihtaa turvallisempaan hehkulamppuun.
Silmä vierastaa vanhojen loisteputkilamppujen keinotekoista välkettä. Ihmisellä on luontainen valon tarve ja silmä on luotu sopeutumaan luonnon valon vaikutuksille. Hehkulamppujen valon luonne on lähellä auringon spektriä. Erityisesti suurempitehoisissa hehkulampuissa valon värilämpötila on lähempänä auringon valoa, koska hehkulangan lämpötila muodostuu korkeammaksi. Toisin sanoen valo on intensiteetiltään tasainen ja silmän on helppo sopeutua siihen.
Myös nykyisin suositut halogeenilamput ovat hehkulamppuja ja lähes häiriöttömiä, mikäli niiden virtalähde on tavallinen muuntaja. Jos virtalähde toimii hakkuriperiaatteella, häiriökentät ovat huomattavasti suurempia. Halogeenivalaisimien tyypillinen asennustapa toisistaan etäällä olevien johtimien väliin synnyttää kohtalaisen suuria magneettikenttiä. Johtimet pitäisi asentaa siten, että ne ovat kierteisesti keskenään, jolloin magneettikentät kumoavat toisensa. Johtimet on lisäksi syytä maadoittaa kuten ekologisessa sähköjärjestelmässäkin.
Ekologinen sähköjärjestelmä
Sähköjärjestelmän puhtautta voidaankin valvoa sekä sähköisesti että kemiallisesti ekologisen putkitus- ja rasiajärjestelmän ProtecSystemsin avulla. Ruotsissa monessa kodissa, kouluissa ja sairaaloissa on käytetään tätä järjestelmää, joka vähentää merkittävästi sähkökenttien muodostumista. Putkituksessa on käytetty eristävää, sähköä johtavaa muovia. Se ei sisällä kemiallisesti haitallisia päästöjä, mikä paloturvallisuuttakin ajatellen on tärkeätä, ettei tulipalon syttyessä vapautuisi huoneilmaan haitallisia halogeeneja. Järjestelmä vaatii ensiluokkaista maadoitusta, joka kruunaa suojauksen.
Magneettikentät, joiden suojaaminen onkin sähkökenttiä vaativampaa, eliminoituvat, kun suojaputkituksessa olevat sähkön syöttö- ja paluujohdin asennetaan kulkemaan kierteisesti. Näin kentät kumoavat toisensa.
Kiinteistöjen sähkö-, vesi- ja viemärijärjestelmien putkistot ovat laajamittaisesti tulossa peruskorjausikään kaikkialla Suomessa. Putkiremonteissa olisi huomioitava erityisesti se, että maadoitus ei saa päästä samalla heikkenemään. Magneettikenttiä muodostavia sähköjärjestelmästä karkaavia harhavirtoja ei saa päästää syntymään hallitsemattomiin paikkoihin esimerkiksi siten, että aiemmin maadoitusreittinä käytetty järjestelmä vaihdetaan materiaaliltaan sähköä johtamattomaan. Myös vanha huono maadoitus ja johtava putkisto ovat harhavirtoja ja magneettikenttiä synnyttäviä.
Vältämme suurjännitelinjoja, radiomastoja, tutkia ja muuntajia. Toistaiseksi, ennen kuin asialle aletaan herätä Suomessakin, metsän siimekseen, tasaiseen maastoon rakennettu talo, jykevien kallioiden vartioimana, on ympäristö, jossa säteilee vähemmän kuin betonilähiön kerrostalossa. Niille, joille tähän ei ole mahdollisuutta, ja jotka haluavat ennaltaehkäistä mahdollisia terveyshaittoja, tarjoavat apua mm. sisustusmateriaalien hyödyntäminen edellä kuvatulla tavalla.
Toimenpiteet vähänsäteilevän ympäristön hyväksi jäävät ihmisen hyvinvoinnin kannalta vajaiksi, ellemme huomioi Schneiderin oppien mukaisesti kokonaisvaltaisesti terveellisen asuinympäristön merkitystä. Siihen vaikuttavat homevaurioiden ehkäisy, vähäpäästöiset rakennusmateriaalit ja radonin tuuletus samoin kuin puhdas luonto ja luonnonläheisyys, jotka ovat mittaamattomia lisäarvoja terveelliselle asumiselle.
Sähköä ilmassa -kirja (2015)
– Sähköturvallisuusmääräysten mukaan maadoituksella tarkoitetaan laitteen johtavan osan yhdistämistä maadoituselektrodiin, joka on maahan kaivettu paljas metallinen kappale, lanka, köysi, kisko, levy, putki tms. tai niiden yhdistelmä. Maadoitus tasaa rakennuksen nolla- ja maadoitusjohtimien jännite-erot normaaleissa ja suuremmissa sähköverkon kuormitustilanteissa. Matalataajuiset sähkökentät, taajuuksiltaan 50 Hz – n. 30 kHz, saadaan kuriin hyvällä maadoituksella. Maadoitus tasaa myös hetkellisten reletoimintojen ja kytkimien, kulutuslaitteiden, jääkaapin, sähkölämmityksen ym. matalataajuiset häiriöpiikit. Lisäpotentiaalintasauksella tuetaan maadoitusta kytkemällä osa asennuksesta tai laitteistosta betoniraudoitukseen tai muuhun johtavaan osaan lähellä käyttöpaikkaa. Näin tehdään, jos maadoitusjohdin tulee liian pitkäksi, eikä enää pysty riittävästi tasaamaan jännite-eroa nollan ja suojamaan välillä. On varottava, ettei potentiaalintasauksella tarjota vuotovirroille parempaa kulkutietä rakenteissa. Sähköturvallisuusmääräykset täyttävä maadoituselektrodi saadaan tavallisesti aikaan, kun liittymisjohdon kanssa samaan kaapeliojaan asennetaan 20 metrin pituinen vähintään 16 mm2 poikkipintainen paljas kupariköysi. Usein maan johtavuus on kuitenkin niin heikko, että tällainen maadoitus on riittämätön häiriösuojauksen kannalta. Hyvä maadoitus edellyttää maata, joka on kosteaa ympäri vuoden. Maahan kannattaa kaivaa kuparia reilusti riittävän syvälle, selvästi routarajan alapuolelle. Usein saadaan aikaan hyvä maadoitus sijoittamalla kupariköysi lenkiksi talon ympärille. Merivesi johtaa sähköä hyvin, joten merenpohjaan on mahdollista saada erinomainen maadoitus, jos maadoitusjohdin ei tule liian pitkäksi. Myös talon vieressä sijaitseva sade- tai jätevesikaivo voi olla hyvä paikka maadoituselektrodille.
Saksassa on jokainen uusi sähköasennus varustettava perustamaadoittimella, saksaksi “Fundamenterder”. Perustamaadoitin koostuu perustabetonissa olevasta rautarenkaasta, joka kiertää koko perustan. Jos perusta on raudoitettu, on raudat yhdistettävä renkaaseen kahden metrin välein. Raudoituksen puuttuessa työnnetään maahan metallikeppejä, joihin rautarengas yhdistetään.
ProtecSystem -järjestelmä on PVC- ja halogeenivapaa putkitusjärjestelmä sähköasennuksiin. Putket ja rasiat sisältävät johtavaa materiaalia ja ne poistavat sähköjohdinten aiheuttamat matalataajuiset sähkökentät käytännössä kokonaan, mikäli maadoitus on kunnossa. Myös panssariputket ja metallirasiat ovat suositeltavia. Johtojen magneettikenttä saadaan pieneksi käyttämällä asennuksessa MJAM-kaapeleita, joissa vaihe- ja nollajohdin on kierretty toistensa ympärille. Myös magneettisesta materiaalista, esim. teräksestä, valmistetut asennusputket ja rasiat vaimentavat magneettikenttiä.
Tärkeintä on saada makuutiloista enimmät sähkö- ja magneettikentät vaimennettua. Jatkuvasti päällä olevat sähkölaitteet, kuten jääkaapit ja pakastimet, on syytä keskittää mahdollisimman kauas makuuhuoneesta. Jos sulaketaulussa on johdonsuoja-automaatit, makuuhuoneen johdoista voi katkaista jännitteen sulaketaululta asti katkaisijaa kääntämällä. Kätevämmän järjestelmän saa aikaan asentamalla makuuhuoneen johdotukset heikkovirralla toimivan virrankatkaisuautomaatin taakse. Virrankatkaisuautomaatti toimii heikkovirtavalvontapiirillä, joka kytkee syöttöjohdon sulaketaululta asti jännitteettömäksi, kun viimeinen kuormittava laite kytketään pois päältä. Mainio innovaatio rakennusten sähköasennuksissa on ns. keskitetty ohjausjärjestelmä. Tällaisen järjestelmän idea on se, että jakokeskuksesta lähteville energiajohdoille kytketään jännite päälle ja pois älykkään ohjainyksikön ohjaamien releiden avulla. Ohjainyksikkö ja siihen liittyvät kytkimet toimivat heikkovirralla. Älykkään keskitetyn ohjausjärjestelmän etu sähkömagneettisten kenttien pienentämisen näkökulmasta perinteiseen asennusjärjestelmään verrattuna on se, että jännitteisiä johtoja on rakennuksessa vähemmän. Kun esimerkiksi valot sammutetaan, jännite katkeaa keskuksesta saakka, eikä valokatkaisijasta kuten perinteisessä asennuksessa. Lisäksi katkaisijoille vedetään ainoastaan heikkovirtaohjauskaapelit, eikä lainkaan energiajohtoja. Älykäs ohjausjärjestelmä mahdollistaa myös moninaisia automaattisia elämää helpottavia toimintoja. Esimerkiksi makuuhuoneen pistorasiat voi kytkeä yön ajaksi jännitteettömiksi ajastimen avulla tai saunan voi laittaa lämpiämään lauantai-iltana.
Sähköverkon aiheuttamia matalataajuisia häiriöitä voidaan torjua viisijohdinjärjestelmällä. Tämä merkitsee sitä, että verkon nollajohdon lisäksi jokaiseen maadoitettavaan laitteeseen kytketään erillinen suojamaadoitusjohto. Laitteiden rungot yhdistetään suojamaahan ja nollajohto kytketään suojamaahan vain yhdessä rakennuksen pisteessä. Tällöin nollavirta kulkee vain nollajohtimessa, eikä hae tietään johtavia rakenteita pitkin. Suomessa kaikki uudet sähköasennukset tehdään nykyisten sähköturvallisuusmääräysten mukaisesti viisijohdinjärjestelminä. Jotta maassa ja rakenteissa kulkevat vuotovirrat saataisiin kokonaan eliminoitua, paras olisi viisijohdinjärjestelmä, jossa rakennuksen suojajohdin vedetään muuntamolta asti. Sähköturvallisuusmääräykset eivät kuitenkaan velvoita jakeluyhtiötä siihen. Lisäksi olisi suuri lisäkustannus vetää suojajohdin erikseen kaikille runkojohdoille. Mikäli rakennuksessa on käytössä nelijohdinjärjestelmä, häiriösuojauksen kannalta on ehdottomasti parasta saneerata se viisijohdinjärjestelmäksi. Jos tämä ei ole mahdollista, rakenteissa kulkevia nollavirtoja voi periaatteessa rajoittaa katkaisemalla metallisia vesi- ja lämpöputkia ja asentamalla väliin muoviputkea. Liittymisjohdon voi varustaa ns. imumuuntajalla, joka saa aikaan sen, että nollavirta palaa mieluummin PEN-johdinta pitkin imumuuntajan kautta kuin jotakin muuta reittiä maassa ja rakenteissa.
Sähköverkosta tulevien häiriöiden vähentäminen
Korkeataajuisia symmetrisiä yliaaltoja saadaan pienennettyä asentamalla liittymisjohdolle yliaaltosuodatin, jossa on kondensaattorit vaihejohtimien välillä. Korkeille taajuuksille kondensaattori näyttää oikosululta, ja korkeat taajuudet eivät pääse suodattimen ohi. Sähköverkon kautta tulevat epäsymmetriset häiriöt vaativat toisia ratkaisuja. Häiriö saattaa tulla verkosta liittymisjohdon kaikkia johtimia pitkin, jolloin mitkään kondensaattorit vaiheiden välillä eivät auta. Epäsymmetristen häiriöiden vähentämiseen löytyy erilaisia keinoja. Hyvä maadoitus pienentää kaikenlaisia maadoitukseen yhdistettyjen laitteiden rungoissa esiintyviä sähkökenttiä. Maadoitusresistanssin pienentäminen edistää suojajohtimessa ja rakenteissa etenevien häiriöjännitteiden nollautumista maadoituksessa. Toinen toimenpide on liittymisjohdon johtimien korkeiden taajuuksien impedanssin kasvattaminen. Yksi tapa saada tämä aikaan yksinkertaisesti on asentaa ferriittirenkaita liittymisjohdon ympärille, jolloin liittymisjohdon reaktanssi kasvaa. Verkon perustaajuudella 50 Hz reaktanssin lisäys on merkityksetön. Jos rakenteissa kulkee vuotovirtoja ts. PEN-johtimen ja vaihejohtimien virtojen summa on suurempi kuin nolla, ferriittirenkaat voivat kyllästyä ja menettää suojauskykynsä. Tällöin on paras käyttää suodattimina imumuuntajia eli imumuuntajarenkaita, jotka myös rajoittavat vuotovirtoja. Yksi hyvä keino sekä vuotovirtoja että sähköverkosta tulevia häiriöitä vastaan on käyttää erotusmuuntajaa, joka eristää sähköasennuksen jakeluverkosta. Ensiö- ja toisiokäämit ovat vain magneettisesti kytkeytyneitä, jolloin muuntajan induktanssi suodattaa pois matalataajuisia häiriöitä. Erotusmuuntaja voidaan rakentaa myös siten, että se korjaa mahdollista vaihe-epäsymmetriaa, mikä ehkäisee nollavirtoja rakenteissa. Korkeataajuiset häiriöt pääsevät ensiö- ja toisiokäämien kapasitiivisen kytkennän takia erotusmuuntajasta läpi. Niitä vastaan on käytettävä erillisiä suodattimia. Imumuuntajista ja erotusmuuntajista sekä muista sähkösaneeraustarvikkeista saa lisätietoja Suomessa ja Ruotsissa toimivilta alan yrityksiltä.
Ilmateitse välittyviltä radiotaajuisilta kentiltä suojautuminen
Radiotaajuisten kenttien pääsyä sisätiloihin on mahdollista rajoittaa tietyillä rakenneratkaisuilla. Periaatteessa minimoidaan rakenteiden ja esineiden antennivaikutukset, johdetaan sisälle pääsevä sähkökenttä maahan sekä järjestetään magneettikentän absorboituminen rakennusmateriaaleihin. Suojauksen kannalta optimaalinen ratkaisu olisi sellaisesta rautapellistä tehty suljettu maadoitettu koppi, jonka magneettinen johtavuus on suuri. Tällaisen kopin läpi ei suuritaajuinenkaan sähkökenttä juuri pääse, ja magneettikenttä kulkeutuu raudassa ja absorboituu siinä. Käytännössähän suljettu teräskoppi ei tule missään nimessä kysymykseen, joten on haettava järkevämpiä tilanteeseen sopivia ratkaisuja, joilla kentänvoimakkuuksia voidaan pienentää. Tärkeintä on saada makuuhuoneen sähköympäristö rauhalliseksi, joten kannattaa aloittaa remontti sieltä. Saatavissa on kuparifoliolla tai hiilikuituverkolla varustettua tapettia, jolla sisäseinät vuorataan. Kaikkien seinäpintojen tapetit yhdistetään toisiinsa sekä rakennuksen suojamaadoitukseen. Niin ikään saatavissa on ikkunaverhoja, jotka on osin valmistettu johtavasta materiaalista. Myös verhot voidaan yhdistää suojamaadoitukseen. Ikkunoihin on saatavissa ohutta, osin läpinäkyvää kuparikalvoa, tai sitten voidaan käyttää ikkunoina lankalasia tai johtavaa lasia. Lisäksi on minimoitava varsinkin korkealle asennettujen metallirakenteiden antennivaikutus. Korkealle asennetut metalliset ilmastointiputket ja kattolämmityselementit toimivat antenneina, jotka sieppaavat ilmasta sähkömagneettisia signaaleja. Se, että tällaisia virityksiä joudutaan tekemään, on valitettavaa. Pitkällä tähtäimellä ratkaisuna on oltava sähköja tietoliikennetekniikan parantaminen siten, että haittavaikutukset ympäristöön saadaan poistettua.
Valokuituvalaistus – sähkötön lamppu
Valokuituvalaistuksen kolme peruselementtiä ovat valokuituprojektori, valokuitu ja valaisimet. Valo kohdistetaan valokuituprojektorin avulla valokuituun. Valokuitu puolestaan vie valon haluttuun kohteeseen. Valokuidun pääte voi sellaisenaan toimia valaisimena, mutta se voidaan myös varustaa linssillä, prismalla tai valaisimella. Projektori on siis järjestelmän ainoa sähköinen osa ja itse kuidut välittävät vain valoa. Sähköturvallisuutta ajatellen valokuitu sopii mainiosti vaikkapa saunan valaistukseksi.
Valokuidut voidaan asentaa hankaliinkin olosuhteisiin, kuten veteen, jäähän, kuumaan, kylmään jne. Ne soveltuvat hyvin myös räjähdysvaarallisiin tiloihin. Valokaapelivalaistusta voi yhtä hyvin käyttää myös erikoiskohteissa, kuten veistosten ja patsaiden valaistuksessa. Paras ratkaisu ja apu tästä tekniikasta olisi kuitenkin sähköherkille, joista herkimmät saavat oireita jopa tavallisessa hehkulamppuvalaistuksessa käytettävistä sähköjärjestelmistä. Valokuituprojektori, ainoa sähkökenttiä tuottava laite, voi sen sijaan olla usean metrin päässä itse valaistuspisteestä.
Tavallisten sähkötarvikkeiden sijasta asennettiin suojattuja johtoja, pistorasioita ja katkaisijoita. Valaistuksena käytetään hehkulamppuja, joissa on metallinen maadoitettu kupuverkko ympärillä.
Maadoitus kruunaa kaiken
Sähköverkon kasvava ongelma ovat häiriöjännitteet, joita syntyy mm. avattaessa ja suljettaessa kytkimiä eri puolilla sähköverkkoa. Verkkoon eksyy myös yhä enemmän radiotaajuisia signaaleja. Nämä häiriöt välittyvät sähköverkkoa myöten sisälle rakennuksiin ja vaikuttavat herkkiin elektronisiin laitteisiin sekä ihmisiin. Sähköasennuksen maadoitus nollaa suojajohtimessa ja sähkölaitteiden metallirungoissa esiintyviä häiriöjännitteitä ja estää niiden leviämistä rakennuksessa, jos maadoitus on hyvä, eli jos maadoituselektrodin maadoitusimpedanssi on riittävän pieni. Virpin rivitalokodin maapohja on savimaata, joten se johtaa hyvin sähköä. Asunnossa päätettiinkin käyttää omaa maadoitusta. Normaalin sähköverkon maadoitusratkaisun sijasta asuntoon tehtiin oma neutraalimaa, joka on kytketty yhdestä pisteestä sähköverkon viisijohdinjärjestelmään. Maadoitusverkosto rakennettiin kuparikaapeleista ja kaivettiin routarajan alapuolelle ulottumaan 4-5 metrin päähän rakennuksesta renkaaksi talon ympärille. Asuntoon tulevat sähkö-, antenni- ja puhelinkaapelit ovat kaikki suojattuja neutraalimaan alueella metallisella neutraalimaahan kytketyllä suojaputkella. Kaapelit kulkevat talon sähkökeskuksesta Virpin asuntoon eri reittiä kuin muiden asukkaiden huoneistoihin. Myös kaikki asunnon sisäpuolella olevat laitteet ja johtimet on kytketty neutraalimaahan. Sähkökeskus on sijoitettu varaston ulkoseinään ja suojattu metalliovilla. Kun Virpin asunnosta mitattiin sähkökentät ja verrattiin tuloksia asunnoissa yleensä esiintyviin kentänvoimakkuuksiin, voitiin havaita, että kenttävoimakkuudet olivat pudonneet sadasosaan.
Toimiston sähkötyöt voidaan uusia suojatuilla pinta-asennuskaapeleilla, joissa on metallivaippa. On myös olemassa pinnaltaan sähköä johtavia kaapeleita, jotka maadoitettuina madaltavat sähkökentät alhaiselle tasolle. Magneettikenttiä voidaan minimoida käyttämällä kierteisiä kaapeleita, jolloin vaihe- ja paluujohtimen magneettikentät suureksi osaksi kumoavat toisensa. Nykyisin vielä yleisesti käytössä olevissa asennuksissa johtimet kulkevat yhdensuuntaisesti toisistaan irrallaan, jolloin ne muodostavat magneettikenttiä. Työtilan sähkösaneerauksessa maadoitusratkaisut ovat tärkeitä. Epäonnistuessaan maadoitus muodostaa lisäongelmia, joten sen laatuun on perusteltua panostaa.
Verkkosähkön häiriöitä voidaan suodattaa ja vaimentaa erotusmuuntajan ja suodatinpiirien avulla jo järjestelmän sisääntuloliittymässä. Häiriöitä sähköverkkoon tuottavat esimerkiksi etäluettavat sähkömittarit, muuntajat, energiansäästö- ja LED-lamput, himmentimet, langaton teknologia latureineen jne. (Suodattimista kerrotaan luvussa 9.)
Järkiperäinen työympäristö
Sähköympäristöä voidaan pistemäisesti parantaa pienillä toimenpiteillä. Ylimääräiset jatkojohtokimput ynnä muut liitännät kannattaa siivota pois työtasojen alta. Perinteiset jatkojohdot voi korvata suojatuilla metallivaipallisilla kaapeleilla ja niidenkin määrää järkiperäistää. Eräät sähkölaitteiden käyttämät muuntajat muodostavat suuria sähkö- ja magneettikenttiä. Ne kannattaa sijoittaa suojatuilla jatkojohdoilla etäälle käyttäjästä. Laitteita hankittaessa on syytä harkita, pitääkö jokaisella olla työhuoneessa oma tulostin ja kopiokone. Jotkut tulostimet vapauttavat huoneilmaan haitallisia kemikaaleja, samoin kopiokoneet. Nämä laitteet voisi sijoittaa keskitetysti työtilan yhteyteen, hyvin ilmastoituun erilliseen huoneeseen. Ilmanpuhdistimien ohella viherkasvit puhdistavat myös tehokkaasti ilman kemikaalipäästöjä.
Mikroaaltosäteilyltä suojautuminen
Ulkopuolisilta matkapuhelintukiasemilta ja muilta langattomilta verkoilta voit suojautua luvussa 11 esitetyillä materiaaleilla – maaleilla, kankailla, tapeteilla ja verkoilla.
Suuri osa valaisimista toimii hakkurivirtalähteellä ja niiden pulssimainen säteily voi aiheuttaa näkörasitusta ja muodostaa häiriöpiikkejä sähköverkkoon. Häiriökentät leviävät, mikäli valaisimissa on metallisia, maadoittamattomia rakenteita. Tavallinen 220 V:n hehkulamppu on suositeltavampi kohdevalaisin. Hehkulamppuja, niin sanottuja vasaralamppuja, on markkinoilla edelleen saatavilla. Useimpien LED-lamppujen kannassa on hakkurivirtalähde, jolloin niitä ei voi suositella. Lisäksi on LED-lamppuja, joiden valaistusta voidaan säätää langattomasti. Näitäkään emme voi suositella. Sen sijaan saksalaisella valmistajalla on valikoimassa LED-lamppuja, joiden välke on huomattavasti vaimeampi ja niissä on vähemmän radioaaltoja kuin tavanomaisissa markettien hyllyillä myytävissä lampuissa. LED-valaisimien sininen valo saattaa vaikuttaa haitallisesti näköön ja häiritä unta. Alustavien tutkimustulosten mukaan siniselle LED-valolle pitkäaikainen altistuminen voi aiheuttaa silmänpohjan ikärappeumaa. Sininen valo voi hermokeskuksen kautta häiritä myös unta. Markkinoilta löytyy myös suojattuja valaisimia, joiden sähkökalusteet ovat kauttaaltaan metallia. Myös polttimon ympärillä on metallispiraali. Maadoitettuun pistorasiaan kytkettyinä näiden valaisimien kenttävoimakkuudet vai menevat hyvin alhaisiksi. Kenttävoimakkuudet magneettikentän osalta ovat enimmillään 10 nT (nanoteslaa) ja sähkökentän 5–10 V/m (volttia per metri). Valaisinmalleista löytyy sekä kohdevalaisimia että kattolamppuja. Himmentimien käyttö valaistuksessa ei ole suositeltavaa, sillä ne muodostavat sähköverkkoon häiriöpiikkejä eli transientteja. Transientit ovat myös biologisesti vaikuttavia ja moni kokee saavansa niistä oireita. Perinteinen valokatkaisija on himmennintä turvallisempi. Työpaikan riittävästä ilmanvaihdosta kannattaa huolehtia, sillä toimiston huoneilma on täynnä kemikaalipäästöjä. Sveriges provnings- och forskningsinstitutetin tekemässä testissä4 työpaikan ja kodin tavanomaisista valaisimista, energiansäästölampuista ja hehkulampuista, havaittiin vapautuvan (uutena) karsinogeenisiä kaasuja huoneilmaan. Tutkimuksessa löydettiin kohtalaisia määriä muun muassa fenolia, kresolia, tolueenia, pienempiä määriä myös butanolia, bentsodioksiinia ja formaldehydiä. Energiansäästölampuista vapautuu jonkin verran myös elohopeahöyryjä. Vastaavia tutkimuksia on muitakin.
Valaistus
Kyntteliköt toimivat talon tunnelmavalaistuksena, mutta varsinainen valaistus perustuu hehkulamppujen käyttöön. Seinillä ja työpisteessä on kohdevalaistus ja lukulamppuja. Lamput muodostavat vähäisen sähkö- ja magneettikentän, koska niiden sähkökalusteet ovat kauttaaltaan metallia ja kun pistokkeet kytketään maadoitettuun pistorasiaan, sähkökentät vaimenevat. Kaija on varastoinut tulevia päiviä varten runsaasti hehkulamppuja, mutta niitä voi edelleen hankkia hyvin varustetuista sähköliikkeistä. Myynnissä on niin sanottuja vasaralamppuja, joiden hehkulankaa on vahvistettu ja niitä voi käyttää tiloissa, joissa esiintyy tärinää tai lampun rakenteita kuormittavaa pauketta. Vasaralamput ovat perinteisiä hehkulamppuja kestävämpiä. Hehkulamput ovat silmälle miellyttäviä, koska niiden valo on intensiteetiltään tasainen ja silmän on helppo sopeutua siihen.
Tällä hetkellä mikään viranomaishallinnan taso ei tietääksemme arvioi langattoman kehityksen kumuloituvia vaikutuksia
Siinä missä entiset analogiset mittarit kestivät vuosikymmeniä, uudet digitaaliset joutuvat vaihtoon noin 15 vuoden käytön jälkeen. Tekniikka itsessään on siis häiriöaltista. Toisaalta mittareiden on raportoitu energiayhtiö Fortumin mukaan saattavan häiritä tai rikkoa myös kodinkoneita ja langattomasti päälle kytkettäviä valaisimia sekä kodin sisäisiä puhelinjärjestelmiä. Sähköyhtiön mukaan ongelmia voi syntyä mittarin luentahetkellä. Mittarit tuottavat sähköverkkoon niin sanottua likaista sähköä samoin kuin energiansäästölamput, himmentimet tai muuntajat. Digitaaliset sovellukset kuormittavat sähköverkkoamme.
Kun sähkösaneeraus on tarpeen, muutokset asuinympäristössä on hyvä toteuttaa vähitellen, jotta elimistö ehtii sopeutua. Kaikki ratkaisut eivät sovi kaikille. On hyvä muistaa, että kovin tiiviin suojauksen haittapuolena on se, että kun matkapuhelinta käytetään suojatuissa tiloissa, puhelin ja tabletit nostavat lähetystehoaan. Samoin huoneiston sisällä syntyvä säteily heijastuu takaisin huonetilaan vaimentavista pinnoista eikä pääse pois huoneesta. Tiivis, täysin säteilemätön tila ei myöskään ole toivottava, koska ihminen tarvitsee luonnon taustasäteilyä. Ihmisen aikaansaamien sähkö- ja magneettikenttien vähentäminen on kuitenkin turvallinen suunta, koska muutos on objektiivisesti todennettavissa mittaamalla.
Puutalo ei eristä kovin hyvin ympäristön ja naapureiden laitteiden tuottamia sähkömagneettisia kenttiä. Paljastui, että yläkerrassa sängyllä tasot olivat lähes 2000 μW/m2 , mikä on suhteellisen korkea arvo herkistyneelle. Tuulialla ja hänen miehellään oli pitkään ollut univaikeuksia eikä niille löytynyt mitään erityistä selitystä. Myös pojan huoneessa alakerrassa sekä keittiössä mikroaaltosäteilyn tehotiheydet olivat 300–850 μW/m2 luokkaa. Makuuhuoneen kattovalaisimessa oli lisäksi energiansäästölamppuja, jotka tuottivat ympärilleen voimakkaan matalataajuisen sähkökentän. Ne vaihdettiin hehkulamppuihin. Tuulian perhe alkoi etsiä uutta kotia pojan koulun läheisyydestä Tuusulasta. Nykyaikana se ei ole helppo tehtävä Tuulian kaltaiselle herkistyneelle. Voidakseen asua nykyisessä kodissaan, Tuulia hankki säteilysuojakangasta ja ompeli vuodesuojan sängyn ympärille. Mies, joka kertoo, että ei ole tuntenut mitään oireita kodissaan, on jostain syystä alkanut nukkua paremmin. Kun mikroaaltosäteilyä oli sängyltä mitattaessa vuoteella noin 2000 μW/m2, vuodesuojan sisällä taso on vain 100 μW/m2, mikä on huomattava parannus entiseen.
Paljonko sun ruutuaika on päivässä Olli?