Miksi niin valtava osa kansasta vieläkin uskoo margariiniin?

Share

Monille meistä, jotka jo tiedetään nämä jutut, tulee aina uudestaan ja uudestaan yllätyksenä huomata, kuinka suurin osa kansasta edelleen noudattaa kiltisti samaa lautasmallia. Eikö ne jo tiedä, että valtion suositukset perustuu tieteen, tutkimuksen ja maalaisjärjen sijaan maatalous- ja elintarvikepolitiikkaan! Eikö kaikki jo tiedä, kuinka ‘viralliset suositukset’ syntyvät itseasiassa isoimpien monopolisti-eturyhmien neuvottelupöydissä! Miten ihmeessä joku voi vielä uskoa sellaiseen?

Mistä se johtuu, että niinkin huono, haitallinen ja valheellinen ‘tieto’ edelleen pärjää näin paljon paremmalle?

Syy on yksinkertainen: pakkovaltio, väkisinverotus, ja väkisinpakotettu lainsäädäntö.

Se, mitä tapahtuu ja sovitaan vapaiden ihmisten välillä, on enimmäkseen hyvää, kehittävää, itsestään kehittyvää ja itseään korjaavaa. Se taas, mikä tapahtuu väkisinvarastetuilla verorahoilla pakkomääräysten alaisuudessa, toimii luonnollisesti juurikin toiseen suuntaan.

Olen joskus sanonut, että “nutrixissa kaikki on käännetty päälaelleen“. Tarkoitan tällä sitä, että pakkovalta ja tyrannia joutuu aina vaihtamaan sanojen merkitykset ylösalaisin, pitääkseen yllä illuusiota.. voidakseen jatkaa vallan kahvassa. Heti kun asioista puhutaan niiden oikeilla nimillä, alastomat keisarit nauretaan aika nopeasti takaisin kotimatkalle.

Kaikki kehittyy automaattisesti aina parempaan suuntaan – mutta samaan aikaan kaikki väkivaltaan, eli pakkoveronmaksuun ja pakkolainsäädäntöön perustuva kehittyy juuri päinvastaiseen suuntaan. Tämä on aika loogista. Vapaudessa ei tarvitse valehdella, kun taas lääke- ja einesmafia joutuu perustamaan koko olemassaolonsa suurelle kusetukselle – ja poliittisille suhteille.

Ne valheet nimittäin rahoitetaan juurikin veroilla. Ruohonjuuren on vaikea kilpailla lääkejättien kanssa, jos valtio lainsäädännöllään ja kuumotuskäynneillään estää Ruohista kertomasta asiakkailleen totuutta edes omien tuotteidensa terveysvaikutuksista – ja samaan aikaan sama valtio jakaa Ruohonjuurelta verottamansa rahat lääkejättien KELA-tukiin! Aika moista kilpailun vääristymistä – varsinkin kun samaan aikaan sama valtio hoitaa lääkejättien ja einesfirmojen markkinoinnin ilmaiseksi(!!) – yläasteen ‘terveystieto’-kursseilla, ja kaikissa alaan liittyvissä yliopistoissa. Siellä ne jokaisen veronmaksajan laskuun haukkuvat Antti Heikkilää, ja varoittelevat ekan vuoden opiskelijoita Paula Heinosesta. Itse lääketieteen isäkin näyttäisi olevan nyky-Suomen lainsäätäjien ja opetussuunnitelman laatijien tappolistalla:

Jotta voidaan oikeasti ymmärtää, miksi räikeäkin pahuus ja käsittämättöminkin valheellisuus pärjää yllättävän sitkeästi, silloinkin kun kaiken pitäisi olla jo selvää, kannattaa perehtyä libertarismiin. Aamuni ratoksi poimin sinulle pari tekstiä, joilla pääset heti mukaan:

– Kuinka löysin vapauden (myös kommentit)

– Kaj Grüssnerin haastattelu – Pasi Matilaisen haastattelu – Petri Kajanderin haastattelu

Ja ennen kaikkea Kajanderin suomentamat kirjat, jotka voit lukea nyt suoraan netistä, eikä maksa mitään:

– Murray Rothbard: Mitä valtio on tehnyt rahallemme

– Henry Hazlitt: Käytännön opas talouteen

Sekä kaikkien klassikoiden isä Bastiat: Kirjoituksia taloudesta

Näitä selaillessa oivaltaa, ettei kannatakaan yrittää muuttaa väkivalloin toimivaa valtio-mafiaa “hyvyys-mafiaksi”. Ei kannata yrittää vaikuttaa soluttautumalla pahuuden ytimeen (koska arvaat varmaan mitä soluttautujan omalle sielulle tapahtuu siellä). Kannattaa etsiä (ja luoda) mafia-yhteiskunnassakin omat mahdollisimman babylon-vapaat vyöhykkeet, ja toimia niissä. Saat toimia niin paljon vapaammin ja hauskemmin; rakentaa ja kehittää ilman rajoja. Jos yrittää muuttaa (‘sisältä päin’) sellaista systeemiä, jonka koko olemassaolo perustuu valheeseen (eli sen peittelyyn että ne saa elantonsa varastamisesta ja kusetuksesta), ei sinne kannata edes yrittää mennä puhumaan järkeä. Järkeä kannattaa puhua siellä, missä ihmisten kannattaa kuunnella ja missä ne haluaa ajatella.

Jos kuitenkin haluat käännyttää/liekittää jonkun valta-asemalle sielunsa myyneen murhaajalääkärin, odota että se jää ensin eläkkeelle. Sen jälkeen ne kuuntelee. Sitä ennen ne itsekin tajuaa, kuinka haastavaksi elämä ja varsinkin työelämä kävisi, jos alkaisi liikaa ajattelemaan.

Keskity vapaisiin; keskity niihin jotka jo ottaa innolla vastaan. Keskity niihin, jotka eivät vielä ole sitoneet itseään babylonin kahleisiin. Saat paljon vähemmällä energialla aikaan paljon enemmän.

Vaikka vapaus-asia onkin usein varsin talous- ja yhteiskuntapainotteista, on sen oivaltamisella ihan huikeat käytännön merkitykset myös ja etenkin omaan elämään: sekä siihen miten kohtelee toisia, että kuinka kohtelee itseään. Viidakkomiehen “vallankumouksellinen” ravintofilosofia tulee itseasiassa aika suoraan libertarismin perusteista (sovellettuna tässä tapauksessa omaan kehoon) – ja esim. Sailan kanssa meillä on maailman helpoin ja kevein parisuhde, koska me ollaan opiskeltu yhdessä näitä vapaus-juttuja, eikä sen takia enää uskota pakottamisen voimaan, millään tasolla. Ja siksi meidän lapsikin saa kasvaa ilman natsismi-käytösmalleja; maailmaan, jossa ainoa “laki” on sosiaalinen hauskuus ja kuumotuksista vapaa vapaaehtoisuus.

Ja mikä tärkeintä, me ei enää uskota toisen ihmisen omistamiseen.

Eikä siksi ihan pikkuhinnasta myydä myöskään itseämme toisten vallan alle.

P.S: Annilta tuli ihan huippu tekstari:

” Luin just sun uusimman margariinipostauksen ja voin vaan kompata ja vahvasti. Lautasmalli margariineineen ja kevytrasvoineen (wtf mikä käsite, mitä on rasvaton rasva?!) on iskostettu vuosikymmenien aikana porukan takaraivoon niin, että kankeat ajatusmallit muuttuu hitaasti, mutta ne muuttuu kuitenkin. Koko sosiaalinen maailma on murroksen ja muutoksen tilassa, jossa vastakkain on nuorten inho liukuhihnaan, vs. kuvottava hammasrattaita pyörittävä kalkkeutunut eliitti. Meidän voima ja vahvuus on uteliaisuus ja kyseenalaistaminen; me ei kalkkeuduta kun käytössä on vain parasta: paras tieto, paras ruoka ja ravinto, ja me vaalitaan sitä. – Anni ”

Ihana fiilis olla osana maanlaajuista verkostoa, joka yhdessä kehittää ja levittää uutta ajattelua, ja ennen kaikkea nauraa kalkkeutuneille kontrollifriikeille. <3

Ei maailmassa tai elämässä olekaan mitään pelättävää! Ne natseilta pöllityt pakkokontrolliasenteet perustuu pelkkään illuusioon, joka murtuu sillä sekunnilla kun nauru alkaa ja bileet käynnistyy.

P.P.S. Miksen väittele tai hengaa ‘koulutettujen’ talous- ja ravinto’asiantuntijoiden’ kanssa? Koska ne eivät ole itse valinneet edes opintojaan!! Niiden pää on täynnä juuri sitä, mitä kaikkein isoimmat ja voimakkaimmat valtiota pyörittävät monopolisti-eturyhmät haluavat niiden uskovan, ulkomuistavan ja toistavan sokeasti. Papukaijan kanssa ei voi saada aikaan kovin mielekästä keskustelua. Vain vapaat ihmiset – eli ne jotka itse valitsevat omaa mielenkiintoaan seuraten, mitä tehdä, syödä ja opiskella – osaavat ajatella.

Vain sillä, joka itse päättää omasta ajankäytöstään, on aikaa oivaltaa. Vain vapailla on varaa sanoa ääneen ne itsestäänselvyydet, joiden paljastamisesta perus pelossaeläjä menettäisi silmänräpäyksessä huonot mainostajansa, varastetut tukirahansa, valheelliset virkansa ja tylsät työpaikkansa. Onneksi blogi ei voi mennä konkurssiin, koska kuluja ei enää ole.

” There can be a lot of administrative work that goes with running a business: emails, calls, social networking, checking earnings and stats, monitoring comments or doing customer support, holding meetings, doing finances, filling out forms. It’s all a waste of time. What you want to do is forget about all of this, and do what you love. The business and your customers will be better off for it. This often means restructuring things so that you can eliminate most of your emails, calls, meetings, paperwork, financial work, and so on. That takes some careful thought, some planning, and groundwork. It’s worth it. Focus on what you love, and nothing else.” -Leo Babauta

Sillon tietää tekevänsä mitä rakastaa, kun ei muista edes syödä. Mä heräsin tänään ysiltä, nyt kello on hieman yli neljä, ja vasta tunti sitten join ekan kulauksen lähdevettä ja hieman siihen tehtyä pakuri-koppelokääpä-inkivääri-pökkelökääpä-yrttiteetä. Niin kauan, kun on oikeasti tekemisen arvoista tekemistä, se kiinnostaa jopa enemmän kuin syöminen – koska siitä saa vielä enemmän energiaa kuin parhaastakaan foodista. Tätä sanotaan myös primaariravinnoksi – ja se on arvokkaampi kuin mikään kuviteltavissa oleva rahallinen korvaus.

“the dots will connect.”

This entry was posted in Uncategorized. Bookmark the permalink.